"Kun jalkaväkemme eteni takaa-ajoon, minä juoksin tutkimaan bunkkerin sisäpuolta. Uteliaisuuteni miltei maksoi kalliin hinnan: Viereiset bunkkerit olivat yhä suomalaisten hallussa. Niistä avattiin tykkituli. Lukuisat kranaatit räjähtivät, tuottamatta onneksi vahinkoa bunkkerille. Sen paksut teräsbetoniseinämät oli päällystetty panssarilaatoilla, joiden alla oli vahvat iskunvaimennusjouset. Siksi siis eivät panssariammuksetkaan läpäisseet seinämiä, vaan ne kimposivat pois."
Oheinen lainaus on MIHAIL LUKINOVin muistelosta talvisodan rintamalta.
Onko tosiaan sen aikainen tykistö ollut niin tehotonta, että mainittu homma edes jotenkin toimi? Vaikuttaa uskomattomalta ainakin suurempien tykkien osalta. Nykyinen kalusto työstäisi bunkkerin iskareineen ja kilpineen hevon ... .
Oheinen lainaus on MIHAIL LUKINOVin muistelosta talvisodan rintamalta.
Onko tosiaan sen aikainen tykistö ollut niin tehotonta, että mainittu homma edes jotenkin toimi? Vaikuttaa uskomattomalta ainakin suurempien tykkien osalta. Nykyinen kalusto työstäisi bunkkerin iskareineen ja kilpineen hevon ... .
Vastaukset 4
Vanhimmat
Saattaapa olla venäläisten kehittelemää liioiteltua legendaa "Mannerheim-linjan" vahvuudesta. Tarvitsihan puna-armeijan jotenkin puolustella kehnoa menestystään suomalaisten linjojen murtamisessa.
Minulla ei ole oikein käsitystä koko linjasta. Sen verran kuitenkin, että erään venäläisen lähteen, tv dokkari, mukaan se olisi ollut 80 km "syvä" bunkkeriketju mallia "maailman lujin" ja toisaalta vain viiva karjalan kartalla.
Totuus lienee noiden välissä, mutta missä??
http://geocities.com/taipaleenjoki/
http://www.mannerheim-line.com/
http://www.bair-travels.com/mline_tours.htm
Huomatkaa että ns. bunkkereita ja kiinteitä kunnon linnoitteita oli lähinnä VAIN Summan lohkolla!
http://www.mannerheim-line.com/links.htm
http://www.winterwar.com/Links.htm#finland
Puna-armeijallahan oli oma aikataulu talvi-sodassa Suomen valloittamiseksi. Ei Suomen armeijaa aluksi otettu kovinkaan vakavasti.
Parhaimmillaan Mannerheimin linjan bunkkerit olivat vahvoja. Puna-armeija yritti väärällä taktiikalla ja liian pienillä ammuksilla tuhota niitä.
Neuvostoliittolainen sotilas oli yleensä erittäin huonosti koulutettu ja ilmeisesti muukin siviilikoulutus oli vaatimaton. Joten ei ihme, että heille tuli mieleen kaikenlaista. Luultiin, että bunkkerit oli päällystetty kumilla, koska ammukset näyttivät kimpoavan niistä.
Mutta kyllä puna-armeijakin oppi virheistään. Kun huomattiin vihdoin se, että bunkkerit olivat vaikeita tuhota ja valloittaa, otettiin järeämmät tykit käyttöön, ja silloin vahvatkin rakenteet alkoivat rikkoontua.
Suomen onneksi puna-armeijan byrokratia oli valtava, ja virheistä ja puutteista ei läheskään aina uskallettu puhua, kun silloin oli oma hengenlähtö lähellä, tämä oli tilanne myös korkeimpaan sotilasjohtoon asti.
Puna-armeijan virheistä talvi-sodassa voisi varmaankin kirjoittaa kokonaisen kirjan, mutta löytyy varmaan hyvä syy, miksi kukaan neuvostoliittolainen/venäläinen ei ole sitä kirjoittanut.
Vaikka löytyy niitä joitakin kirjoja, joissa näistäkin virheistä kirjoitetaan.
Esimerkiksi:
Paraatimarssi Suomeen : talvisota venäläisten silmin / Viktor Stepakov, Dmitri Orehov