"Suomen menestys PISA-tutkimuksissa johtuu pääasiassa hyvistä opettajista.."Kangasniemi sanoo.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/01/koulupaiville_lisaa_pituutta_-_tai_ehdottomasti_ei_1379666.html?origin=rss
ja toisaalla....
– Miksi ruotsia ei osata, vaikka sitä opiskellaan koulussa niin monta vuotta? kysyy Tampereen teknillisen yliopiston kielikeskuksen johtaja Pentti Vanha-aho.
http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2008_21/120456.htm
sekä tuoreempi:
Seuraavassa on muutamia konkreettisia esimerkkejä oppilaiden puhetaidosta:
- Ruotsin kielen kaikkein keskeisin kieliaines hallittiin odottamattoman heikosti: esim. ”bo” äännettiin usein ”Var bår du?”. ”Jag bår i xxx”.
- Tavallisimpienkin kysymysten muodostaminen oli yleensä huomattavan vaikeata. Myös eurooppalaisen A1-tason alimpiin osaamislausumiin kuuluva perustietojen kertominen itsestä oli odottamattoman vaikeata.
- Oppilaiden puheesta puuttui lähes täysin puheeseen tyypillisten ”pragmapartikkelien” käyttö. (Jaså, Vet inte, nog, faktiskt, tyvärr…)
- Osa oppilaista kiinnitti suhteetonta huomiota kielimuodon oikeellisuuteen ja korjaili sanomaansa tavan takaa. Tilannetta ei parantanut se, että korjailuun osallistui vielä opettajakin.
- Oppilaiden kyky käyttää kiertoilmaisuja oli lähes olematonta. Sen sijaan monet oppilaat turvautuivat suomalaisiin ja joskus englanninkielisiin ilmauksiin. Usein käytettyjä ilmauksia olivat myös ”ohi”, ”en
mä osaa tätä”.
- Äänettömät tauot puheen keskellä olivat usein erittäin pitkiä, mikä heikensi tuntuvasti sujuvuutta ja luontevuutta.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8777936
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/01/koulupaiville_lisaa_pituutta_-_tai_ehdottomasti_ei_1379666.html?origin=rss
ja toisaalla....
– Miksi ruotsia ei osata, vaikka sitä opiskellaan koulussa niin monta vuotta? kysyy Tampereen teknillisen yliopiston kielikeskuksen johtaja Pentti Vanha-aho.
http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2008_21/120456.htm
sekä tuoreempi:
Seuraavassa on muutamia konkreettisia esimerkkejä oppilaiden puhetaidosta:
- Ruotsin kielen kaikkein keskeisin kieliaines hallittiin odottamattoman heikosti: esim. ”bo” äännettiin usein ”Var bår du?”. ”Jag bår i xxx”.
- Tavallisimpienkin kysymysten muodostaminen oli yleensä huomattavan vaikeata. Myös eurooppalaisen A1-tason alimpiin osaamislausumiin kuuluva perustietojen kertominen itsestä oli odottamattoman vaikeata.
- Oppilaiden puheesta puuttui lähes täysin puheeseen tyypillisten ”pragmapartikkelien” käyttö. (Jaså, Vet inte, nog, faktiskt, tyvärr…)
- Osa oppilaista kiinnitti suhteetonta huomiota kielimuodon oikeellisuuteen ja korjaili sanomaansa tavan takaa. Tilannetta ei parantanut se, että korjailuun osallistui vielä opettajakin.
- Oppilaiden kyky käyttää kiertoilmaisuja oli lähes olematonta. Sen sijaan monet oppilaat turvautuivat suomalaisiin ja joskus englanninkielisiin ilmauksiin. Usein käytettyjä ilmauksia olivat myös ”ohi”, ”en
mä osaa tätä”.
- Äänettömät tauot puheen keskellä olivat usein erittäin pitkiä, mikä heikensi tuntuvasti sujuvuutta ja luontevuutta.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8777936
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.