Eilen tuli Eisenhowerista juttu, tänään Omaha-beachin ns. verilöylystä. Propagandan mukaanhan Normandian maihinnousu ratkaisi sodan, idässä puna-armeija jotain pientä puuhasteli kun jenkkipoika iski natseille luun kurkkuun.
Totuuden kanssa tällä ei tietenkään ole mitään tekemistä, silti tätä soopaa vuodesta toiseen etenkin nuorisolle syötetään. Fakta on että Normandia oli pienehkö sotatoimi kun sitä vertaa operaatio Bagrationiin. Normandiassa käkkivät toista kuukautta, mitään eivät saaneet aikaan. Samaan aikaan itä-rintamalla tuhottiin kokonainen saksalainen armeijaryhmä, muutamassa viikossa 350 000 miestä kaatui tai joutui vangiksi, pahempi tappio kuin Stalingrad
Olisi siis kohtuullista esittää edes yksi dokumentti operaatio Bagrationista jotta kokonaiskuva selkiintyisi ja totuus pääsisi esiin. Natsien kukistamisen kannalta oli vähintäänkin yhtä tärkeä tuhota kokonainen armeijaryhmä ja edetä satoja kilometrejä kun joku yliarvostettu maihinnousu!
Totuuden kanssa tällä ei tietenkään ole mitään tekemistä, silti tätä soopaa vuodesta toiseen etenkin nuorisolle syötetään. Fakta on että Normandia oli pienehkö sotatoimi kun sitä vertaa operaatio Bagrationiin. Normandiassa käkkivät toista kuukautta, mitään eivät saaneet aikaan. Samaan aikaan itä-rintamalla tuhottiin kokonainen saksalainen armeijaryhmä, muutamassa viikossa 350 000 miestä kaatui tai joutui vangiksi, pahempi tappio kuin Stalingrad
Olisi siis kohtuullista esittää edes yksi dokumentti operaatio Bagrationista jotta kokonaiskuva selkiintyisi ja totuus pääsisi esiin. Natsien kukistamisen kannalta oli vähintäänkin yhtä tärkeä tuhota kokonainen armeijaryhmä ja edetä satoja kilometrejä kun joku yliarvostettu maihinnousu!
Vastaukset 44
Vanhimmat
Kyllä Normandie oli natsien lopun alkua yhtä lailla kuin itärintaman romahdus. Oli vain täysin eri asia huoltaa kokonaan uutta rintamaa valtameren takaa, kuin sellaista mikä oli toiminut vuosikausia. Yksi syy B:n onnistumsieen oli se, että Saksan voimia sitoutui entistä enemmämn länteen ja kotiseudun ilmapuolustukseen.
Kuulut siihen sakkiin, jolle mahtuu vain yksi asia päähän, Sinulla se on Bagration.
Paljonko jenkkipojat ja heidän liittolaisensa natseja multiin laittoivat ja vangiksi saivat ensimmäisen kuukauden aikana? Valko-Venäjällä muutamassa viikossa tapettiin tai otettiin vangiksi 350 000 natsia, tappio oli pahempi kuin Stalingrad ja sinä kehtaat väittää molempien olevan yhtä merkityksellisiä, ei nyt sentään!
kahdella valtamerien takaisella rintamalla ja siinä ohessa huolsi ja varusti useampia "resupekkoja" (Neuvostoliitto Britannia ), niin kyllä siinä on yhden valtion osaksi ihan riittävästi.
Nähtyhän se on. Kaikki kunnia Bagrationmille ja sen merkitykselle, mutta se oli jatkoa kolmen vuoden sotimiselle. Jenkit aloittivat tavallaan alusta Normandiessa. Maihinnousu oli niin vaativa operaatio, että sen onnistunut suoritus oli sodan kannalta ratakaiseva. Hidas eteneminen johtui ennen kaikkea huolto-ongelmista ja siitä, että liittoutuneet pyrkivät säästämään elävää voimaa. Ei kenraalien operatiivinen ja joukkojen taktinen taitokaan aina niin huippua ollut. Saksalaisilla oli suunnaton kokemus varsinkin jenkkeihin verraten. He suorastaan halveksivat jenkkejÄ aluksi, mutta ääni kyllä muuttui.
Eli: arvostetaan uhdessä Bagrationia, mutta annetaan arvo muillekin vaatville operaatioille. Yhteisvaikutus ratkaisi!
