Tony Halme oli hyvä nyrkkeilijä, mutta paljon muutakin. Surullisinta ei ole hänen kuolemansa eikä hänen elämänsä nousuineen ja laskuineen ja lopun kuihtumisena. Hän raivasi itselleen aikanaan paikan eduskuntaan sopivan puolueen ehdokkaana yhteiskuntamme syrjäytyneiden äänillä. Monelle rassukalle oli tämän nyrkkeilijän äänestäminen varmasti hänen elämänsä ainoa kerta, jolloin hän äänesti jotain. Luultavasti joukossa oli sellaisiakin, jotka oppivat äänestämisen ja saattoivat äänestää toistamiseenkin, ehkäpä jotain ehdokasta, jolla oli jotain merkitystä. Tuo yhteiskunnan rattaista pudonneiden saaminen äänestyskoppiin edes kerran oli jo hieno työ.
Halme kuoli yksinäisenä ja jotenkin traagisena hahmona. Alkoholi, huumeet ja hormonit elämän varrella olivat ilmeisesti lopulta murtaneet vahvankin miehen. Hänen kansanedustajan uransa päättyi jo aikanaan samoista syistä. En tiedä, miksi hän hyvässä vauhdissa ja nosteessa olleen uransa kansanedustajana katkaisi jo silloin niin itsetuhoisesti pillerien ja viinan yhteisvaikutuksessa ammuskeluun. Vahvoista riippuvuuksista on kait vaikea päästä eroon.
Halme kaikesta loppupuolen surullisuudestaan huolimatta eli melkoisen elämän. Hän oli parhaimmillaan suuri onnistuja ja toi tavallaan näyttämölle lähiöiden syrjäytyneet rassukat. Nuo, joiden ääni ei koskaan kuulu kuin lähiöpubien örisevimmissä pöydissä, olivat hetken kuin vahingossa näkyvissä Halmeen takana häilähtävinä varjoina. Halme ei ollut kannattajiensa tapainen yhteiskunnan hylkäämä tarpeeton ihminen. Hän oli elämässään onnistuja joka oli oppinut maailman kovat lait. Siellä eivät sellaiset kuin hänen kannattajansa pärjää. Ei hänen suhteensa tarvitse olla suruissaan. Komea ja reipas elämä, jossa ei paljoa kuvia tai mitättömyyksiä kumarreltu. Hän oli eräänlainen renessanssi-ihminen, häikäilemätön ja vallanhaluinen nautiskelija. Tietysti jokaiselle tulee joskus loppu. Surullisia ovat sen sijaan nämä hänen kannattajansa. Ihmiset, joilla ei ole mitään, kohottavat sankarikseen Tony Halmeen ja nyt hänen kuoltuaan itkevät tätä, omaa vastakohtaansa. Hän on heille kuin tuhkimus, jota voi ajatella sellaisena, joksi minäkin olisin voinut tulla, ellen olisi tullut tällaiseksi.
Halme ei reippaista äänestäjäkuntaansa kosiskelevista puheista huolimatta tehnyt eduskunnassa mitään älyttömyyksiä. Hänellä olisi ollut siellä varma paikka kanavoimassa katkerien ja itsensä hylätyiksi tuntevien ihmisten äänet turvallisesti sankarinsa kansanedustajana pitämiseen. Ikävä, että hän katkaisi tämän uransa hallitsemattomaan käytökseensä. Hänellä olisi ollut suuri tehtävä toimia todellisen täysin unohdetun kansan sankarina. Kaikkien ei tarvitsekaan olla johtamassa maata. Tarvitaan myös heitä, jotka pitävät kansan tyytyväisenä. Nyt näillä ihmisillä ei ole politiikassa ketään, jota katsoa ihaillen ylöspäin. On vain ylimielisä ja muka-viisaita miehiä ja naisia, jotka eivät koskaan osaa soittaa lähiöpubien nurkkapöytien yhteiskunnasta poispotkittujen katkeruuden säveliä. Näiden ihmisten surkeuden Halme ymmärsi ja osasi sen hienosti heille tarjota ohjelmanaan ja vastalahjaksi sai heiltä uran kansanedustajana, joka olisi jatkunut niin kauan kuin Tony Halme vain olisi vain itse halunnut.
