Suomenruotsalaiset menettävät uskon ruotsin tulevaisuuteen, kirjoittaa Höbla päivän numerossaan.
http://www.hbl.fi/
http://www.hbl.fi/
Finlandssvenskarna tappar tron på svenskans framtid
miksinytnäin
8195
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
että ruotsin tulevaisuus oli turvattu. Sen jälkeen vuonna 2005 uskoi vielä 87 prosenttia samaan satuun mutta nyt vuonna 2010 uskoo enää 67 prosenttia, että ruotsin kielellä olisi joku tulevaisuus Suomessa.
"Endast 67 procent av finlandssvenskarna tror att det svenska språket har en framtid i Finland i dag. Det här är avsevärt mindre än 2005 då 87 procent av finlandssvenskarna trodde på svenskans framtid. År 1997 trodde hela 90 procent på att det svenska språkets framtid var tryggad."
on saatu uusi perustus- ja kielilaki joiden piti vahvistaa ruotsin asemaa mutta tosiasiat ovat edenneet toiseen suuntaan. Mikään laki jolla ei ole kansan tuki ja kannatus ei koskaan tule turvaamaan mitään. Ainoastaan lait ja asetukset jotka saavat enemmistön tuen tulevat toimimaan sillä tavalla kun laintekijöiden aikomuskin oli. Ei pieni vähemmistö ole eikä saakaan olla enemmistö vaan sen on tyydyttävä siihen osaan jonka enemmistö hyväksi näkee.
Ja julkinen keskustelu vasta alkoi nyt kunnolla!
Veikkaan että vuoden 2011 vaaleihin mennessä luopuu suurin osa rkp:n kannattajista pakkoruotsin rippeiden vaatitimisesta ja hyväksyy ruotsin kielen muuttamisen virallisen vähemmistökielen asemaan, jonka me Suomalaiset heille toki mielellämme myönnämme !
Varsinkin rkp:n nuori polvi häpeää jo itsekin näiden thoorrssien edesottamuksia!
Kääntäkää joku kielitaitoinen koko juttu tänne.
SUOMENRUOTSALAISET MENETTÄVÄT USKON RUOTSINKIELEN TULEVAISUUTEEN
Yhä harvempi suomenruotsalainen uskoo, että ruotsin kielellä on tulevaisuus Suomessa. Se on raju muutos verrattuna aikaisempiin vuosiin.
Ainoastaan 67 prosenttia suomenruotsalaisista uskoo, että ruotsin kielellä olisi tulevaisuus Suomessa tänään. Se on huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2005 jolloin 87 prosenttia suomenruotsalaisista uskoi ruotsin kielen tulevaisuuteen. Vuonna 1997 uskoi peräti 90 prosenttia, että ruotsin kielen tulevaisuus oli turvattu.
Se ilmenee Barometern 09:stä, joka julkaistiin perjantaina. Se on toistuva kysely joka kartoittaa asenteita ja mielipiteitä Svenskfinlandissa.
– Yhä useammasta suomenruotsalaisesta on tullut kyyninen, sanoo tutkija Kjell Herberts, joka on yllättynyt tuloksesta. Vaikuttaa kuin ihmiset eivät enää ottaisi ruotsin tulevaisuutta selvänä.
Herberts’in mukaan suunta on yleinen eikä ole sitoutunut mihinkään erityiseen ryhmään vastaajista.
– Minä luulen, että tämä pessimismi on vastaus siihen kuinka ruotsalaisia kysymyksiä käsitellään valtionpolitiikassa.
Suomenruotsalaiset ovat kärsineet useita domäänitappioita, sanoo Herberts ja laskee riitelyn Tammisaaren synnytyssairaalan ympärillä, Kokkolan kysymyksen, Sipoon liitos Helsinkiin, ministerit jotka eivät tiedä kuinka monta suomenruotsalaista on ja leikkaukset Svenska Yle.ssä.
– Se on sellaista jonka kansa muistaa ja joka myöskin näkyy asenteissa.
Huonompi kieli-ilmapiiri
Ylipäänsä katsovat suomenruotsalaiset, että kieli-ilmapiiri on tullut huonommaksi viimeisen kahden vuoden aikana. Melkein 80 prosenttia uskoo, että asenteet ruotsin kieleen ovat muuttuneet huonompaan suuntaan valtionpolitiikassa. Vajaat 70 prosenttia katsoo, että samantyyppinen kehitys on tapahtunut joukkoviestimissä.
Sen sijaan ainoastaan muutama on sitä mieltä, että asenteet omassa lähiympäristössä tai työpaikalla olisivat tulleet huonommiksi
– Kohteena on se, joka on tapahtunut valtionpolitiikassa. Siellä löytyvät ongelmat, sanoo Herberts.
60-70 prosenttia on sitä mieltä, että valtiollinen ja yksityinen sektori ovat tulleet huonommiksi antamaan ruotsalaista palvelua. Nämä ongelmat ovat painottuneet valtiolliselle tasolle. Useimmat ovat kuitenkin jotenkin tyytyväisiä ruotsinkieliseen palveluun omassa kotikunnassaan.
Niillä jotka osallistuivat tutkimukseen oli myöskin mahdollisuus vapaasti kommentoida kieli-ilmapiiriä.
– Puolet heistä vaatii kovempia otteita poliitikoilta ja toivovat, että Rkp oppisi tekemään parempaa yhteistyötä muitten puolueiden kanssa kieliasioissa, sanoo Herberts.
– Mutta melkein yhtä monta on sitä mieltä, että ruotsin kielen tulevaisuus on imago-kysymys ja, että suomenruotsalaisten täytyy tulla paremmiksi markkinoida itseään suomalaiselle Suomelle. Täällä voisivat kaksikieliset perheet toimia esikuvina.
Barometern 09 on myöskin tutkinut suomenruotsalaisten sosiaalisten medioitten käytön. Tuloksista selviää, että Facebook on suosituin sosiaalinen media ja jota käyttää päivittäin reilut 20 prosenttia suomenruotsalaisista. Kotimaisista vaihtoehdoista X3M Communityä, berusad.org ja peppar.fi:tä käyttää päivittäin vajaa prosentti tutkimusryhmästä.
Sosiaalisen median käyttäjät ovat tavallisimmin henkilöitä jotka ovat 18-35 vuotta vanhoja.
Barometern 09:ään osallistui 1043 henkilöä joilla ruotsi oli äidinkielenä.
hyvin tyypillistä,mutta uskoa täytyy kun kerran HÖBLÄ noin kirjoittaa.Luin jutun läpi ja hyvältä näyttää meidän suomenkielisten puolesta,toki sanoo sen järkikin että ruotsinkielen asema tulee radikaalisti muuttumaan ja hurrit jäävät yhä pahemmin tappiolle.
Nämä muutamat fanaatikot vielä yrittävät vähän tälläkin palstalla räpistellä,mutta varmaan tajuavat että takkiin tässä väkisinkin tulee.
.
ymmärtää ettei wanhaan feodaaliaikaan ole enää paluuta 2000-luvulla
.
parasta on uskoa.