Kesällä 1944 Saksan asevoimat olivat huonossa hapessa. Kolme vuotta itä-rintamalla oli vienyt parhaat miehet, nekin jotka olivat jäljellä olivat taistelemassa puna-armeijaa vastaan. Lännessä oli nuoria pojankloppeja ja vanhoja ukkoja, kunnon joukkoja oli vähän. Eipä tuollaisen joukon lyöminen kovin suurta sankaruutta ja sotataitoa vaadi.
panssarijoukkoja mm. Waffen-SS.n parhaita divisioonia. Kyllä ne vastuksen antoivat. Liittoutuneiden etuna oli mahtavat imlavoimat ja loputon materiaalivirta. Heillä oli ennen kaikkea kuljetusongelma.
Ja olisit ollut vielä enemmän oikeassa jos olisit kirjoittanut, että PÄÄOSA SS-panssaridivisioonista eli viisi kaikista seitsemästä oli tuolloin länsirintamalla vain kahden pysyessä idässä ja näin tulisivat asiat olemaan vuoteen -45 asti. Noiden viiden lisäksi oli vielä armeijan panssaridivisioonista käytössä toinen samanlainen satsi yksi divisioona reservinä.
Tuo "vain huonot joukot länteen, hyvät itään" -erottelu on vain yksi lukuisista sodanjälkeisistä legendoista
Heti kun saksalaiset saivat länteen keskitetyksi parempia joukkoja, olivat amerikkalaiset hätää kärsimässä. Mutta saksalaisten offensiivin onnistuminen talvella 1944-1945 ei ollut mahdollinen liittoutuneiden valtavan ilmaylivoiman takia. Heti kun lentosää parani, saksalaiset olivat vaikeuksissa. Ja Hitler menetti Ardenneilla viimeiset reservinsä juuri ennen kuin venäläisten rynnistys Veikseliltä eteenpäin alkoi. Ylä-Sleesian teollisuusalueen menettäminen merkitsi Saksan lopullista tappiota. Sen pystyi varusteluministeri Speer parhaiten arvioimaan.
"Heti kun saksalaiset saivat länteen keskitetyksi parempia joukkoja, olivat amerikkalaiset hätää kärsimässä."
Yhdysvaltalaiset olivat "hätää kärsimässä" ainoastaan siksi, että saksalaisilla oli käytettävissään kahden panssariarmeijan voimalla valtava paikallinen ylivoima vähäisiin puolustaviin divisiooniin nähden. Saksalaiset kuitenkin joutuivat vaikeuksiin jo ennen sään parantumistakin, sillä hyökkäyskaistat olivat maastollisesti kehnosti valittuja ja vihollisen vastarinta odotettua sitkeämpää. Tästä ylivoimastakin huolimatta paikallisten divisioonien vastarinta viivytti tai paikoin jopa taktisten reservien ansiosta torjui panssarikärkien etenemisen, pakottaen saksalaiset järjestämään panssarinsa uudelleen ja samalla ostaen liittoutuneiden sodanjohdolle aikaa tuoda omat panssaridivisioonansa muilta rintamilta taisteluun jolloin saksalaiset väistämättä joutuivat puolustuskannalle. Murskaamisen sijasta voidaan puhua enemmänkin kulutustaistelusta ja nimenomaan siihen saksalaiste eivät enää pystyneet.
"Mutta saksalaisten offensiivin onnistuminen talvella 1944-1945 ei ollut mahdollinen liittoutuneiden valtavan ilmaylivoiman takia."
Saksalaisten talvioffensiivi ei ollut mahdollinen, koska sen megalomaaniset tavoitteet olivat täysin epärealistiset ja operaation aikataulu aivan liian tiukka. Saksalaiset eivät olisi mitenkään suorassa taistelussa voineet lyödä liittoutuneiden päävoimia enää sodan tuossa vaiheessa mikäli heidän ei annettaisikaan ratsastaa verrattain vapaasti merelle kuten tapahtui vuonna -40. Heidän iskukykyisimmätkin panssarivoimansa omasivat todellisuudessa enää hädin tuskin puolta niiden teoreettisesta panssarivahvuudesta ja polttoainepula yleensä rajoitti mekanisoitujen joukkojen toimintaa jopa absurdisti edellyttäen menoveden saamista viholliselta. Vain rajoitettu yllätykseen pohjautuva paikallinen tuhoamisopeeraatio olisi saattanut onnistua, mutta sekin olisi edellyttänyt tiukkaa aikataulua ja muutamia muita hienouksia.
"Ja Hitler menetti Ardenneilla viimeiset reservinsä juuri ennen kuin venäläisten rynnistys Veikseliltä eteenpäin alkoi."
Yllättäen samaa mieltä tästä!