Halme kuoli yksinäisenä ja jotenkin traagisena hahmona. Alkoholi, huumeet ja hormonit elämän varrella olivat ilmeisesti lopulta murtaneet vahvankin miehen. Hänen kansanedustajan uransa päättyi jo aikanaan samoista syistä. En tiedä, miksi hän hyvässä vauhdissa ja nosteessa olleen uransa kansanedustajana katkaisi jo silloin niin itsetuhoisesti pillerien ja viinan yhteisvaikutuksessa ammuskeluun. Vahvoista riippuvuuksista on kait vaikea päästä eroon.
Halme kaikesta loppupuolen surullisuudestaan huolimatta eli melkoisen elämän. Hän oli parhaimmillaan suuri onnistuja ja toi tavallaan näyttämölle lähiöiden syrjäytyneet rassukat. Nuo, joiden ääni ei koskaan kuulu kuin lähiöpubien örisevimmissä pöydissä, olivat hetken kuin vahingossa näkyvissä Halmeen takana häilähtävinä varjoina. Halme ei ollut kannattajiensa tapainen yhteiskunnan hylkäämä tarpeeton ihminen. Hän oli elämässään onnistuja joka oli oppinut maailman kovat lait. Siellä eivät sellaiset kuin hänen kannattajansa pärjää. Ei hänen suhteensa tarvitse olla suruissaan. Komea ja reipas elämä, jossa ei paljoa kuvia tai mitättömyyksiä kumarreltu. Hän oli eräänlainen renessanssi-ihminen, häikäilemätön ja vallanhaluinen nautiskelija. Tietysti jokaiselle tulee joskus loppu. Surullisia ovat sen sijaan nämä hänen kannattajansa. Ihmiset, joilla ei ole mitään, kohottavat sankarikseen Tony Halmeen ja nyt hänen kuoltuaan itkevät tätä, omaa vastakohtaansa. Hän on heille kuin tuhkimus, jota voi ajatella sellaisena, joksi minäkin olisin voinut tulla, ellen olisi tullut tällaiseksi.
Halme ei reippaista äänestäjäkuntaansa kosiskelevista puheista huolimatta tehnyt eduskunnassa mitään älyttömyyksiä. Hänellä olisi ollut siellä varma paikka kanavoimassa katkerien ja itsensä hylätyiksi tuntevien ihmisten äänet turvallisesti sankarinsa kansanedustajana pitämiseen. Ikävä, että hän katkaisi tämän uransa hallitsemattomaan käytökseensä. Hänellä olisi ollut suuri tehtävä toimia todellisen täysin unohdetun kansan sankarina. Kaikkien ei tarvitsekaan olla johtamassa maata. Tarvitaan myös heitä, jotka pitävät kansan tyytyväisenä. Nyt näillä ihmisillä ei ole politiikassa ketään, jota katsoa ihaillen ylöspäin. On vain ylimielisä ja muka-viisaita miehiä ja naisia, jotka eivät koskaan osaa soittaa lähiöpubien nurkkapöytien yhteiskunnasta poispotkittujen katkeruuden säveliä. Näiden ihmisten surkeuden Halme ymmärsi ja osasi sen hienosti heille tarjota ohjelmanaan ja vastalahjaksi sai heiltä uran kansanedustajana, joka olisi jatkunut niin kauan kuin Tony Halme vain olisi vain itse halunnut.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Just noi!
