Tietääkö joku lisää sellaisesta tapahtumasta, kuin "kolmen konekiväärin taistelu"? Tämä olisi tapahtunut vetääntymisevaiheessa kesäkuun lopussa 1944, joko Kiviniemen sillan tai Kivisillan (Vuoksi?) kupeessa. Oli jätetty kolme konekivääriryhmää pidättämään perässä ryntäävää venäläismassaa. Suomalaiset olivat vetäytyneet, mutta tuo silta (?), ei räjähtänytkään.
Pioneerit tulivat uudelleen panostamaan, mutta käsky konekivääreille oli pysyä takarannalla pitämässä ristitulta tielinjaan ja peltoaukealle. Konekivääreille vietiin kuulemani mukaan 48 vyölaatikkoa lisää taistelun aikana. Ne ampuivat ne kaikki ja vain kolmannen kiväärin kaksi miestä ui luotisateessa sitten yli vieläkin räjähtämättömän siltapaasien turvassa pois.
Pioneerit tulivat uudelleen panostamaan, mutta käsky konekivääreille oli pysyä takarannalla pitämässä ristitulta tielinjaan ja peltoaukealle. Konekivääreille vietiin kuulemani mukaan 48 vyölaatikkoa lisää taistelun aikana. Ne ampuivat ne kaikki ja vain kolmannen kiväärin kaksi miestä ui luotisateessa sitten yli vieläkin räjähtämättömän siltapaasien turvassa pois.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kiviniemen siltaa ei pystytty räjäyttämään kahdesta yrityksestä huolimatta. Asia lienee siitä kerrottua.
Kolmen konekiväärin taistelusta en ole kuullu, mutta kahden kyllä. Vihollisella ei ollut kärjessä vaunuja ja se joutui ristituleen, jossa menetti luultavasti 50-70 miestään peltoaukealle.
Päällysaho Erkki, Pion.P 15, dipl. ins, rakennusneuvos kertoo
http://www.salonseudunsotaveteraanit.fi/muistelmatpaallysahoerkki.htm
Kiviniemen silta
http://www.sakkola.fi/kylat/Kiviniemi.htm
Kiviniemen silta
http://www3.lut.fi/eki/vuoksivirtaa/virtuaalimatka_vuoksella/jokihaasteena/kiviniemen_silta.html
Vuoksi oli ylitetty Sakkolan pitäjässä jo 1800-luvun alusta lähtien Kotilammen eteläpäässä sijainnutta puusiltaa pitkin. Puusilta korvattiin vuonna 1827 kiviholvisillalla. Vuoksen uoman laajennusoperaatioiden aiheuttama voimakas virta sai kuitenkin aikaan huomattavan eroosion, joka rapautti sillan rakenteita. Niinpä kiviholvisilta jouduttiin lopulta purkamaan.
Senaatti antoi rakennusluvan uudelle sillalle vuonna 1870. Sillan rakennustyöt aloitettiin vuonna 1874, mutta ne lopetettiin kannattamattomina, koska Vuoksen virran suuri nopeus vaikeutti niin paljon telinepaalujen ja virtapilarien perustamistöitä.
Seuraavaksi Tie- ja Vesikulkulaitoksen ylihallitus antoi uuden toimeksiannon sillan rakentamisesta. Suunnittelutyön tuloksena päätettiin, että silta rakennettaisiin Kiviniemenkosken kapeimpaan kohtaan, 300 metriä alavirtaan entisen sillan paikalta. Sillan jännemitaksi tuli 74,8 metriä. Kiviniemen sillan rakennustyöt alkoivat talvella 1876 ja liikenteeseen silta otettiin keväällä 1878. Sillan kustannukset olivat 139 000 silloista markkaa.
Suomalaiset räjäyttivät Kiviniemen sillan talvisodan aikana. Venäläiset kuitenkin rakensivat paikalle välirauhan aikana teräksisen ”sotasillan”, mutta räjäyttivät sen itse kesällä 1941 suomalaisten hyökkäyksen edetessä Kiviniemeen. Jatkosodan aikana suomalaiset rakensivat paikalle väliaikaisen rautatiesillan, joka tuhoutui kesällä 1944. Nykyisin paikalla on venäläisten rakentama teräksinen ristikkosilta.
ei sovi 1944 kesään ja Kiviniemen tai Kivisiltaan (Viipurin Tienhaara). Tietyin varauksin Talvisodan Kiviniemi voisi olla kysymyksessä. Rautatiesillan räjäytys epäonnistui ja venäläiset saivat aikaiseksi sitkeän sillanpään suomalaisten puolelle. Toisaalta talvipakkasella (joulukuu) kukaan ei ui voimakkaasti virtaavasta Kiviniemenkoskesta yli.
Tämä lienee kertomus, joka oli Vaasa-lehden 1960 tai -61 sotakirjoitusmateriaalissa. Vaasa oy kustansi siitä vihkosen jaettavaksi vuositilaajilleen.
Tapaus ei ole Kannakselta, vaan pohjoisempaa, mutta kylläkin kesää 1944. Siellä on kivistä tehty silta jossakin Laatokkaan laskevista pohjoisen joista. Kertoja oli muistaakseni nurmoolainen maanviljelijä.
Kolmesta konekivääristä kirjoituksessa ei kai puhuttu, vaan oli "konekiväärien taistelusta" joten kaksi tai useampia oli ampumassa peltosektoriin ja suoralle tielinjalle. Ampujat seisoivat rantapenkan suojassa ja jäähdytysvesi kannettiin suoraan joesta.