Lainaan aluksi tekstiäsi;
"Valko-Venäjällä muutamassa viikossa tapettiin tai otettiin vangiksi 350 000 natsia"
Ensin tuohon voisi kommentoida, että tuskinpa sentään kaikki kuuluivat natsipuolueeseen!
Sitten voisi lainata Wikipedian t5ietoja tuosta taistelusta, eli seuraavaksi;
"Puna-armeija aloitti 22. kesäkuuta operaatio Bagrationin hyökkäämällä 120 divisioonan voimin Keskustan armeijaryhmän ohuesti miehitettyyn linjaan. Noin 2,3 miljoonaa puna-armeijan sotilasta hyökkäsi 800 000 saksalaista vastaan murskaten saksalaisten puolustuksen. Minsk vallattiin 3. heinäkuuta ja samalla yli 50 000 saksalaista jäi sotavangeiksi. Kymmenen päivää myöhemmin neuvostojoukot olivat saavuttaneet Puolan rajan ja nopea offensiivi motitti Kuurinmaalla taistelleen Pohjoisen armeijaryhmän joukot. Neuvostoarmeija joutui nopean etenemisensä seurauksena kuitenkin huoltovaikeuksiin ja hyökkäys oli pakko pysäyttää."
Että se siitä 350 000!!!
-44 Saksan armeija oli uupunut, mutta taisteli kaikilla rintamilla edelleen.
Ei tämäkään hyökkäys tuonut Berliiniä NL:n käsiin.
Menikin vielä vuodenpäivät, ennenkuin Saksa saatiin lopullisesti polvilleen.
Siihen vuoteen mahtuu monenlaista ja ei vähiten mittavia puna-armeijan tappioita.
En niin suurta meteliä pitäisi armeijasta, jonka tappioluvut olivat yli kymmenen miljoonaa.
Saksalla vastaavat luvut olivat 3,5 miljoonaa.
Suomella vähän yli 80 th.
Että "kunniaako" punanutuille?
"En niin suurta meteliä pitäisi armeijasta, jonka tappioluvut olivat yli kymmenen miljoonaa"
Päinvastoin: armeija, joka kärsii noin valtavat tappiot ja joka käytännössä tuhottiin heti sodan alkukuukausina kertaalleen, ansaitsee kyllä kunniamaininnan kyetessään lopulta noinkin täydelliseen voittoon. Sama armeija oli vain pari vuotta aiemmin ollut vaikeuksissa Suomen kaltaisen kirpun kanssa ja kykeni kuitenkin pysäyttämään voittamattoman, nykyihmisten muna kovana palvoman Saksan sotakoneen murskatappioista huolimatta. ´
Kyllä siis puna-armeijasta voi ja pitääkin pitää ääntä. Varmasti maailman urheimpia sotilaita.
Normandian maihinnousu on sotatoimena ja etenkin suurten tappioiden osalta jotenkin yli"arvostettu".
Totuushan on jotakin aivan muuta.
Normandian maihinnousu, sillanpään muodostaminen ja eteneminen kohti natsisaksaa ajalla 6.6- 19.8 tuotti länsiliitoutuneille tappioita seuraavasti:
o Allies:
Ground forces: 37,000 d. whole battle
Air forces: 16,714 d.
lisäksi ranskalaisia siviilejä 15 000-20 000 vainaata
NatsiSaksan tappiot samaan aikaan samalla suunnalla olivat kaatuneina ja haavoituneina luokkaa 200 000.
Esiin tuotu luku n. 130 000 kaatunutta tai muuten sotatoimiin liittyen kuollutta molemmilla osapuolilla yhteensä on hyvinkin uskottava.
Hollywoodin probagandistit ovat lyönneet rumpua kaksin käsin vuosikymmeniä ja vihdoin lähes kaikki ovat sitä mieltä,
että tämä mainosvaloissa loistava ja aivan "hirveästi" verta vapauden puolesta vaatinut taistelu ( n. 800 sotilasta/päivä ca)
ratkaisi demokratian paluun eurooppaan. Kyllä on väärää rahaa.
En kiellä Normandian maihinnousun tarpeellisuutta, mutta kyllä joku roti pitää olla kun asioita ja niiden merkitystä liiotellaan.
Samaan aikaan toisaalla:
Suurimmat uhrit euroopan demokratian puolesta annettiin ns. itärintamalla. Siellä vuodatetulla verellä lunastettiin eurooppaan vapaus Natsilaisuuden ikeen alta.
"Bloodiest Battles of the 20th Century". Kun katsot top 10 listaa, löytyy sieltä vain yksi itärintaman ulkopuolinen taistelu. Sekin on Sommen taistelu I m.sodasta ja sijalla 10 reilun 300 000 kaatuneen saldollaan.