Mutta alentuvasti ko. henkilöön suhtautuville voisi olla hyvä pohtia missä määrin arvostelijan omassa CV:ssa löytyy vastaavan tason meriittejä kuin mitä Halmeella oli viihteen, urheilun ja politiikan alalla. Itsensä alentavat ja todellisuudessa omasta epävarmuudestaan kertovat myös ne kirjoittajat (kuten Hazard) jotka katsovat voivansa katsoa alaspäin kirjoittajan mielestä vääränlaista elämää eläviä ja väärin äänestäviä ihmisiä. Demokratiassa kun myös "lähiöpubien poispotkituilla" on ihmisarvo ja aivan yhtä monta ääntä kuin kenellä meistä tahansa, ja oikeus ajaa asioitaan myös eduskuntaan edustajansa äänestämällä.
juuri ne syräytyneiden äänillä valjastetut mahdollisuudet.
Ne vain jäivät käyttämättä. Se on harmillista, sillä nyt voivat "kunnolliset poliitikot" jatkaa - ilman näiden syrjäytyneiden huomiota - ja näkökulmaakin.
Hazard ei sikaniska -ilmaisuissaankaan kuvannut Halmetta, vaan muiden ihmisten näkökulmaa häneen.
Niin että sinä vieläkin yrität kääntää feministin Halmeesta kirjoittamaa vihatekstiä kehumiseksi? Älä ny enää jaksa, kyllä se Kaarina on jo sun fanaattisen puolustelus huomannu...
Kuka täällä on, ensimmäistäkään kertaa, varsinaisesti edes yrittänyt puuttua Halme -aloituksessa esitämiini juttuihin...?(!)
Kenen muiden näkökulmaa?Ihmeellistä puolustelua vedoten nyt siihen että hän kirjoitti jonkun toisen kädellä ja aivoilla?
Kirjoitat ettei kukaan ole tuonut esille mitään argumentointia niin herää kysymys etkö lue kirjoituksia vai etkö vain ymmärrä ihmisten kirjoituksia?
Ja kirjoitat jotenkin siihen malliin että ihmisten pitäisi selventää sinulle mikä on hyvä maku ja hyvä tapa.
Jos et ennestään tiedä missä kulkee raja , mikä on hyvän maun/tavan mukaista ja mitä tarkoitetaan vainajien,vainajien omaisten kunnioituksella niin et todellakaan sovi valvojan tehtävään.
Järkeä voisit myös käyttää ,edes joskus.Vai onko se liikaa vaadittu sinulta?
Millä lailla perustelet kirjoitustasi että kutakuinkin,nolla?
Sitä on moni kirjoittaja kysynyt , et ole vastannut?
Ja jotkut ovat kysyneet mitä itse ole saanut aikaan?Et ole vastannut?
Mitä ansioita sinulla on , jotka asettavat sinut niin korkealle että voit kyseenalaistaa , vähätellä toisen saavutuksia?
ylemmyydentuntoinen aloittaja. Halmeen kaikki kannattajat ja ihailijat ovat rappioitunutta alkoholisoitunutta lähiöporukkaa, joista ei ole yhtään mihinkään. Aloittaja on itse tietysti älykkäistä älykkäin toisin kuin tuo lähiöporukka, jota hän voi katsella ylhäältä päin.
Halmehan oli ennen kaikkea URHEILIJA. Jos hän on ammattimaisesti urheillut parisenkymmentä vuotta, ja viettänyt yhden kauden eduskunnassa, ei se tee hänestä ensisijaisesti poliitikkoa. Aloittajallekin tiedoksi, että keskiluokkaisten ja varakkaidenkin kotien lapset katselivat Halmetta gladiaattoreissa. Samoin hän oli tunnettu show-painija USA:ssa ja KAKSINKERTAINEN raskaan sarjan nyrkkeilyn Suomen mestari. Joten hän oli omalla alallaan menestynyt. Politiikkaan lähteminen oli häneltä virhe, ei kestänyt paineita. Hänellähän ei tuollaista vaarallista yliannostusta tiettävästi ollut ennen eduskuntaan pääsyä.
