Suomen kieltä vaaditaan turhaan:
Kansainvälisen lakitoimiston palveluksessa Suomessa työskentelevä Suzanne Innes-Stubb kertoo, että osaavien ulkomaalaisten on vaikea löytää Suomesta töitä.
Tämä johtuu usein siitä, että työnantajat edellyttävät suomen kielen osaamista - vaikka sitä ei varsinaisesti työssä tarvitsisikaan.
– Minusta se on yritysten kannalta valtavaa resurssien hukkaamista, hän pohti.
Innes-Stubb pitää yleisesti ongelmallisena sitä, että kansainvälisissäkin yrityksissä ammatilliseen kehitykseen liittyvät tapahtumat, koulutus ja seminaarit, järjestetään usein vain suomen kielellä.
Innes-Stubb puhui Elinkeinoelämän valtuuskunnan Expat-foorumissa eilen. Tapahtumassa pohdittiin, kuinka Suomesta saataisiin houkuttelevampi paikka kansainvälisille työntekijöille ja heidän perheilleen.
Innes-Stubb kertoi tilaisuudessa omista Suomi-kokemuksistaan. Hän kertoi, että muutto oli hänelle sekä ammatillinen että henkilökohtainen haaste.
Innes-Stubb työskenteli aiemmin 10 vuotta Brysselissä. Helsingissä hän jatkoi saman kansainvälisen lakitoimiston palveluksessa, mikä kuitenkin helpotti muutosta.
– Viimeinen vuosi on ollut mielenkiintoinen seikkailu, varsinkin lapsiperheen näkökulmasta. Talvet ovat olleet hienoja, joten en ihan ymmärrä, miksi niistä niin usein valitellaan täällä, hän naurahti.
Ollila: Te teette Suomesta mielenkiintoisemman
Tilaisuuden avasi Nokian ja Shellin hallitusten puheenjohtaja Jorma Ollila seuraavin sanoin.
– Muutama vuosikymmen sitten täällä oli vain kourallinen ulkomaisia ammattilaisia. Nyt teitä on tuhansia. Te teette Suomesta kilpailukykyisemmän, mutta ennen kaikkea mielenkiintoisemman maan.
Ollila muistutti, että ajatusta on vaikea toteuttaa vain ylhäältä alaspäin. Hän toivoikin, että kansainväliset työntekijämme jaksaisivat aktiivisesti edistää ajatusta eri tavoin omissa työyhteisöissään.
Ulkoministeri Alexander Stubb (kok) vetosi niin ikään, että ulkomaalaiset olisivat erityisen aktiivisia sosiaalisten kontaktien aikaansaamiseksi. Suomalaiset kun ovat ujonpuoleisia.
– Suomalainen introvertti katsoo puhuessaan omia jalkojaan, ekstrovertti keskustelukumppanin jalkoja, hän nauratti tapahtuman kansainvälistä yleisöä.
– Tarvitsemme apuanne. Älkää siis jääkö vain ulkomaalaisten yhteisöihin täällä.
Stubb sanoi haluavansa Suomeen lisää englanninkielisiä kouluja ja toisaalta parempia työmahdollisuuksia maahan muuttavien ammattilaisten puolisoille.
Paneelikeskusteluun osallistunut työministeri Anni Sinnemäki (vihr) puolestaan kertoi kuulleensa paljon huonoja kokemuksia maahanmuuttovirastosta.
– Se virasto ei ole vahvimmillaan houkuttelemaan ihmisiä tänne, hän muotoili.
Kansainvälisen lakitoimiston palveluksessa Suomessa työskentelevä Suzanne Innes-Stubb kertoo, että osaavien ulkomaalaisten on vaikea löytää Suomesta töitä.
Tämä johtuu usein siitä, että työnantajat edellyttävät suomen kielen osaamista - vaikka sitä ei varsinaisesti työssä tarvitsisikaan.
– Minusta se on yritysten kannalta valtavaa resurssien hukkaamista, hän pohti.
Innes-Stubb pitää yleisesti ongelmallisena sitä, että kansainvälisissäkin yrityksissä ammatilliseen kehitykseen liittyvät tapahtumat, koulutus ja seminaarit, järjestetään usein vain suomen kielellä.
Innes-Stubb puhui Elinkeinoelämän valtuuskunnan Expat-foorumissa eilen. Tapahtumassa pohdittiin, kuinka Suomesta saataisiin houkuttelevampi paikka kansainvälisille työntekijöille ja heidän perheilleen.
Innes-Stubb kertoi tilaisuudessa omista Suomi-kokemuksistaan. Hän kertoi, että muutto oli hänelle sekä ammatillinen että henkilökohtainen haaste.