Tästä linkistä, josta löytyy myös nuo Normandian luvut, selviää edellä esittämäni.
http://users.erols.com/mwhite28/battles.htm
Ei saatu laskettua maihin panssarivaunuja, vaan saksalaisten panssarien tuloa piti viivyttää laskuvarjojoukoilla.
"Suurimmat uhrit euroopan demokratian puolesta annettiin ns. itärintamalla." Ns. kansandemokratia oli saattanut vilahtaa venäläisten propagandassa mutta se on taas kauempana demokratiasta kuin kansallisosialismi sosialismista.
kuoli Normandien taistelujen yhteydessä Pariisin valtaamiseen mennessä noin 70 000.
taisteli kyllä ihan muut kuin puna-armeija. Sen valtaamat alueet muodostettiin 1948 mennessä kommunisiisiksi kansanvankiloiksi. Koetahan vähän pidätellä sitä vapauttamisvaahtoa. Sen vuoro tuli vasta 1989.
valhe, emävalhe, tilasto,"Samaan aikaan toisaalla:
Suurimmat uhrit euroopan demokratian puolesta annettiin ns. itärintamalla. Siellä vuodatetulla verellä lunastettiin eurooppaan vapaus Natsilaisuuden ikeen alta."
uhrit euroopan demokratian puolesta, tämä ei mene kyllä enään edes vitsistä.
Tarkoitatko, että Normandian maihinnousu suoritettiin Pariisiin?
Pienemmässä mittakaavassa voisi saman logiikan mukaan todeta, että Tornion maihinnousu 1.10.1944 suoritettiin Rovaniemelle. (Terveisiä vaan Huldalle:)
Sivuilta puuttuu Suomen Tlvisota ja Jatkosodasta ainakin kesän 1944 isot taistelut, jotka tappiomääriltään mahtuisi palstalle ihan hyvin. Laitoin ko. palstanpitäjälle hieman tietoja Suomen taisteluista ja tappiolukemista. saa nähdä tuleeko lukemia näkösälle. Bloodiest Battles of the 20th Century
[email protected]
http://users.erols.com/mwhite28/battles.htm#Battles
Bloodiest Battles of the 20th Century
http://en.wikipedia.org/wiki/Category:Battles_and_operations_of_the_Continuation_War
http://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Nietjärvi
http://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Ilomantsi
http://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Vuosalmi
http://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Tali-Ihantala
Winter War 30.11.1939 - 13.3.1940 (Only 105 day)
http://www.winterwar.com/mainpage.htm
http://www.mil.fi/perustietoa/talvisota_eng/timer.html
http://kaiku.com/winterwar.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Winter_War
The Winter War (Finnish: talvisota, Russian: Зимняя война)[18] was a military conflict between the Soviet Union and Finland. It began with a Soviet offensive on 30 November 1939, three months after the start of World War II and the Soviet invasion of Poland, and ended on 13 March 1940 with the Moscow Peace Treaty.
Casualties and losses
25,904 dead or missing[Infobox 6][12]
43,557 wounded[13]:821
1,000 captured[Infobox 7][14]:792
957 civilians in air raids[12]
20–30 tanks
62 aircraft[15]:160
126,875 dead or missing[8]:77-78[Infobox 8]
264,908 wounded[8]:77-78
5,572 captured[17]:815
3,543 tanks[Infobox 9][11]:286[17]:810–811[9]
261–515 aircraft[Infobox 10][17]:810-811[9]:381
http://en.wikipedia.org/wiki/Continuation_War
The Continuation War (Finnish: jatkosota, Russian: Война-продолжение[Notes 7]) (25 June 1941 – 19 September 1944) was the second of two wars fought between Finland and the Soviet Union during World War II.
Casualties and losses
Finnish:
63,204 dead or missing [Notes 4][3]
158,000 wounded
939 civilians in air raids[3]
190 civilians by Soviet partisans[3]
2,377–3,500 captured[Notes 5][5]
Soviet Union:
200,000 dead or missing
385,000 wounded
190,000 hospitalized due to sickness
64,000 captured[4]
4,000–7,000 civilian deaths
http://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Tali-Ihantala
The Battle of Tali-Ihantala (June 25 to July 9, 1944) was part of the Continuation War (1941-1944) that occurred during World War II. The battle was fought by Finland, supported by forces of Germany against the Soviet Union and is to date the largest battle in history of the Nordic countries. The battle ended in a decisive Finnish victory.
