Tammikuun 1918 loppuun mennessä ( siis ennen taistelujen varsinaista alkua)
punaiset olivat tappaneet 110 aseetonta valkoista. Punaisia oli samaan aikaan surmattu 10,
lähinnä ryöstöyritysten yhteydessä. Siinä pohjaa puolueettomalle tarkastelulle.
8 000 teloitettua punaista olivat asellisia kapinallisia, agitaattoreita ja poliittisia johtajia.
Mihin 1600 teloitettua valkoista syyllistyivät? Mihin oikeustoimeen heidän murhaamisensa perustui?
Missä on pöytäkirjat valkoisten teloituksista. Vankileirien kuolemista tapahtui noin 7000 tauteihin
ja loput aliravitsemukseen johdosta (punatauti ripuli).
10.9.1918
Alkoi Suomen Sosialidemokraatti ilmestyä jälleen
30.10.1918
Armahdus enintään neljän vuoden tuomion saaneille punaisille. 30 500 armahdettiin ehdonalaisesti.
3.12.1918
Sosialistit palasivat kunnanvaltuustoihin – moniin niistä enemmistönä
7.12.1918
Toinen armahdus. Enintään kuuden vuoden tuomion saaneet punaiset laskettiin
ehdonalaiseen vapauteen. Muihinkin tuomioihin lievennyksiä.
Valkoiset saivat syytesuojan, amnestian.
19.06.1919
Valtionhoitaja Mannerheim vapautti kaksitoista kansanedustaja ja 2000 muuta vankia.
30.1.1920
Noin 2600 vankia vapaaksi. 40 000:lle entiselle punavangille annettiin kansalaisoikeudet takaisin.
20.1.1921
Noin 200 punavankia vapautettiin. Venäjälle paenneita armahdettiin.
Eduskunta valitsi puhemiehekseen sos.dem Wäinö Wuolijoen.
21.5.1921
Jälleen valtionrikosoikeuksissa tuomittujen armahdus.
Sen jälkeen vankeja oli syksyllä jäljellä noin 1000 henkeä.
7.12.1923
Uusi armahduslaki, jota ennen vankien määrä n. 500.
23.10.1925
Armahduslaki, jonka jälkeen vankeja n. 200.
12.12 1926 nimitettiin ensimmäinen Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) vähemmistöhallitus,
pääministerinä Väinö Tanner. Tämä hallitus viimeisteli sitten 1918 armahduslait ja
armahduslakiesityksen. Jäljelläolevat n. 50 vankia vapautettiin.
1.1.1957
Kansaneläkelain uudistus astui voimaan. Eläkkeeseen oikeutetuiksi tulivat kaikki Suomessa asuvat 16 vuotta vanhemmat henkilöt. Näin punaiset lesketkin saivat eläkkeen.
1.10.1969 Laki yleisestä perhe-eläkkeestä. Punakaartilaisten lesketkin tulivat perhe-eläkkeen piiriin.
1973 Valtioneuvoston päätös korvausten maksamisesta vuoden 1918 sodan johdosta vankileireillä olleille. Hakemuksia esitettiin 11 600, josta 95% punaisten esittämiä.
16.5.2008 Eduskunnan puhemies Niinistö muistuttaa demokratian säilyneen vapaussodan avulla.
Presidentti Halonen tuhoaa Suomen presidentti-instituution
käytöksellään kieltäytyessään Suomen itsenäisyyttä kunnioittavista juhlatilaisuuksista.
punaiset olivat tappaneet 110 aseetonta valkoista. Punaisia oli samaan aikaan surmattu 10,
lähinnä ryöstöyritysten yhteydessä. Siinä pohjaa puolueettomalle tarkastelulle.
8 000 teloitettua punaista olivat asellisia kapinallisia, agitaattoreita ja poliittisia johtajia.
Mihin 1600 teloitettua valkoista syyllistyivät? Mihin oikeustoimeen heidän murhaamisensa perustui?
Missä on pöytäkirjat valkoisten teloituksista. Vankileirien kuolemista tapahtui noin 7000 tauteihin
ja loput aliravitsemukseen johdosta (punatauti ripuli).
10.9.1918
Alkoi Suomen Sosialidemokraatti ilmestyä jälleen
30.10.1918
Armahdus enintään neljän vuoden tuomion saaneille punaisille. 30 500 armahdettiin ehdonalaisesti.
3.12.1918
Sosialistit palasivat kunnanvaltuustoihin – moniin niistä enemmistönä
7.12.1918
Toinen armahdus. Enintään kuuden vuoden tuomion saaneet punaiset laskettiin
ehdonalaiseen vapauteen. Muihinkin tuomioihin lievennyksiä.
Valkoiset saivat syytesuojan, amnestian.
19.06.1919
Valtionhoitaja Mannerheim vapautti kaksitoista kansanedustaja ja 2000 muuta vankia.
30.1.1920
Noin 2600 vankia vapaaksi. 40 000:lle entiselle punavangille annettiin kansalaisoikeudet takaisin.
20.1.1921
Noin 200 punavankia vapautettiin. Venäjälle paenneita armahdettiin.
Eduskunta valitsi puhemiehekseen sos.dem Wäinö Wuolijoen.
21.5.1921
Jälleen valtionrikosoikeuksissa tuomittujen armahdus.
Sen jälkeen vankeja oli syksyllä jäljellä noin 1000 henkeä.
7.12.1923
Uusi armahduslaki, jota ennen vankien määrä n. 500.
23.10.1925
Armahduslaki, jonka jälkeen vankeja n. 200.
12.12 1926 nimitettiin ensimmäinen Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) vähemmistöhallitus,
pääministerinä Väinö Tanner. Tämä hallitus viimeisteli sitten 1918 armahduslait ja
armahduslakiesityksen. Jäljelläolevat n. 50 vankia vapautettiin.
