Joka asiasta oikein meitä kohtaan minusta se on rasismia vai kateutta? Me olemme menneet töihin jo alle 18 vuotiaina ja maksaneet ihan turhaan maksuja/veroja18 -23 ikävuoteen jolloin eläke alkoi kertyä meille. Samoin olemme olleet töissä yli 40 vuotta joten olemme eläkkeemme ansainneet ja maksaneet. Työuraa kertyi itselleni 45 vuotta niin, että pitäisi riittää jo.
Mikä tämä "Suurten ikäluokkien" syyllistäminen...
Tosi on
3135
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
miettiä.
http://www.youtube.com/watch?v=H8AwS6VDEo8&feature=related
Olemme viimeinen sukupolvi josta ylipäätään on töihin, tekemään töitä eikä vain röhnöttämään sohvalla valmista odotellen. Siksi meidän halutaan olevan töissä edelleen niin pitkään kun ilman rollikkaa pystyssä pysytään.
Me emme pystyneet loihtimaan uusille sukupolville yhteiskuntaa jossa on vain kivaa ja jossa kenenkään ei tarvitse mitään tehdä ja siksi meitä vihataan, me petimme odotukset ja olemme kaunaisuuden ansainneet.
Me loimme systeemit jossa heikkoosainenkin voi elää tukien turvin mutta emme säätäneet tukia niin suuriksi, että niillä voisi elää herroiksi siksi olemme itsekeskeisiä, ahneita paskoja.
Me opetimme uudet polvet juomaan viinaa, emme kuten itse joimme tilipäivän lauantaina saunaputelin vaan keskikaljaa kaikkina päivinä ja viinaa kaikkina aikoina. Siksi olemme syyllisiä siihen, että valtaosa uusista on jonkin asteen alkoholisteja ja pehmeitä päästään.
Eniten he ovat vihaisia meille koska pelkäävät että eivät tule pärjäämään sitten kun meistä alkaa kaikki olla työkyvyttömiä. Kyllä hekin osaavat istua ja puhua vaikka mitä mutta todelliseen työhön niistä ei ole ja siksi meidän jälkeemme ei ole ketään joka elättäisi nämä nuoret työkyvyttömät, pitäisi heistä huolta.
Vuosikymmenten saatossa sain työtä tekemällä ja säästeliäästi elämällä koottua hienokseltaan omaisuutta, ei paljoa mutta kuitenkin. Eläkepäivän lähestyessä kovaa kyytiä otin ja laitoin myyden kaikki, pistin rahoiksi tarkoituksena mennä muualle täältä, asumaan loppuvuosiksi lämpimään ja niin tietysti menenkin. Eräät lähisukulaiset, tommoset kolmenkympin huiteilla olevat hampuusit jotka eivät vielä eläissään ole täyttä työpäivää tehneet kimmastuivat kovin, haukkua räpsivät että omaisuuteni kuulemma kuului heille perintönä. En tämmöisestä säännöksestä ole kuullut jossa minun puolen vuosisadan aikana kokoamani säästöt kuuluisivatkin joillekkin vetelille juopoille vain siksi, että sattuvat sukua olemaan. Suuttuvat kovin mutta suuttukoot, minä tärvään omat rahani itse ja loput testamenttaan kodittomille rotille mieluummin kuin annan tuommosille tuppikulleille.
Nautitaan vaan elämästä ja käytetään rahat viimeistä euroa myöten loppuun. Viimeisillä euroilla ostatan kalliin kristallimaljakon yö pöydälle ja lähdön hetkellä tyrkkään sen lattialle palasiksi.