Casualties and losses
Finnish:
1,100 killed
1,100 missing
6,300 wounded[
Soviet Union:
4,500–5,500 killed
13,500–14,500 wounded[2][3]
300 tanks
120-280 aircraft
http://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Vuosalmi
The Battle of Vuosalmi (also known as the Battle of Äyräpää-Vuosalmi) — the main bulk of it — lasted from July 4 to July 11, 1944. It was fought during the Continuation War (1941–1944), a part of World War II, between Finland and the Soviet Union.
Finnish:
795 killed in action
4,976 wounded
354 missing, 2 assault gun
Soviet Union:
3,050 killed in action
11,750 wounded
250 missing, 60 tank
Sinne saavuttaessa oli noin 70 000 ranskalaista siviiliä saanut surmansa, pääosa Normandian taisteluissa.
Oletko pahastikin häiriintynyt? Varmaan tuo tekstisi helpotti oloa?
Punafasistit miehittivät itäplokkia puoli vuosisataa ja sitten vasta vapautuivat.
maihin, vaikka ei suunniteltua määrää. Saksan panssarijoukkoja viivytti ennen kaikkea valtava ilmatoiminta.
Laskuvarjojoukoilla tarkoitus oli nopeuttaa sillanpään laajentamista. Siinä ne suurin piirtein onnistuivat.
"Punafasistit miehittivät itäplokkia puoli vuosisataa ja sitten vasta vapautuivat."
"Vapautuivat" = joutuivat neuvostomiehityksestä amerikkalaiseen miehitykseen, NL:n ylivallan alta USA:n ylivallan alle. Kuitenkin Venäjä, Kiina, Iran ja niiden kanssa yhteistyötä tekevät maat ovat pysyvästi turavssa amerikkalaisten hegemoniapyrkimyksiltä. Iraninkaan ei tarvitse pelätä Irakin ja Afganistanin kohtaloa, vaikka nämä kaksi sotaa ovatkin ilmiselvästi tähdänneet juuri Iranin piirittämiseen ja sen USA:sta riippumattoman hallituksen kumoamiseen.
Niin kuin Lenin ja Trotski, Amerikka tekee aseellista maailmanvallankumousta (kuvaan sopii se että USA:n neokonservatiiveista monet ovat entisiä 1960-luvun trotskilaisia, eli taustaltaan uusvasemmistolaisia). Sitä voidaan vastustaa yksin voimalla. Iran on geopoliittisesti avainasemassa ja Venäjän antama aseapu sille enemmän kuin tarpeen. Euraasian on kestettävä, kunnes Amerikka on niin heikentynyt, ettei se enää kykene uhkaamaan sille vastarintaa tekeviä maita uusilla hyökkäyssodilla.
Merivallat Amerikka ja Iso-Britannia murskasivat päävihollisenaan pitämänsä Saksan Neuvostoliiton avulla. Venäjän kansa joutui kantamaan raskaimmat uhrit, merivallat pitivät samaan aikaan tärkeämpänä Saksan siviilikohteiden terroripommituksia. Vasta kun Saksa oli jo lähes lyöty, merivaltojen joukot nousivat Normandiassa maihin. Ne tunkeutuivat Eurooppaan miehittäjinä enemmänkin estääkseen koko Eurooppaa joutumasta pois etupiiristään kuin osallistuakseen natsien tuhoamiseen.
Saksan jako jäi sodan jälkeen pysyväksi, koska merivallat eivät hyväksyneet Neuvostoliiton tahtomaa yhtenäistä mutta demilitarisoitua ja liittoutumatonta Saksaa. Margaret Thatcher koki vielä 1980-luvulla Saksan yhdistymisen uhaksi Iso-Britannialle, ja samoin ajatteli Francois Mitterand. Gorbatsov taas hyväksyi Varsovan liiton hajoamisen, koska toivoi sen merkitsevän myöskin Naton loppua, jolloin Euroopasta olisi tullut kummastakin toisen maailmansodan voittajamaasta riippumaton vyöhyke. Hänelle luvattiinkin, ettei USA ulottaisi sotilaallista ekspansiotaan Itä-Eurooppaan, yrittäisi piirittää Venäjää. Sen lupauksen USA petti, kuten tiedämme. Eurooppa joutui kylmän sodan jälkeen entistä lujemmin Naton rautakoron alle. Venäjän naapurimaat saivat länsimieliset ja russofobiset nukkehallitukset, joiden politiikkaa ohjailevat Valkoinen talo, Pentagon ja Wall Street. Kommunistisen imperiumin tilalle tuli yliherraksi kapitalistinen imperiumi.