1.1.1957
Kansaneläkelain uudistus astui voimaan. Eläkkeeseen oikeutetuiksi tulivat kaikki Suomessa asuvat 16 vuotta vanhemmat henkilöt. Näin punaiset lesketkin saivat eläkkeen.
1.10.1969 Laki yleisestä perhe-eläkkeestä. Punakaartilaisten lesketkin tulivat perhe-eläkkeen piiriin.
1973 Valtioneuvoston päätös korvausten maksamisesta vuoden 1918 sodan johdosta vankileireillä olleille. Hakemuksia esitettiin 11 600, josta 95% punaisten esittämiä.
16.5.2008 Eduskunnan puhemies Niinistö muistuttaa demokratian säilyneen vapaussodan avulla.
Presidentti Halonen tuhoaa Suomen presidentti-instituution
käytöksellään kieltäytyessään Suomen itsenäisyyttä kunnioittavista juhlatilaisuuksista.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Suomen sisällissodan lopputulos ei turvannut Suomelle demokratiaa eikä edes itsenäisyyttä. Maa ainoastaan joutui talvella 1918 Venäjän vaikutuspiiristä Saksan alaisuuteen. Valkoinen senaatti luovutti keisarilliselle Saksalle määräysvallan sotilaallisiin, ulkopoliittisiin ja kaupallisiin asioihin Suomessa. Venäjänsuomalainen valkokenraali Mannerheim erosikin tehtävistään protestiksi.
Vapaita vaaleja Suomessa ei v. 1918 pidetty saksalaisten miehittäessä maata. Kymmenettuhannet sisällissodan häviäjät pidettiin edelleen keskitysleireillä nälkään nääntymässä. Tynkäeduskunta keinotteli samaan aikaan Suomelle saksalaista kuningasta. Suomen demokratian ja itsenäisyyden takasi vasta Saksan tappio maailmansodassa marraskuussa 1918. Saksalaisvalta Suomessa loppui, Mannerheim palasi maahan valtionhoitajaksi, vapaat vaalit pidettiin entente-maiden vaatimuksesta, tasavaltalainen perustuslaki hyväksyttiin ja vahvistettiin, eduskunta valitsi Ståhlbergin presidentiksi.
Suomen sisällissota paljasti, että Venäjä oli ollut oikeassa koko 1900-luvun alun: suomalaiset eivät olleet kypsiä täyteen itsenäisyyteen. Suomessa oli vahva poliittisen terrorismin, laittomuuden ja väkivallan perinne, joka oli jo 1900-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä ilmennyt porvarien "aktivismina" ja sosialistien punakaartilaisuutena ja joka johti suoraan v:n 1918 katastrofiin. Kun Venäjä ei enää pystynyt pitämään Suomessa järjestysvaltaa yllä jouduttuaan itse kaaokseen, Suomessa alkoi v. 1917 peräkkäisten vallankaappausten ja sotilasmielivallan aika jota kesti v:n 1918 loppuun saakka. Suomalaisten raakuus ilmeni joukkoterrorina, veljesvihana ja viattomiin - v. 1918 myös kaikkiin venäläisiin - kohdistuneena väkivaltana. Se oli suomalaista "svobodaa" pahimmillaan. Bobrikov, Seyn ja Stolypin olivat arvoineet suomalaisia oikein.
"Presidentti Halonen tuhoaa Suomen presidentti-instituution käytöksellään kieltäytyessään Suomen itsenäisyyttä kunnioittavista juhlatilaisuuksista."
Eiköhän suurin uhka Suomen presidentti-instituutiolle ole se länsimielinen oikeisto, joka ajaa presidentinvallan lopullista alasajoa Suomessa, koska se on viimeinen kansanvallan jäänne maassa, jota yhä enemmän hallitaan Brysselistä käsin tai ulkovalloille uskollisten suomalaisten kiipijöiden välityksellä. Suomen nykyisen länteenpäin rähmällään olevan uuden suomettuneisuuden rinnalla Kekkosen aikainen Suomen "maan tapa" oli lähinnä isänmaallisuutta.
----Vapaita vaaleja Suomessa ei v. 1918 pidetty saksalaisten miehittäessä maata.---
Ensimmäinen kunnallisvaaleja koskeva laki annettiin vuonna 1917 ja ensimmäiset kunnallisvaalit toimitettiin vuonna 1918. Syyskuussa 1918 alkoi Suomen Sosialidemokraatti ilmestyä jälleen.
Joulukuussa 1918 sosialistit palasivat kunnanvaltuustoihin – moniin niistä enemmistönä.
Suomen valtiomuoto oli 1918 monarkia. Sitä se oli ollut jo peräti 700 vuotta. Ei siinä mitään presidenttejä mietitty, kun keulakuvaa valtiolle haettiin.
Eduskuntavaalit pidettiin 1919 täysin demokratian sääntöjen mukaisesti. Esitys valtiomuodon muutoksesta tasavallaksi annettiin eduksunalle toukokuussa 1919. Tällöin presidentille leivottiin lakiin lähes diktaattorin valtaoikeudet. Tästä despootti kiukuttelija Halonen pitää rystyset valkoisina kiinni viimeiseen asti.
Toiset vetävät kuupan sekaisen viinalla ja muilla aineilla. Kunnon kommunistin kuuppa on sekaisin koskaan
ja missään toteutumattomasta opista, joka perustuu väkivaltaan sekä pakottamiseen ja kansalaisten
vapauden riistoon. Koomisinta on se että tämä tragedia toteutetaan vapauden saavuttamisesta hokemalla.