Arveluttaa

että tarkoittavat kuitenkin iankaikkista elämää uskovalle,en tiedä tarkalleen mitä tarkoittavat,mutta yleensä fiksua tekstiä kirjoittavat.En ole ainakaan vielä AVK:n teksteissä mitään Raamatun vastaista huomannut.

>> uskova_1, Eki, AVK ja kai Utulilakin lupailevat jokaiselle iankaikkistaelämää... ...Lupailevat että "ei ette te kuole - vaan saatte tulla tietamään hyvän ja pahan.>> Olen melko paljon notkunut seuraamassa tatä palstaa, eikä noiden nimimerkkien tuollaiset lupaukset ole silmiini osuneet. Missähän välissä he ovat tuollaisia lupauksia ehtineet tehdä?

En oli ikinä luvannut kaikille ikuista elämää, sen voit tarkastaa kirjoittamistani teksteistä.

Olen Raamattuun nojaten luvannut ikuista kuolemaa eli eroa Jumalasta helvetin kärsimyksissä niille, jotka kuolevat ei-uskovina ja ikuista elämää yhdessä Jumalan kanssa taivaassa niille, jotka kuolevat tai temmataan täältä uskovina. Raamatussa tuo on aivan selvästi ilmoitettu sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa:

"Ja monet maan tomussa makaavista heräjävät, toiset iankaikkiseen elämään, toiset häpeään ja iankaikkiseen kauhistukseen." (Dan 12:2)

"Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään." (Ilm 25:46)

##Kumpaa uskoa Raamattua vai näitä lupailijoita?##
Ei tarvi uskoa ketään lupailioita. Kunhan uskot, ei vain Raamattua, vaan koko Raamatun eli koko Jumalan Sanan sellaisenaan, mitään sieltä pois ottamatta tai sinne lisäämättä, niin sinun käy hyvin.

Tottakai synnin palkka on kuolema! Synti tulee kerran kokonaan häviämään maapallolta, kun ihminen kehittyy Jumalallisessa viisaudessa täydelliseksi, eli palauttaa Jumalansa kuvan "itseensä" sieluunsa. Henki ei koskaan kuole, ihmisen järki/ymmärrys siten kehittyy Jumaliseen täydellisyyteen, silloin synti on lopullisesti voitettu. Ihminen vapautuu aistimusten orjuudesta asteettain, ja siirtyy korkeammalle jumalalliselle tasolle. Ajattelija eli sielullinen phsyyke on meissä, se kasvattaja joka syntyy lihalliseen persoonallisuuteemme kasvattamaan ja kokemaan: kerämään aarteita kuolemattomaan sielu ruumiiseemme, eli meidän yhteiseen elämän henkeemme jonka lapsia me olemme. Tämä fyysillinen ruumimiimme on vain väliaikainen käyttövälineemme, joka on rakennettu vastaanottamaan Jumalallinen viisaus, jotta meistä tulisi järjellinen olento joka voisi tehdä Isänsä Jumalallisia tekoja, ja siten vähitellen palauttaa Isän Jumalan kuva itsessään.

Raamatuussa 1Moos.3 luvussa kerrotaan kuinka Jumala puki ihmisen nahkavaatteisiin kun ihminen oli langennut "syntiin" fyysilliseen aineeseen aineeseen jotta hän söisi tiedon puusta, jotta hänestä tulisi Isänsä Jumalan kaltainen tiedossa ja ymmärryksen viisaudessa. Sillä niinhän se on, täällä aineen maailmassakin, että jos isä on kouluttanut aikoinaan itsesä hyvin korkeaan ammattiin, niin tottakai hän haluaa, että pojasta tulee isänsä kaltainen, ehkäpä aivan kaikessa elämässä, niin etiikassa kuin missä henkisissä ominaisuuksissa tahansa. Me ihmiset olemme vielä Jumalallisen ja eläimellisen tilan välinen rengas.

Me vielä ojennamme kätemme toisen kätemme kohti Jumalallista henkeä kohti jonka jälkeläisiä me olemme, siten pyrimme ylöspäin, jotta joskus voisimme itsemme sulattaa itseemme tuon Jumalallisen ylevämmän luonnon, jotta hänen järkensä tulisi henkiseksi ja Hänen tietonsa muuttuisi viisaudeksi. Ruumiimme on sitä varten tarkoitettu että se ilmaisisi Jumalaisen tahdon, ja sen me jokainen tiedämme mikä on Jumalan tahto?