On ratkaisevan tärkeää, että Putin on pelastanut Venäjän joutumasta Lännen siirtomaaksi, ja että Venäjä on Putinin johdolla lähentynyt Kiinaa ja työskennellyt yhdessä Kiinan kanssa karkottaakseen vähitellen amerikalaiset liittolaisineen ensin Keski-Aasiasta ja tulevaisuudessa Lähi-Idästäkin. Venäjän tulevia tärkeitä vaikutussuuntia ovat Saksa, Turkki, Intia ja Japani. Ne on saatava loittonemaan USA:sta ja lähentymään Venäjää. Kaliningradin alueen palauttaminen Saksalle ja Kuriilien saariryhmän palauttaminen Japanille ei ole mahdottomuus, mikäli siitä on Venäjälle ratkaisevaa etua.
Normandian merkitys sodanjälkeiselle Euroopalle on suurempi, kuin mitä kaikki nämä ruumispinoille runkkivat osaavat arvatakaan. NL olisi lyönyt Saksan lopulta ihan omin voiminkin ja ajatelkaas, miltä Eurooppa nyt näyttäisi mikäli länsivallat eivät olisi höökineet Normandian kautta Saksaan vastapainoksi puna-armeijalle vaan jääneet kökkimään Brittein saarille...
Ystäviensä avulla saivat uutta puhtia tulla tännekin päin.
Suutarin poika olisi ottanut töppöset pois suomalaisilta ja antanut laudan palan ja narua ja käskenyt lompsia Gulagiin, kun olimme niin paljon velkaa Itä-Karjalan hävittämisestä.
Ja eivät olisi vielä antaneet ryssille mitään apua, ei mitään lend lease ennekuin sakut olisivat olleet Uralilla. Oikestaan tukeneet molempia sen mukaan että olisivat tapelleet ainakin 5 vuotta keskenään. Sitten nousseet maihin ja körötelleet saman tien moskovan tuolle puollen. niin olisi hoidettu natsismi ja kommunismi vähin uhrauksin ja ilman euroopan raunioittamista. No juutalaiset olisi hieman kärsineet enemmän, mutta sodassa joutuu uhrauksia tekemään. Saattaisi olla tuo Gazakin rauhallinen paikka tänään.
Ja toisaalta, jos neukuilla ei olis menny Suomea vastaan tapelessa turhaan aikaa olisvat voineet keritä Hampuriin asti ja muualle läntiseen Saksaan, ennenkuin jenkit ehti Normandiaan.
valmiiksi. Liittoutuneet olisivat voineet ajaa moottoritietä Berliiniin, mutta se oli sovittu NL:n vyöhykkeeksi.
Maihinnousu muuten tapahtui 6.6. 44 ja hyökkäys Suomeen alkoi 9.6. jenkkien ollessa jo melko tiukasti maissa. Suomen taisteluilla ei ollut merkitystä suursodassa.
Hyökännyt suoraan berliiniin ja hampuriin vaikka suomi olisi irottautunut sodasta jo aiemmin. Samalla lailla etelän kautta ne olisivat tulleet "vapauttamaan eurooppaa". Ajattele nyt jos NL olisi vallannut Berliinin jo alkusyksystä 44. Suuri osa eurooppaa olisi ollut vielä sakujen hallinnassa kun sota olisi päättynyt. Heidät piti ensin vapauttaa.
"Maihinnousu muuten tapahtui 6.6. 44 ja hyökkäys Suomeen alkoi 9.6. jenkkien ollessa jo melko tiukasti maissa. Suomen taisteluilla ei ollut merkitystä suursodassa."
Operaatio vain epäonnistui, joten sen "merkitys" piilee juuri siinä. Kotkan syväsataman merkitys neuvostovoimille oli strategian ydin.
"Operaatio vain epäonnistui, joten sen "merkitys" piilee juuri siinä. Kotkan syväsataman merkitys neuvostovoimille oli strategian ydin. "
Outo juttu, mutat Nl ei tainnut olla tietoinen Kotkan merkityksestä?
Suomi pakotettiin v. 1944 rauhaan, jossa saksalaiset ja fasismi määrättiin poistettavaksi Suomesta ja Suomi korvaamaan Neuvosto-Karjalalle aiheuttamansa vahingot sekä palauttamaan Petsamon Neuvostoliitolle. Nämä olivat erittäin lieviä ehtoja, ja siksi J. K. Paasikivi kannatti niiden hyväksymistä jo keväällä 1944. Suomi oli hyökkääjävaltio ja Natsi-Saksan liittolainen. NL olisi voinut vaatia Suomelta mitä tahansa. Mutta sen intressit olivat suurimmaksi osaksi tulleet huomioiduksi jo Moskovan sopimuksessa v. 1940. Olihan juuri Moskovan rauhan raja tehnyt saksalaisille ja suomalaisille mahdottomaksi valloittaa Muurmanskin ja Leningradin v. 1941. NL ei v. 1944 yrittänyt kostaa Suomelle, ainoastaan takoa vähän järkeä suomalaisten päähän. Natsi-Saksan rinnalla pysyen Suomi olisi joutunut tuhon omaksi.
