Urho Kekkonen on edeltäjänsä Juho Kusti Paasikiven kanssa se henkilö, joka on vaikuttanut eniten nykyisen Suomen muotoutumiseen. Puoueettomuuspolitiikka, pidättäytyminen suurvaltojen ristiriitojan ulkopuolelle oli molempien presidenttien politiika keskeinen sisältö. Paasikivi ja Kekkonen ymmärsivät hyvin, että Suomen, voidakseen päättää omista asioistaan oli kyettävä solmimaan hyvät ja toimivat suhteet Neuvostoliittoon, josta tuli toisen maailmansodan jälkeen toinen maailman supervalloista.
Suomen itsenäisyyden puolustaminen ensin asein ja sitten diplomatian ja politiikan keinoin vaati niin valtiojohdolta kuin kansaltakin äärimmäisiä ponnistuksia. Lopputuloksen kaikki tiedämme. Paasikiven ja Kekkosen politiikka oli niin menestyksellistä, että Suomi voi tänä päivänä esiintyäyhtenä maailman eturivin hyvinvointivaltioista.
Kekkosen suhde sekä itään ja länteen oli aina hyvin selkeä. Suomi oli osa länttä, muttei sallinut sitä, että länsi olisikäyttänyt Suomea itää vastaan. Kansakunnilla ei ole pysyviä ystäviä, niillä on vain pysyviä etuja. Kekkonen pyrki maksimoimaan Suomen edun hoitamalla idänsuhteet niin hyvin kuin mahdollista, jotta liikkumatila lännen suuntaan olisi ollut suurin mahdollinen.
Suomen nykyisen aseman perustat luotiin UKK:n kaudella 1960- ja 70-luvuilla. Suomi liittyi Eftaan, OECD:hen ja solmi vapaakauppasopimuksen EEC:n kanssa. Moni vieläkin vaikuttavissa asemissa asemissa oleva poliitikko vastusti silloin Suomen EEC-sopimusta, jonka Kekkonen jääräpäisesti ajoi läpi ja jonka takuumieheksi hän asettui Moskovaa vastaan.
Valtiomiehen toimintaa on aina tarkasteltava suhteessa siihen aikaan ja tilanteeseen, jossa päätökset tehdään. Urho Kekkosen poikkeuksellinen valtiomiesura kestää hyvin tämänkin vertailun.
http://www.paasikivi-seura.fi/3
Suomen itsenäisyyden puolustaminen ensin asein ja sitten diplomatian ja politiikan keinoin vaati niin valtiojohdolta kuin kansaltakin äärimmäisiä ponnistuksia. Lopputuloksen kaikki tiedämme. Paasikiven ja Kekkosen politiikka oli niin menestyksellistä, että Suomi voi tänä päivänä esiintyäyhtenä maailman eturivin hyvinvointivaltioista.
Kekkosen suhde sekä itään ja länteen oli aina hyvin selkeä. Suomi oli osa länttä, muttei sallinut sitä, että länsi olisikäyttänyt Suomea itää vastaan. Kansakunnilla ei ole pysyviä ystäviä, niillä on vain pysyviä etuja. Kekkonen pyrki maksimoimaan Suomen edun hoitamalla idänsuhteet niin hyvin kuin mahdollista, jotta liikkumatila lännen suuntaan olisi ollut suurin mahdollinen.
Suomen nykyisen aseman perustat luotiin UKK:n kaudella 1960- ja 70-luvuilla. Suomi liittyi Eftaan, OECD:hen ja solmi vapaakauppasopimuksen EEC:n kanssa. Moni vieläkin vaikuttavissa asemissa asemissa oleva poliitikko vastusti silloin Suomen EEC-sopimusta, jonka Kekkonen jääräpäisesti ajoi läpi ja jonka takuumieheksi hän asettui Moskovaa vastaan.
Valtiomiehen toimintaa on aina tarkasteltava suhteessa siihen aikaan ja tilanteeseen, jossa päätökset tehdään. Urho Kekkosen poikkeuksellinen valtiomiesura kestää hyvin tämänkin vertailun.
http://www.paasikivi-seura.fi/3
Vastaukset 3
Vanhimmat
http://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_vapaakauppajärjestö
...Finn-EFTA sopimuksella. Vuonna 1986 Suomesta tuli EFTA:n täysjäsen.
Lähentyminen EEC:n alkoi 1973 vapaakauppasopimuksella.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8787550#comment-42165042