Maatalouden eläkeongelmat

ongelmallinen eläke-etuus ,joka ei sovi nykyiseen eläkeikien pidentämistavoitteeseen löytyy maatalouden sukupolvenvaihdosten edistämiseksi aikoinaan tehty päätös, jossa maatalousyrittäjälle turvattiin oikeus päästä eläkkeelle 56 vuotiaana. Tätä valiaikaista päätöstä on sovellettu . jo 15 vuotta ja SL Anttila valmistelee esitystä jolla sitä edelleen jatkettaisiin.
Samanaikaisesti myös saman puolueen toinen ministeri ajaa työurien pidentämisen varjolla muiden eläkeiän nostoa vähintään kahdella vuodella nykyisen 63 vuoden sijasta.

Eläkeiän nosto voi olla järkevää, mutta onko maatalousyrittäjien eläke-etuuksien jäädyttäminen järkevää ja kuinka paljon näissä on tunnetta tai oman edun valvontaa mukana ?

Stiermann kirjoitti:

ongelmallinen eläke-etuus ,joka ei sovi nykyiseen eläkeikien pidentämistavoitteeseen löytyy maatalouden sukupolvenvaihdosten edistämiseksi aikoinaan tehty päätös, jossa maatalousyrittäjälle turvattiin oikeus päästä eläkkeelle 56 vuotiaana. Tätä valiaikaista päätöstä on sovellettu . jo 15 vuotta ja SL Anttila valmistelee esitystä jolla sitä edelleen jatkettaisiin.
Samanaikaisesti myös saman puolueen toinen ministeri ajaa työurien pidentämisen varjolla muiden eläkeiän nostoa vähintään kahdella vuodella nykyisen 63 vuoden sijasta.

Eläkeiän nosto voi olla järkevää, mutta onko maatalousyrittäjien eläke-etuuksien jäädyttäminen järkevää ja kuinka paljon näissä on tunnetta tai oman edun valvontaa mukana ?

Ei sellaista lakia ole olemassa, jossa 56-vuotiaana pääsee eläkkeelle.

Stiermann kirjoitti:

ongelmallinen eläke-etuus ,joka ei sovi nykyiseen eläkeikien pidentämistavoitteeseen löytyy maatalouden sukupolvenvaihdosten edistämiseksi aikoinaan tehty päätös, jossa maatalousyrittäjälle turvattiin oikeus päästä eläkkeelle 56 vuotiaana. Tätä valiaikaista päätöstä on sovellettu . jo 15 vuotta ja SL Anttila valmistelee esitystä jolla sitä edelleen jatkettaisiin.
Samanaikaisesti myös saman puolueen toinen ministeri ajaa työurien pidentämisen varjolla muiden eläkeiän nostoa vähintään kahdella vuodella nykyisen 63 vuoden sijasta.

Eläkeiän nosto voi olla järkevää, mutta onko maatalousyrittäjien eläke-etuuksien jäädyttäminen järkevää ja kuinka paljon näissä on tunnetta tai oman edun valvontaa mukana ?

maataloudesta jäädään keskimäärin kaksi vuotta muita myöhemmin eläkkeelle, eläke perusteet ovat muutenkin aivan samat kuin muillakin.

heiluu. kirjoitti:

maataloudesta jäädään keskimäärin kaksi vuotta muita myöhemmin eläkkeelle, eläke perusteet ovat muutenkin aivan samat kuin muillakin.

vai saadakseni asiaan selvyyden.

Oletan että olet oikeassa, keskimäärin vertailtuna.

Mutta onko mahdollista jäädä edelleen luopumiseläkkeelle 56 vuoden iässä terveenä ja elinvoimaisena ?

Stiermann kirjoitti:

ongelmallinen eläke-etuus ,joka ei sovi nykyiseen eläkeikien pidentämistavoitteeseen löytyy maatalouden sukupolvenvaihdosten edistämiseksi aikoinaan tehty päätös, jossa maatalousyrittäjälle turvattiin oikeus päästä eläkkeelle 56 vuotiaana. Tätä valiaikaista päätöstä on sovellettu . jo 15 vuotta ja SL Anttila valmistelee esitystä jolla sitä edelleen jatkettaisiin.
Samanaikaisesti myös saman puolueen toinen ministeri ajaa työurien pidentämisen varjolla muiden eläkeiän nostoa vähintään kahdella vuodella nykyisen 63 vuoden sijasta.