Tämä menee hieman aloitusviestin aiheen ohi, mutta menköön. Eikä ole viimeinen kerta.
On kiistatonta, että Suomi oli natsisaksan liittolainen ja pyrki yleisestä väittämästä( lue: valkoisista valheista) poiketen samoihin sodan päämääriin kuin isäntävaltionsa.
Neuvostoliiton rauhanehdot olivat yleisestä väittämästä poiketen kohtuulliset. Sekin on kiistatonta.
Tätä todistaa myös se seikka, että suomalaisia sotarikollisia tuomittiin vain hyvin mitättömiin rangaistuksiin suhteessa tekoihinsa. Ei päitä pudonnut tai naru kiristynyt kuten muissa sateliiteissa tapahtui.
Natsisaksan rinnalla pysyminen olisi ollut lopullinen tuho. Kyllä. Sitä ei käy kiistäminen.
En tiedä mitä tarkoitat kun kirjoitat "sekä palauttamaan Petsamon Neuvostoliitolle".
Eihän Petsamo ollut koskaan kuulunut Neuvostoliitolle. Voitko täsmentää?
NL oli kiistatta itse hyökkääjävaltio! Hyökkäys Baltianmaihin, Suomeen ja Puolaan -39 ei ole mitenkään puolusteltavissa!
1.9.1939 Saksan hyökättyä Puolaan katsotaan II maailmansodan alkaneen.
Kun kaksi viikkoa myöhemmin punafacismi hyökkäsi samaan valtioon (Puola), niin yksikään länsivalta ei julistanutkaan sotaa hyökkääjälle?
Sittemmin kävikin niin, että punafacismi tukehtui omaan mahdottomuuteensa, koska USA painosti sen talouden keinoin siihen.
Rahat vaan loppuivat kilpailussa USA:n kanssa ja hyvä niin.
Nyt puolustat Irania, kun itse diktatuurin "isä" on kaatunut.
On varmaan ihan mukava ajatella, josko ei ihmiskunta ymmärrä mm. ajatollaheita, naisten ympärileikkauksia, sarialakia (silmä silmästä jne.), terrorisotaa maailmalla (mm. viattomien ihmisten tappamista).
En tiedä miksi luulet ihmiskunnan olevan sitä onnistuneempi, mitä suurempi osa elää diktatuurissa?
Onko sinulle joskus tapahtunut jotakin hyvin traumaattista ja nyt pönkität täällä historian nimissä omaa pahaa oloasi totuutena?
Ei oikein muuten voi ymmärtää mieltymystäsi diktatuurin ihailuun.
Ps. Olen 100% varma, että -30 luvun Saksalaisena olisit ollut ensimmäisiä natsipuolueeseen pyrkijöitä!
Bagrationin merkityksestä suhteessa Normandiaan en ota kantaa mutta olisi hyvä saada asiallinen dokumentti kyseisestä sotatoimesta. Paljon pienemmistäkin on juttuja tehty, jos kerran kokonainen armeijaryhmä muutamassa viikossa tuhotaan niin kyllä siitä jonkinlaisen ohjelman luulisi saavan aikaan.
tässä Wehrmacht-sarjassa. Siitä on olemassa melko tuore kirjakin nimeltyä "Stalinin kosto".
Die Deutsche Wochenschau 1944- Bagration I
http://www.youtube.com/watch?v=zjcT8AiqlNM
Die Deutsche Wochenschau 1944- Bagration II
http://www.youtube.com/watch?v=2WB7WE_UHRE
Bagration, 1944: the destruction of Army Group Centre
http://books.google.com/books?id=1DAYmRrJTDAC&lpg=PP1&hl=fi&pg=PP1#v=onepage&q=&f=false
Analysis of Deep Attack Operations: Operation Bagration
http://books.google.com/books?id=jypqwCh8bFkC&lpg=PP1&hl=fi&pg=PP1#v=onepage&q=&f=false
The German Defeat in the East, 1944-45
http://books.google.com/books?id=e__d6mE5ocsC&lpg=PP1&hl=fi&pg=PR4#v=onepage&q=&f=false
Koska konkreettiset esimerkit osoittavat, että Neuvostoliitto oli päävoimana fasismin murskaamisessa. Esimerkiksi vuoden 1941 kesäkuusta vuoden 1944 puoliväliin saakka kaikista natsiblokin divisioonista taisteli itärintamalla 62-78 prosenttia. Ja kun Saksan fasistinen sotakonekin vyöryi aamunkoitteessa 22. kesäkuuta 1941 Neuvostoliittoon, se vyöryi sinne 3,5 miljoonan sotilaan, yli 3600 panssarivaunun ja 2500 lentokoneen ja 600 000 motorisoidun ajoneuvon voimin. Valtaosa natsiarmeijan toisessa maailmansodassa olleista sotilaista ja asemateriaalista tuhottiin myös puna-armeijan toimesta. Olen joskus laskenut puna-armeijan tuhonneen kuusinkertaisen määrän natsien sotavehkeitä ja äijiä verrattuna amerikkalaisten ja brittiläisten osuuteen.