Joka tapauksessa Halme oli rehellinen ja pohjimmiltaan hyvä ihminen. Hän oli myös tehnyt elämässään kovaa työtä unelmiensa eteen. Samaa ei voi sanoa esimerkiksi Jussi Halla-Ahosta, siitä filosofian tohtorista ja populisti-pellestä, joka on viettänyt elämästään ainakin 15 vuotta yhteiskunnan elätettävänä (venäjän kielen, slavistiikan yms. turhien asioiden opiskelusta 9 vuotta, ravintola-alan opiskelu 3 vuotta, siviilipalvelus 1 vuosi ja hoitovapaa 2 vuotta). Sitten ovat nämä muut turhakkeet, Alexander Stubb, jonka kaveri, toinen turhake Jyrki Katainen auttoi mitättömästä euroedustajasta suoraan ministeriksi ja Katainen itse, jonka omat ansiot (mm. surkeat lukion paperit) ovat olemattomat, ja joka on tuskin koskaan tehnyt mitään oikeaa työtä. Nämä pellet, yläluokan sosiaalipummit, ovat ilmeisesti aloittajan omia sankareita.
Halmetta kohdeltiin siinä mielessä huonosti, että kun hän ei enää ollut rasistinen, eikä jauhanut somaleista koko aikaa, hänestä ei enää puhuttu ja hän jäi varjoon ja oli varmastikin yksinäinen. Lisäksi ne tapaturman jättämät vauriot. Oli varmasti todella nöyryyttävää entiselle ammattiurheilijalle, ettei pystynyt enää edes kävelemään samanlailla kuin ennen.
Mutta jos olisi Halme tiennyt, että kaikki ällöttävät homopojat ja feministit ryömivät koloistaan häntä häpäisemään, ei varmaankaan olisi antanut heille sitä iloa surmaamalla itsensä.
Kirjoitukseni käsitteli tarkoituksellisesti Halmetta poliitikkona ja hänen poliittisen uransa kannattajia. Joku parempi urheilun tai television viihdeohjelmien tuntija voi kirjoittaa hänen urastaan ja ihailijoistaan näillä alueilla.
Uskon, että Halme oli rehellinen ja pohjimmiltaan hyvä ihminen. Hänen uransa poliitikkona katkesi kesken nousukiidon ehkä juuri kuten sanoit siihen, ettei "hän kestänyt paineita". Erilaisten aineiden yhteiskäytön aiheuttamat sekavuustilat saattoivat olla seurausta heikosta paineensietokyvystä, mutta eivät varmasti ainakaan parantaneet sitä.
En ole feministi enkä homopoika eikä tarkoitukseni ole häpäistä Halmetta. Hänenlaisiaan poliitikkoja tarvitaan saamaan myös yhteiskunnan syrjäytyneet äänestämään ja tottumaan demokratian anatamiin mahdollisuksiin vaikuttaa. Hän oli myös varmasti esikuva monille nuorille mahdollisuuksista nousta huonoista lähtöjohdista huolimatta.
Koska hän oli poliitikko, on hänen poliittista merkitystään oikeus arvostella myös hänen kuolemansa jälkeen, kuten kaikkien muidenkin kuolleiden poliitikkojen suhteen tehdään. Minä en tässä lähtenyt sitä tekemään, vaan keskustelin hänen merkityksestään syrjäytyneiden herättäjänä edes hetkeksi poliittiseen aktiivisuuteen. Tätä pidin positiivisena asiana.
Minusta sinun asenteessasi on jotain halveksivaa lähiöiden syrjäytyneitä kohtaan. He ovat juuri niitä ihmisiä, jotka halutaan unohtaa täysin pelkkänä hyvinvointiyhteiskuntamme kauneusvirheenä. Nämä, joita sanot rappioituneeksi, alkoholisoituneeksi lähiöporukaksi, yhteiskuntamme virheistä kovimman hinnan maksaneita. Halme nosti hetkeksi heidät politiikan keskiöön näyttämällä kaikille minkälaisia ajatuksia siellä liikkuua ja minkälainen voimavara he saattavat olla.