Innes-Stubb työskenteli aiemmin 10 vuotta Brysselissä. Helsingissä hän jatkoi saman kansainvälisen lakitoimiston palveluksessa, mikä kuitenkin helpotti muutosta.
– Viimeinen vuosi on ollut mielenkiintoinen seikkailu, varsinkin lapsiperheen näkökulmasta. Talvet ovat olleet hienoja, joten en ihan ymmärrä, miksi niistä niin usein valitellaan täällä, hän naurahti.
Ollila: Te teette Suomesta mielenkiintoisemman
Tilaisuuden avasi Nokian ja Shellin hallitusten puheenjohtaja Jorma Ollila seuraavin sanoin.
– Muutama vuosikymmen sitten täällä oli vain kourallinen ulkomaisia ammattilaisia. Nyt teitä on tuhansia. Te teette Suomesta kilpailukykyisemmän, mutta ennen kaikkea mielenkiintoisemman maan.
Ollila muistutti, että ajatusta on vaikea toteuttaa vain ylhäältä alaspäin. Hän toivoikin, että kansainväliset työntekijämme jaksaisivat aktiivisesti edistää ajatusta eri tavoin omissa työyhteisöissään.
Ulkoministeri Alexander Stubb (kok) vetosi niin ikään, että ulkomaalaiset olisivat erityisen aktiivisia sosiaalisten kontaktien aikaansaamiseksi. Suomalaiset kun ovat ujonpuoleisia.
– Suomalainen introvertti katsoo puhuessaan omia jalkojaan, ekstrovertti keskustelukumppanin jalkoja, hän nauratti tapahtuman kansainvälistä yleisöä.
– Tarvitsemme apuanne. Älkää siis jääkö vain ulkomaalaisten yhteisöihin täällä.
Stubb sanoi haluavansa Suomeen lisää englanninkielisiä kouluja ja toisaalta parempia työmahdollisuuksia maahan muuttavien ammattilaisten puolisoille.
Paneelikeskusteluun osallistunut työministeri Anni Sinnemäki (vihr) puolestaan kertoi kuulleensa paljon huonoja kokemuksia maahanmuuttovirastosta.
– Se virasto ei ole vahvimmillaan houkuttelemaan ihmisiä tänne, hän muotoili.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Sinusta sen sijaan ei tule koskaan suomen vastustajaa, olethan sinä oppinut niin hienosti nytkin tuon maamme ainoan kielen.
Jatka opintojen linjalla, olet edennyt hienosti!
*taputus päälaelle*
*potku persuuksiin*
Suomenkielen pakollinen opetus lapsille ja nuorille lopetettava! RKP, tehkää jotain asian eteen!
Selvä enemmistö länsirannikkosuomalaisista luopuisi suosiolla PAKKOSUOMEN opetuksesta, selviää Sydin kyselystä. Kyselyyn vastanneista 66,66 prosenttia antaisi kuntien valita koulujen opetusohjelmaan suomen sijasta saksan, ranskan, espanjan tai vaikkapa venäjän kielen.
Sydin haastattelema Närpes Tomater ky:n puheenjohtaja Alfred Algotsson sanoo:
Miksi pakotatte meitä opiskelemaan jonkun ugriheimon rumaa, vaikeaa ja kankeaa lilliputtikieltä?
Me Närpes hurrit haluamme opiskella enemmän englantia, saksaa, ranskaa tai vaikkapa venäjää!
...territoriet Finland omedelbart borde bli enspråkigt svenskt. All kultur och civilisation som finns på den finska delen av bottenviken byggdes upp av svenskarna. Det finns inget behov av ett finskt språk. Att lära sig finska i dagens värld är 100% bortkastat. Det är ett lilliput-språk som talas av en liten folkgrupp på vandring, ett språk som helt saknar civilisationstermer men dessvärre innehåller allehanda svordomar och hat-uttryck.
Eikös tuo Ruotsi olisi hieno maa sinulle? Siellä puhutaan tuota skitsnack-nimistä kieltä, josta tunnut pitävän.
Tuleeko se nettifennolle muka yllätyksenä että kauppaa tehdän Suomessa usein muilla kielellä kuin suomeksi? Ilman suomenkieltä pärjää jo mainiosti liike-elämässä!
Sinä et kuitenkaan pärjää suomalaisessa keskustelussa, jos alat käyttää skitsnack-kieltä, koska jengi teilaa sinut loistavalla ja upealla suomen kielellä alta aikayksikön :)
Suomenkieli on maailman rumin ja vaikein kieli. Eikä sillä pärjää kun Suomessa, eikä edes koko maassa!
sinäkin ÄLYKÄÄPIÖ nyt kirjoitat..
Tosin harittavalla katseella.