Eläkeiän nosto voi olla järkevää, mutta onko maatalousyrittäjien eläke-etuuksien jäädyttäminen järkevää ja kuinka paljon näissä on tunnetta tai oman edun valvontaa mukana ?

Meidän huolemme viljelijöiden eläkeiästä on turha.

Viljelijöiden keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on 60,8 vuotta, kun se kaikkien suomalaisten kohdalla on 58,8 vuotta.

Stiermann kirjoitti:

vai saadakseni asiaan selvyyden.

Oletan että olet oikeassa, keskimäärin vertailtuna.

Mutta onko mahdollista jäädä edelleen luopumiseläkkeelle 56 vuoden iässä terveenä ja elinvoimaisena ?

syistä, monella muulla alalla ei mitään syitä tarvita. Esimerkiksi valtion sataprosenttisesti omistamassa VR:ssä on noin pari tuhatta veturinkuljettajaa, joista suurella osalla on 55 vuoden eläkeikä.
Hoitoalalla on edelleen esimerkiksi sairaanhoitajia, perushoitajia ja lähihoitajia, joilla voi olla vanhan järjestelmän perusteella esimerkiksi 58 vuoden eläkeikä. Myös osalla palomiehistä voi olla vielä alle 60 vuoden eläkeikä. Rajamiehillä on 54–55 vuoden eläkeikiä.
Kansallisbaletin tanssijan eläkeikä on 44, linja-auton kuljettajan 55 ja Finnairin lentäjän 55–60 vuotta.
Armeijan lentäjät jäävät nyt eläkkeelle 50-vuotiaina, suuri enemmistö upseereista 55-vuotiaina.
Lentäjien eläkeikään Häkämies ei halua puuttua, koska nykyaikaisilla hävittäjäkoneilla ei voi lentää 50 vuotta

Maltti on valttia kirjoitti:

Meidän huolemme viljelijöiden eläkeiästä on turha.

Viljelijöiden keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on 60,8 vuotta, kun se kaikkien suomalaisten kohdalla on 58,8 vuotta.

myös turha, varsinkin jos tilastollista keskiarvoa ei tuijoteta, vaan laskeudutaan yksilötasolle ja verrataan todellisen alakohtaisia eläköitymisiän eroja.

Eläköitymisikä ei ole ainoa kriteeri ja autuaaksitekevä raja-arvo jonka yli päästyään henkilö on suorittanut osuutensa yhteisen kakun eteen.

Yksi merkittävä tekijä on tuo työuran pituus.

Onko viljelijän työuran pituus 2 vuotta pidempi kuin muiden eläkkeensaajien ?

-ennen
-nyt
-tulevaisuudessa ??????????

Stiermann kirjoitti:

myös turha, varsinkin jos tilastollista keskiarvoa ei tuijoteta, vaan laskeudutaan yksilötasolle ja verrataan todellisen alakohtaisia eläköitymisiän eroja.

Eläköitymisikä ei ole ainoa kriteeri ja autuaaksitekevä raja-arvo jonka yli päästyään henkilö on suorittanut osuutensa yhteisen kakun eteen.

Yksi merkittävä tekijä on tuo työuran pituus.

Onko viljelijän työuran pituus 2 vuotta pidempi kuin muiden eläkkeensaajien ?

-ennen
-nyt
-tulevaisuudessa ??????????

tuollaista kymmentä vuotta pidempi

yhteys toisiinsa.

Maatalouden osalta meillä on kokemusta ja näyttöä palkattoman työn vaikutuksista köyhyyden kasaantumisesta eläkepäiville.

Sama yhtälö tulee toimimaan myös niiden kohdalla joiden työuran alku venyy ja eläkekertymä muodostuu talkootyöstä ja mitättömistä palkoista, tai työttömyyden aiheuttamasta työelämästä vieraantumisesta.Lopputulos on samankaltainen kuin nykyisin talkoopalkalla maatalouden töitä tekevillä naisilla.