Jos Suomessa ja muissa länsimaissa sama kehitys jatkuu, jos keskiluokasta yhä suurempi osa putoaa näihin "syrjäytyneisiin ja katkeroituneihin ressukoihin", niin Halmeita ja vielä pahempiakin perinteisen vasemmiston varpaille tallovia tulee lisää aivan varmasti! Vasemmisto ei ikävä kyllä enää ole näille ressukoille ratkaisu, sillä vasemmisto vannoo monikultturismin nimeen, joka on avioliitossa globalisaation kanssa! Ennen kansainvälistä lauleskeltiin työläisten marsseissa, nykyyän sitä lauleskellaan Bilderbergissä finanssiherrojen keskuudessa! Tämä on syynä siihen, miksi populismi ja nationalismi tulee lisääntymään roimasti länsimaissa. EU-vaaleissa saatiin maistaa jo hyvää esimakua. Esimerkiksi Ruotsissa ammattiyhdistysliikkeet ovat menettäneet merkitystään monikultturismin ja globalisaation allianssin takia. Luuletteko, että Tony Halmeet ovat menneisyyttä? He tekevät vasta tuloaan! Vasemmistolla on ymmärrettävästi kuset housuissa, koska se pelkää tulevaisuutta eli sitä, minne sen kannattajakunta luisuu. Esimerkiksi Suomessa sen kannattajakunta tulee siirtymään perussuomalaisten ja Halla-aholaisten leiriin.
Ihmiset nyt vain alkavat tajuamaan, että vasemmistolaiset utopiat ilmaisista lounaista ovat silkkaa valhetta. Ne eivät kuvasta ihmismielen reaaliteetteja.
on rappioitunut. Jäsenet ovat lähinnä niitä hippityylisiä, joita kiinnostaa enemmän Palestiina kuin Suomi, etenkin entisajan taistolaisia, kuten Erkki Tuomiojaa. Ja demarien puheenjohtaja Jutta Urpilainen on naimisissa äärikokoomuslaisen kanssa. En jaksa uskoa, että porvarinmorsianta oikeasti kiinnostaa aidosti työväen asia. Toisaalta ne maahanmuuttajia Suomeen järjestävät varakkaat liikemiehet ovat pääsääntöisesti kokoomuslaisia, ja kokoomuslaisten intresseissä on saada suomalaisilla yrityksillä mahdollisimman halpaa työvoimaa ulkomailta. Siksi on yksinkertaistettua jakaa puolueet maahanmuuttovastaisiin oikeistolaisiin ja myönteisiin vasemmistolaisiin. Todelliset intressit maahanmuutolle on oikeistopuolueilla, pakolaisten vastaanottamiselle vasemmistopuolueilla. En usko perussuomalaisten koskaan saavuttavan laajaa kannatusta. Vievät vain demareilta ääniä, ja lopputulos on se, että hallituksessa on vain porvaripuolueita, eikä yhtäkään työväenpuoluetta, kuten nyt. Lisäksi perussuomalaiset eivät ymmärrä kansainvälisten kontaktien ylläpitämisen tärkeyttä Suomen elinkeinoelämän kannalta lainkaan. Jos Nokian puhelimia ostettaisiin vain Suomessa, Suomi köyhtyisi nopeasti. Perussuomalaisten ajama eristäytymispolitiikka ei taloudellisista syistä ole toimiva.
Tarkoitit nimistä päätellen Suomen vasemmistopuolueella demareita. Perinteisesti vasemmistopuolueiksi käsitettyjä eduskuntapuolueita on Suomessa kaksi. Vasemmistolaisempi Vasemmistoliitto ja oikeistolaisempi Sosiaalidemokraattinen puolue. Sosiaalidemokraatít eivät ole miltään osin entisiä taistolaisia. Erkki Tuomioja, jolle lätkäisit käsittämättömästi taistolaisen leiman, on taistellut koko poliittisen uransa taistolaisia vastaan. Taistolaisuuden pahimpina vuosina hän joutui syrjään politiikasta juuri kriittisen suhtautumisensa Kekkoseen ja Neuvostoliittoon takia. Kun nuorisoliike oli ajautumassa taistolaisten hallintaan demarit jäivät lopulta yksin taistelemaan kommunisteja vastaan keskustalaisten siirryttyä jo lähes täysin kommunistien käsikassaraksia ja kokoomuslaisten hajottua keskustan kaltaiseksi myötäiljöiksi tai kaikesta toiminnasta irtautuneiksi oikeistokokoomuslaisiksi. Tilanne oli pienemmässä mitassa vastaava kuin parikymmentä vuotta aiemmin, jolloin maan kohtaloa ratkottiin ammattiyhdistysliikkeessä ja työpaikoilla. silloinkin demarit taistelivat kommunistien totalitasrismihaaveita vastaan ja voittivat.