Mutta se on silti Suomen valtion kieli. Tottakai Suomessa saa puhua muita kieli. Jos et saa palvelua ruotsiksi niin valita EU:hun. On se sinänsä omituista, että ruotsinkielisille kansalaisille ollaan velvollisia antamaan palvelua ruotsiksi, mutta venäjänkielisille kansalaisille ei tarvitse antaa palvelua venäjäksi.
Nu kan ni luta er tillbaka, dra en lättnadens suck och känna er fördomsfria och toleranta. Tillåt mig bekräfta det som största delen världens människor anser: Finskan är ett fult, kantigt och bräkande språk med alldeles för vassa konsonanter och långa vokaler. Intonationen sitter på fel ställe, bokstäverna r och k förekommer alltför ofta och uttalet av ord med utländsk bakgrund låter förfärligt. Man lyssnar hellre på naglar mot griffeltavla än på Kimi Räikkönens kommentarer om F1-loppet.
Tack och lov är det finska språket inte så inflytelserikt. Det finns ytterst få etablerade finska låneord i svenskan - för att inte tala om andra europeiska språk. Sauna och Nokia låter undantagsvis helt okej jämfört med rääkkääminen och hääyöaie. Det är mycket bättre att ta låneord från andra språk, i dagens läge engelskan, så att inte den ädla svenskan blir infekterad av den finsk-ugriska skogskulturen. Nu för tiden behöver man inte ens bry sig om att försvenska låneord, man bara uttalar dem enligt svensk modell. City, research och producer är bara några exempel.
Uppfattningen om finskan som ett fult språk torde bottna i två stereotyper. För det första är den finska fonetiken inte särskilt estetisk i våra öron. Mjuka uttal med mycket tje- och sje-ljud samt odefinierade vokaler, som ö i höra, vilka i princip saknas i finskan, bidrar till att språket uppfattas som hårt och svårsmält. För det andra rimmar den finska tölpkulturen med sin hembrända sprit och sina knivslagsmål illa på den stockholmska östermalmsglamouren. Inte vill man assimilera ord från en kultur man uppfattar som förkastlig. För visst är det ju så att om inte finnar kan bidra med andra kulturfenomen än Lordi så kan knappast det finska språket tillföra världen mycket mer?
Hwiitsnak ;)
Bla. så har man länge diskuterat hur många finska läneord det finns i svenskan. Man trodde länge att det var bara ett (1) ord, nämligen "pojke", av poika i finskan. Man har nu frångått detta och är överens om att det inte finns något svenskt låneord i finskan.
Däremot så har vi ju tusentals låneord från svenskan i finskan.
Että silleen !
Jos ei kiinnosta niin painukaa sinne Ruotsiin.
Sinnehän se Linda Lempeniskin meni :)
Suomenkieli on Suomen valtion virallinen kieli. Täällä pitää saada suomen kansalaisia palvelua suomeksi tai muuten Snellman ja muut fennomaanit tekivät täysin turhaa työtä
Missä sitä pakkosuomea esiintyy?
Missä sitä vastustetaan ja missä sen vastustus kasvaa?
inte kylle lukea PAKKÅSUÅMI ålla se kylle teysin turha ja tarpeeton meille. Me tehdä kuitenkin vaan kauppa sinne Sverige (heja svergie) jåten me ei tarvita suåmi ruma kieli. Me tehdä kylle teste iså valitus Stubille, saatans....satans....
BORT PAKKOSUÅMI JA STRAX :D
Innes-Stubbin esiintulo on upeaa kuultavaa suomalaisten kannalta, koska se avaa tietä pois pakkoruotsituksen kahleista! On järjetöntä tuhlausta vaatia koko kansaa opiskelemaan ruotsia, kun edes maan 95% pääkieltä ei voi vaatia maahanmuuttajilta! Suomalaiset eivät totisesti tarvitse pakkoruotsia, meidän ei todellakaan pidä törsätä siihen julkista rahaa! Mutta suomen kielisen hallinnon ja kulttuurin ylläpitäminen on tämän kansakunnan olemassaolon ydin. Ruotsi huolehtii ruotsinkielisestä kultuurista, pienemmän kansakunnan Suomen ei pidä siihen uhrata vähempiä resurssejaan.
Hienoa Innes-Stubb!
"Se, joka ei isänmaan vaaran hetkellä suorita velvollisuuttaan sillä paikalla, johon hänet katsotaan sopivaksi, on rintamakarkuri"
-Presidentti Kyösti Kallio-
http://fi.wikipedia.org/wiki/Munsalan_radikalismi
Suzanne Innes-Stubb avasi suunsa väärässä paikassa ja väärään aikaan, mutta se on tietenkin rouva Innes-Stubbin oma asia, jos kerran haluaa itselleen vaikeuksia?