Keskustalaiset peräävät vastuuta, mutta eivät kykene kantamaan sitä edes omien naistensa osalta.

onko näin ? kirjoitti:

yhteys toisiinsa.

Maatalouden osalta meillä on kokemusta ja näyttöä palkattoman työn vaikutuksista köyhyyden kasaantumisesta eläkepäiville.

Sama yhtälö tulee toimimaan myös niiden kohdalla joiden työuran alku venyy ja eläkekertymä muodostuu talkootyöstä ja mitättömistä palkoista, tai työttömyyden aiheuttamasta työelämästä vieraantumisesta.Lopputulos on samankaltainen kuin nykyisin talkoopalkalla maatalouden töitä tekevillä naisilla.

Keskustalaiset peräävät vastuuta, mutta eivät kykene kantamaan sitä edes omien naistensa osalta.

Maataloudessa molemmat puolisot ovat lainsäädännöllä saatettu Myel-vakuutuksen piiriin. Ongelma vanhempien maataloudessa työskennelleiden nyt eläkkeellä olevien kohdalla se, että eläkejärjestelmä tavoitti heidät vasta 80-luvun jälkeen. Nykyiset aktiivisesti toimivat maataloudenharjoittajat kartuttavat omia eläkkeitä tasavertaisesti, eläkemaksujen perustuessa pellon ja metsämaan pinta-alojen mukaisesti.

On mahdollista maksaa vapaaehtoisesti korkeampaa Myel-maksua, mutta useammin käytetty tapa turvata oma eläketurva on vapaaehtoisesti ostettu eläketurva, joka on huomattavasti parempi sijoitus näiden kahden välillä. Yhä useampi maataloudenharjoittaja hyödyntää omat peltonsa eläketurvansa jatkeeksi, jolloin niiden merkitys yhdessä eläketulojen kanssa on riittävän hyvä turvaamaan leppoisat ja ansaitut eläkepäivät.

mietitty valmiiksi kirjoitti:

Maataloudessa molemmat puolisot ovat lainsäädännöllä saatettu Myel-vakuutuksen piiriin. Ongelma vanhempien maataloudessa työskennelleiden nyt eläkkeellä olevien kohdalla se, että eläkejärjestelmä tavoitti heidät vasta 80-luvun jälkeen. Nykyiset aktiivisesti toimivat maataloudenharjoittajat kartuttavat omia eläkkeitä tasavertaisesti, eläkemaksujen perustuessa pellon ja metsämaan pinta-alojen mukaisesti.

On mahdollista maksaa vapaaehtoisesti korkeampaa Myel-maksua, mutta useammin käytetty tapa turvata oma eläketurva on vapaaehtoisesti ostettu eläketurva, joka on huomattavasti parempi sijoitus näiden kahden välillä. Yhä useampi maataloudenharjoittaja hyödyntää omat peltonsa eläketurvansa jatkeeksi, jolloin niiden merkitys yhdessä eläketulojen kanssa on riittävän hyvä turvaamaan leppoisat ja ansaitut eläkepäivät.

ei kärjisty maatalousyrittäjän kohdalla kuten palkansaajan kohdalla, vaan maatalouden harjoittajan eläkepäivien kustannuksia alentaa mahdollisuus pysyä osana entistä työyhteisöä eli maatilaa ja sen antamaa turvaa, jos tila pysyy suvussa. Lisäksi eläkeläisen työpanos jää edelleen tilan käyttöön, vain entisessä toimenkuvassa tapahtuu muutos.

Tervettä ja järkevää toimintaa , eikö totta ?

onko näin ? kirjoitti:

ei kärjisty maatalousyrittäjän kohdalla kuten palkansaajan kohdalla, vaan maatalouden harjoittajan eläkepäivien kustannuksia alentaa mahdollisuus pysyä osana entistä työyhteisöä eli maatilaa ja sen antamaa turvaa, jos tila pysyy suvussa. Lisäksi eläkeläisen työpanos jää edelleen tilan käyttöön, vain entisessä toimenkuvassa tapahtuu muutos.

Tervettä ja järkevää toimintaa , eikö totta ?