Olen samaa mieltä kanssasi, että vasemmiston pitäisi selkeämmin esittää toimivan vaihtoehdon nykyiselle yltiöliberalistiselle politiikalle. Halmeen menestys aikanaan vaaleissa osoitti sen, että kansassa on suuria joukkoja, jotka kokevat, ettei heille ole tarjolla yhtään toimivaa aatetta tai poliittista liikettä tällä hetkellä.
Syrjäytyneet Suomessa tajuavat aivan hyvin, ettei ole olemassa ilmaisia lounaita, hehän ovat lopulta maksajina niille "ilmaisille" lounaille, joita parempiosaisille tarjotaan.
Suomessa demokratia toimii. Vaalien perusteella perinteisen Länsi-Euroopan yksi oikeistolaisimmista maista, kyllä tämä kansan osoittama kanta pitää jotenkin näkyä politiikassamme, ja sehän näkyy. Ei Suomessa tule harjoittaa mitään vasemmistolaista politiikkaa, jos sillä ei ole kansan kannatusta.
Populismilla on Suomessa loistava markkinarako, jota se varmasti pyrkii vielä käyttämään hyväkseen. Ikävää asiassa on se, että populismi ei koskaan ole saanut aikaan missään mitään muuta hyvää, kuin omille poliitikoilleen mukavat hommat. Parhaimmillaan populismi on sellaista kuin Suomessa se on viime vuosikymmeninä ollut. Poliitikot ovat tyytyneet asemaansa ja ymmärtäneet sanomansa onttouden, eivätkä ole pyrkineet toteuttamaan mitään. Näin olemme säästyneet populismin pahimmilta muodoilta, joissa kokonaisia valtioita on ajettu kaaokseen.
Tosiasiassa eliitti yrittää seistä kahdessa eri leirissä. Otetaan esimerkiksi älykkyys. Tuloeroja voisi varmasti puolustaa sillä, että geneettiset erot älykkyydessä tekevät toisista kykenevempiä kasaamaan varallisuutta. Mutta elitistinen YLE ja muu länsimaalainen media silti tulvii tavalliselle kansalle suunnattuja valetieteellisiä dokumentteja, joissa pyritään kiistämään se, että perinteisellä käsityksellä älykkyydestä edes olisi mitään merkitystä asian suhteen! Hetkittäin esimerkiksi YLEn verkkomediassa luin artikkelin, jossa hyvän kielipään väitettiin olevan myytti (ikään kuin ihmiset eivät poikkeaisi verbaalisissa kyvyissään)! Halutaan samaan aikaan tukea marxilaisia käsityksiä kaikkien ihmisten samanlaisesta potentiaalista (lukuun ottamatta kehitysvammaisiksi diagnosoidut, vaikka tosiasiassa rajahan on ihmisen keksimä) ja globalisaation luomaa eriarvoisuutta, joka tosiasiassa pohjautuu tähän potentiaaliin. Eliitin intellektuellit tosiasiassa syyllistyvät itsepetokseen. He hyväksyvät kaksi keskenään ristiriidassa olevaa asennetta ikään kuin niiden välillä ei olisi mitään ristiriitaa. Mistähän tällainen ajattelu on lainattu...
