Myrsky lähestyy

Kuilun reunalla
minä huojun,
alla pohjaton
pimeys,
sieltä huutooni
vastaa vain ontto
kaiku,
joka kohoaa ylös päin hohottaen.

Pelkään maan sortuvan
allani,
pudottaen minut ikuiseen
putoukseen.
Syöksymään kohti
mustaa tyhjyyttä.

Takerrun heinänkorteen,
joka juurillaan meitä
pitelee,
upottaen hennot sormensa maan
multaan.

Näen myrskyn saapuvan.
näen mustien pilvien seilaavan
sinisellä taivaalla.
Raivoisan tuulen repivän
puita.
Pistavän sateen piiskaavan maata.
Lähestyen minua,
valmiina heittämään minut
tuntemattomaan.

Minne kaikki katosi?
Kuka varasti tutun maailman?
Sain tilalle vain epätoivon
ja pelon.
Myrskyävät tunteet sydämeeni.

Valmistaudun syöksyyn...