Tuossa aikaisemmassa olit huolissaan eläketurvan puutteesta, nyt sen ylitsevuotavasta riittävyydestä. Nautinnollista teräväpäisyyttä!

eikö totta? kirjoitti:

Tuossa aikaisemmassa olit huolissaan eläketurvan puutteesta, nyt sen ylitsevuotavasta riittävyydestä. Nautinnollista teräväpäisyyttä!

Asiat makaavat todellakin näin. Eläkejärjestelmä on monimutkainen ja monimutkaisten järjestelmien ongelmat voivat todellakin olla ristiriidassa keskenään.

Pitäisi vain päättää korjataanko epäkohtia väliinputoajien kohdalla, mutta sitä ennen tulisi pohtia mitä väliinputoajilla tarkoitetaan.

Onko väliinputoaja sellainen joka ei saa tarpeeksi eläkekertymää työstään vai sellainen joka saa liian helposti eläkekertymänsä työstään ?

tasapuolinen järjestelmä on mahdoton toteuttaa, koska muuttujia on monimutkaisessa järjestelmässä liikaa.

Vai onko ?

onko näin ? kirjoitti:

Asiat makaavat todellakin näin. Eläkejärjestelmä on monimutkainen ja monimutkaisten järjestelmien ongelmat voivat todellakin olla ristiriidassa keskenään.

Pitäisi vain päättää korjataanko epäkohtia väliinputoajien kohdalla, mutta sitä ennen tulisi pohtia mitä väliinputoajilla tarkoitetaan.

Onko väliinputoaja sellainen joka ei saa tarpeeksi eläkekertymää työstään vai sellainen joka saa liian helposti eläkekertymänsä työstään ?

tasapuolinen järjestelmä on mahdoton toteuttaa, koska muuttujia on monimutkaisessa järjestelmässä liikaa.

Vai onko ?

Eläkelait ovat laadittu siitä lähtökohdasta, että jokaiselle kertyy eläkettä ansioittensa mukaan.
Lisäksi on olemassa lukuisa joukko mahdollisuuksia lisätä eläketurvaa vapaaehtoisin keinoin verohelpotusta hyväksi käyttäen. Omaa laskelmointia itsensä parhaaksi kannattaisi harrastaa silloin kun se tuottaa toivottua tulosta.

Väliinputoajia ei ole, järjestelmä on yksiselitteisen selvä. Miksi joutenolosta pitäisi kertyä suurta eläkettä? Onhan täysin joutilaalle olemassa kansaneläke vaikka päivääkään ei olisi töissä ollut ja lisäksi muut yhteiskunnan tarjoamat tuet joutilaisuuden palkitsemisessa.


Vai eikö ole?

sillai... kirjoitti:

Eläkelait ovat laadittu siitä lähtökohdasta, että jokaiselle kertyy eläkettä ansioittensa mukaan.
Lisäksi on olemassa lukuisa joukko mahdollisuuksia lisätä eläketurvaa vapaaehtoisin keinoin verohelpotusta hyväksi käyttäen. Omaa laskelmointia itsensä parhaaksi kannattaisi harrastaa silloin kun se tuottaa toivottua tulosta.

Väliinputoajia ei ole, järjestelmä on yksiselitteisen selvä. Miksi joutenolosta pitäisi kertyä suurta eläkettä? Onhan täysin joutilaalle olemassa kansaneläke vaikka päivääkään ei olisi töissä ollut ja lisäksi muut yhteiskunnan tarjoamat tuet joutilaisuuden palkitsemisessa.


Vai eikö ole?

Onko joutenolo oma valinta vai tilastollinen todennäköisyys nykyisessä yhteiskunnassa ?

Onko joutenolijan oikeutta kansaneläkkeeseen nostettava vai laskettava , jos työuran pituudeksi muilla vaaditaan 40 vuotta.

Aloitetaanko kansaneläkkeeseen oikeuttavan joutenolon laskeminen jatkossa syntymähetkestä vai olisiko kansaneläkkeeseen saatava oikeus 40 vuoden joutenolon tultua täyteen ?

koska asia ei kuulu neukkupunikkipuolue Maalaisliiton intressipiiriin. Jos EK olisi kajoamassa ylisuuriin maataloustukiin, maajussien metsä- ja energiaverohuojennuksiin niih johan talikkokomukkapuolue älähtäisi.