"Otetaan esimerkiksi älykkyys. Tuloeroja voisi varmasti puolustaa sillä, että geneettiset erot älykkyydessä tekevät toisista kykenevempiä kasaamaan varallisuutta. Mutta elitistinen YLE ja muu länsimaalainen media silti tulvii tavalliselle kansalle suunnattuja valetieteellisiä dokumentteja, joissa pyritään kiistämään se, että perinteisellä käsityksellä älykkyydestä edes olisi mitään merkitystä asian suhteen!"
Höpö höpö. Opiskelumenestykseen ja työelämässä etenemiseen vaikuttavat todella monet muutkin asiat kuin älykkyys. Esimerkiksi sopii vaikka Jyrki Katainen. Hänellä on todella surkea ylioppilastodistus, ja täysin olemattomat lahjat ja kyvyt hoitaa Suomen taloutta. Hän on syöksemässä Suomea samanlaiseen velkahelvettiin kuin missä Islanti on nyt. Hän yrittää välttää sillä Kokoomuksen suosionja oman suosionsa laskun, joka seuraisi hyvätuloisten verojen laskemisesta samanlailla kuin menoleikkauksista. Jyrki on esimerkki myös siitä, miten porvarieliitti auttaa omiaan etenemään. On pelkästään ja täysin hänen ansiotaan, että Alexander Stubb ja Henna Virkkunen ovat nykyisin ministereitä. He eivät ole työllään ja saavutuksillaan edenneet nykyiseen asemaansa. Stubb on suosittu Suomessa, mutta ulkomailla kukaan ei edes tiedä kuka hän on (samaa ei voi sanoa hänen edeltäjästään Ilkka Kanervasta). Stubb ei ole saanut luotua hyviä kansainvälisiä suhteita, joten hän ei ole työssään menestynyt.
Suomen valtio elättää kaikenlaisia turhia filosofian tohtoreita ja valtiotieteen maistereita, jotka tekevät mukatärkeitä tutkimuksia, joista ei ole Suomelle tosiasiassa yhtään mitään hyötyä. Nämäkin rahat voitaisiin käyttää Suomen teknologiateollisuuteen- ja tutkimukseen sekä lääketieteeseen. Näiden alojen ammattilaiset eivät todellakaan ole mitään Suomen älyllistä eliittiä, heillä on usein vain ollut hyvät resurssit edetä elämässä: varakas perhe, joka on kustantanut osan opiskeluista, lähettänyt ulkomaille vaihto-oppilaaksi, toisinaan ulkomaille opiskelemaankin. Heillä on ollut aikaa ja rahaa lukemiseen.
Jollain lähiössä kasvaneella, jonka vanhemmat saattavat olla alkoholisteja, väkivaltaisia ym. ei todellakaan ole samanlaisia resursseja käydä vaikka lukiotakaan. Jos vanhemmilla ei ole varaa tai he eivät halua kustantaa useiden tuhansien arvoisia lukiokirjoja, on lukion käyminen ja sitä kautta jatko-opinnot käytännössä mahdottomia.
Tiedän henkilöitä, jotka ovat köyhistä oloista, ja äärimmäisen älykkäitä. Lääketieteellisen tai luonnontieteellisten alojen osaajia ja asiantuntijoita lukuunottamatta porvarit sen sijaan eivät ole erityisen älykkäitä, päinvastoin, he ovat usein nuorina päntänneet vuoden tai useampiakin vuosia päästäkseen opinahjoonsa ja sitten ovat suhteiden avittamina edenneet työelämässä. Sillä ei ole MITÄÄN TEKEMISTÄ ÄLYKKYYDEN KANSSA.
"Sosiaalidemokraatít eivät ole miltään osin entisiä taistolaisia. Erkki Tuomioja, jolle lätkäisit käsittämättömästi taistolaisen leiman, on taistellut koko poliittisen uransa taistolaisia vastaan."
Onhan Tuomiojasta vanhoja valokuvia, joissa hän neuvostolippujen kanssa on mielenosoituksissa. Tuomioja on demari, mutta hän edustaa kuitenkin sitä nykyvasemmistolaisuuden rappiota äärimmillään.