Neuvostoliiton merkityksen natsien lyömisessä osoittaa myös seuraavat rintamatiedot: neuvostoliittolais-saksalaisen rintaman leveys vaihteli 3000-6200 kilometriin pohjoisesta etelään ja 2000-3000 kilometriin idästä länteen. Kun taas amerikkalaisbrittiläis-saksalaisten rintamien, kuten Pohjois-Afrikan ja Italian rintamamien leveys oli vain 300-500 km ja Länsi-Euroopan leveimmillään 800 km. Neuvostoliittolais-saksalainen rintama oli olemassa 1418 vuorokautta, josta ajasta aktiivisten taistelutoimien osuus oli 1320 vuorokautta eli 93 prosenttia. Vastaavat kaksi jälkimmäistä lukua olivat amerikkalaisbrittiläis-saksalaisella rintamaosuuksilla seuraavat: Pohjois-Afrikan rintamalla 309 vuorokautta ja 29 prosenttia, Italian rintamalla 492 vuorokautta ja 74 prosenttia ja Länsi-Euroopan rintamalla 293 vuorokautta ja 87 prosenttia.
vain itärintamalla. Stalinhan loi itse tilanteen tekemällä liiton natsien kanssa ja mahdollistamalla länsi-Euroopan valtauksen 1940. Liitto länsimaiden kanssa olisi ehkäissyt koko sodan.
Ihan turha on komukoiden valheitaan levittää ja Satlinin neroutta ylistää. Hänen politiikkansa oli johtaa NL:n tuhoutumiseen. Siitä hän välttyi vain jenkkien tuella japsien onnellisesti hyökätessä Tyynelle Merelle.
Puna-armeijalla oli 22.6. 41 noin 200 divisioonaa, yli 10 000 panssaria ja ainakin 5000 lentokonetta.Vahvusu oli aluksi 4,5 miljoonaa, jota liikekannallepano kasvatti nopeasti vielä miljoonalla. NL oli täysin ylivoimainen Saksaan nähden. Silti se oli Stalinin taitamattomuuden takia lähellä luhistua
torjunut Normandian maihinnousun. Todellista taktista osaamista olisi ollut muutamaksi kuukaudeksi vaihtaa miehitystä: Tuoda Saksan kumipääpataljoonat ja seurustelu-upseerit makoilemaan ja veistelemään puhdetöitä Syvärille ja siirtää jermut Atlantin vallille lakaisemaan britit ja jenkit hengetönnä meren aaltoihin.
Varmasti olisi Normandian torjuneet, parisataatuhatta miestä hyökkäsi, suomalaiset olisi tuollaisen joukon heittäneet mereen parissa päivässä! Miten olisi Valko-Venäjällä käynyt, 1.7 miljoonaa miestä, 5200 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä, 6000 lentokonetta ja 32000 tykkiä ja kranaatinheitintä. Toistasataa tuhatta partisaania tuhosi selustassa liikenneyhteyksiä, mitenköhän suomi-pojalle olisi käynyt, vähän isommat joukot liikkeellä kun Karjalan kannaksella!
Jenkkien maihinnousu lykättiin pitään, kun haluttiin nähdä ensin Nuvostoliiton sotaonni ja olihan pohjois afrikassa tullut 75000 mihen tappio Mussoliinille, muistissa.
Sitten kun Neuvostoliiton voitto näytti varmalta ja Suomen kollaanmiehetkin heitetty takaisin, niin Jenkkienkin oli aika lähteä voiton harjakaisiin.(Vaikka toive olikin Saksan ja Neuvostoliiton luhistuminen)
toteutettiin niin nopeasti kuin kalusto, sotavarustus ja henkilöstö olivat käytettävissä. Silti se oli suunnaton uhkayritys, joka menestyäkseen tarvitsi hyvää onnea ja taitavan harhautuksen.