pahinta.....

1.3 oli elämäni kauhein päivä,silloin rakas lapseni lähti tästä maailmasta,yks kaks yllättäen.
Aamu oli ihan tavallinen,syötiin,leikittiin ja syötiin ja menimme molemmat päivä unille,niinkuin melkein joka päivä tähänkin asti.
Heräsin ja ihmettelin miksei poika ollut minua herättänyt,katselin ympärilleni ja huomasin että poika nukkui edelleen vieressäni mutta oli jotenkin eri näköinen kuin yleensä.Tarkastelin hetken ja silloin tajusin että jotain on vialla,poika ei hengitä.
Aloin puhaltaan kuin raivotautinen ilmaa keuhkoihin samalla soittaen ambulanssia.
Ambulanssi tuli ja elvytys kotona kesti 1,5 tuntia jonka jälkeen lähtivät viemään sairaalaan,mutta pyysivät jos tulisin itse perässä.
Tiesin jo silloin että ei ne voi enää pelastaa Markusta mutta pieni toivon kipinä kyti kuitenkin sisälläni.
Sairaalaan saavuttuani näin ihmisten ilmeistä heti miten oli käynyt ja siinä vaiheessa tuli romahdus.
Lasten lääkäri kertoi ettei valitettavasti ollut mitään tehtävissä ja poika on julistettu kuolleeksi.sitä tuskan määrää ei voi sanoilla kuvata jonka sillä hetkellä koin.
Saatiin mennä katsomaan Markusta ja viipyä niin kauan kuin haluttiin,siellä hän oli niin levollisen näköinen,ihana mun poika.
Silitin tukkaa ja kerroin rakastavani ikuisesti.
Sairaalasta lähettyämme oli niin tyhjä olo,tuntui ettei ollut paikkaa mihin mennä.
Muutama päivä tapahtuneesta tuli poliisi kotiin kuvaamaan paikkoja ja tuntui kun he pitivät minua jotenkin syyllisenä tapahtuneeseen ja itsekkin syytin itseäni koska kuolinsyy selviäisi vasta avauksessa.
reilu viikko tapahtuneesta soittelimme sairaalaan ja kyseltiin tapahtuneen syitä ja syy oli isku vasten kasvoja:myöhäis iän kätkyt kuolema.
Tuntui niin väärältä,olin aina luullut että se tapahtuu ihan pienille vauvoille ja Markus oli sentään 14kk.
Hautajaiset oli todella raskaat,oli niin vaikeaa hyväksyä sitä että pieni poika laitetaan maan alle,hän on vasta lapsi,ei lasten kuulu kuolla ennen vanhempiaan.....
Markus valittiin pirkka napero sivuille kuukauden (maaliskuu) naperoksi ja muistan kun ilmoitin häntä sinne ja aiheena oli nukkumaan meno, kävin kyseisellä sivuilla kattomassa Markuksen kuvaa pyjama päällä ja ajattelin että nyt hän sitten nukkuu,nukkuu ihanaa ikuista unta
Kiitos Markus että sain pitää sinua edes näin kauan,olet elämäni rakkaus enkä unohda sua koskaan,oma enkeli poikani