oli suurmies. Mitä muuta tiedämme hänestä kuin sen, että hän oli pitkäaikainen Elannon pääjohtaja, sosiaalidemokraattisen puolueen kansanedustaja, ministeri ja tsaarinvallan aikaisen senaatin senaattori.
Hän oli myös valtuuskunnassa joka solmi Tarton rauhan. Hän oli jyrkästi oppositiossa puolueessaan kansalalaissodan aikana silloisen sosialistipuolueen jyrkän siiven päästyä valtaan ja aikaansaaden vallankumousyrityksen. Tannerin vetoomukset kansanvaltuuskunnalle kapinan tyrehdyttämiseksi kaikuivat kuuroille korville. Häntä voi sanoa varmaankin ainoaksi poliitikoksi jonka nimi oli pidätysmääräyksissä sekä hävinneen punaisen miliisillä, että voittaneen valkoisen poliisilla. Kahteen otteeseen hän olikin pidätettynä vuoden -18 keväällä ja kesällä.
Hävityn kansalaissodan jälkeen oli työväenliike johdatettava jälleen parlamentaariselle tielle. Tätä johti Väinö Tanner ja hänen toimintansa ansiota on se, että kansalaissodan haavat niin nopeasti arpeutuivat. Pääministerinä hän toimi 1926-27 ja ministerinä 1917 sekä eri jaksoissa vuosien 1937-44 aikana. Pääministerinä hän hallituksen päämiehen ominaisuudessa otti vastaan armeijan paraatin jota asiaa itsekkin piti kummallisena omissa muistelmissaan. Hän työväenjohtajana joutuu ottamaan vastaan sen armeijan paraatin joka voitti hänen puolueensa aikaansaaman vallankumousyrityksen vain 9 vuotta aiemmin.
Hänet tuomittiin jatkosodan jälkeen valvontakomission painostaessa tuomioistuinta sotasyyllisenä mutta muista "sotaansyyllisistä" poiketen Väinö Tanner palasi mukaan politiikkaan ja myös eduskuntaan 1950-luvulla. Maa teollistui, elintaso alkoi kohota, säännöstely päättyi. Poliittinen kamppailu oli värikästä ja kiihkeää.
Sosialidemokraattinen liike voitti 1940-luvun lopulla käydyn kamppailun kommunisteja/kansandemokraatteja vastaan niin ammattiyhdistysliikkeessä kuin työläisurheiluliikkeessäkin.
Melkoinen mies oli Väinö Tanner.
Hän oli myös valtuuskunnassa joka solmi Tarton rauhan. Hän oli jyrkästi oppositiossa puolueessaan kansalalaissodan aikana silloisen sosialistipuolueen jyrkän siiven päästyä valtaan ja aikaansaaden vallankumousyrityksen. Tannerin vetoomukset kansanvaltuuskunnalle kapinan tyrehdyttämiseksi kaikuivat kuuroille korville. Häntä voi sanoa varmaankin ainoaksi poliitikoksi jonka nimi oli pidätysmääräyksissä sekä hävinneen punaisen miliisillä, että voittaneen valkoisen poliisilla. Kahteen otteeseen hän olikin pidätettynä vuoden -18 keväällä ja kesällä.
Hävityn kansalaissodan jälkeen oli työväenliike johdatettava jälleen parlamentaariselle tielle. Tätä johti Väinö Tanner ja hänen toimintansa ansiota on se, että kansalaissodan haavat niin nopeasti arpeutuivat. Pääministerinä hän toimi 1926-27 ja ministerinä 1917 sekä eri jaksoissa vuosien 1937-44 aikana. Pääministerinä hän hallituksen päämiehen ominaisuudessa otti vastaan armeijan paraatin jota asiaa itsekkin piti kummallisena omissa muistelmissaan. Hän työväenjohtajana joutuu ottamaan vastaan sen armeijan paraatin joka voitti hänen puolueensa aikaansaaman vallankumousyrityksen vain 9 vuotta aiemmin.
Hänet tuomittiin jatkosodan jälkeen valvontakomission painostaessa tuomioistuinta sotasyyllisenä mutta muista "sotaansyyllisistä" poiketen Väinö Tanner palasi mukaan politiikkaan ja myös eduskuntaan 1950-luvulla. Maa teollistui, elintaso alkoi kohota, säännöstely päättyi. Poliittinen kamppailu oli värikästä ja kiihkeää.
Sosialidemokraattinen liike voitti 1940-luvun lopulla käydyn kamppailun kommunisteja/kansandemokraatteja vastaan niin ammattiyhdistysliikkeessä kuin työläisurheiluliikkeessäkin.
Melkoinen mies oli Väinö Tanner.
Vastaukset 1
Vanhimmat
että meni otsikossa etunimi väärin. Otsikon kuuluu olla Väinö Tanner. Pahus. Mitä voin sanoa puolustuksekseni. Tuuli paistoi suoraan silmiin?