Alemmuudentuntoisen muistikuvia
DonnaSceptic kirjoitti 31.3 12:46
vastaa
Alemmuuskompleksi
Huonommuudentunne vaivaa usein ihmisiä. Tässä oli HS:ssa muutama päivä sitten, kuinka kirjoittaminen on terapiaa alemmuudentuntoisille eli niille, joilla on Mindervertigkeitskomplex.
Riittämättömyydentunne kalvaa usein mieltä. Matalana itsetuntona ilmenevä usein kuviteltu huonommuus voikin johtaa haitallisiin kompensaatiopyrkimyksiin, esim. korostuneeseen itsetehostukseen tai muiden halveksimiseen, kuten edellä Kekkonen, Esko Aho ym. halventamiseen.
Kirjoitusterapiassa tämmöinen fanatismi johtaa kirjoittajan usein nostamaan itseään toisten kustannuksella. Sitä mukavampaa on kirjoittajalla, mitä korkea-arvoisempi halveksunnan kohde on.
Mitä kehnompia saavutuksia k. o. yksilö on elämässään tehnyt, sitä suurempi raivo on alentaa ja halveksia toisia. Hochmutigkeit alkaa kiertää mielessä, mindervertigkeit huumaa pakkomiellettä olla huono. Näin on syntynyt noidankehä eli Zauberkreis.
Kyseessä on siis kompensaatioilmiö, psykologiasta tunttu "miserere"-ilmiö. Sielun auspuffgase höyrystää assosiaatioita, ja Zwanvorstellung synnyttää muzinösejä lauseita. Arroganz liittää kirjoituksiin yksilöllisiä vermianeja, ja lopulta hengenelämä on vermicularis. Kyseessä on fanaattinen Verbildung. Tähän on syynä pelkkä tunne mindervertigkeitista. Oikeastaan ilmiö on yhdellä sanalla sanottuna sielun urosepsis, ja uropsammus liukenee mieleen aiheuttaen spasticitasia.
Näin syntyy kirjoittajalle kuninkaallisia, ylempiarvoisia, sotilaallisesti ylikunnioittavia nimimerkkejä kuten Sotamarsalkka", "Shaahi" tai "Monarkki" mitä kompleksisempi kloppi on kysymyksessä.
On siis otettava huomioon, että sellaiset kirjoitukset ovat todella terapiaa kyseisille alemmuudentunnon kalvamille yksilöille. Heitä tulee kaiketi käsitellä ymmärtäväisesti. Ehkä sellainen kirjoittelu parantaa sielua (ainakin osan siitä) ajanmittaan.
DonnaSceptic kirjoitti 31.3 12:46
vastaa
Alemmuuskompleksi
Huonommuudentunne vaivaa usein ihmisiä. Tässä oli HS:ssa muutama päivä sitten, kuinka kirjoittaminen on terapiaa alemmuudentuntoisille eli niille, joilla on Mindervertigkeitskomplex.
Riittämättömyydentunne kalvaa usein mieltä. Matalana itsetuntona ilmenevä usein kuviteltu huonommuus voikin johtaa haitallisiin kompensaatiopyrkimyksiin, esim. korostuneeseen itsetehostukseen tai muiden halveksimiseen, kuten edellä Kekkonen, Esko Aho ym. halventamiseen.
Kirjoitusterapiassa tämmöinen fanatismi johtaa kirjoittajan usein nostamaan itseään toisten kustannuksella. Sitä mukavampaa on kirjoittajalla, mitä korkea-arvoisempi halveksunnan kohde on.
Mitä kehnompia saavutuksia k. o. yksilö on elämässään tehnyt, sitä suurempi raivo on alentaa ja halveksia toisia. Hochmutigkeit alkaa kiertää mielessä, mindervertigkeit huumaa pakkomiellettä olla huono. Näin on syntynyt noidankehä eli Zauberkreis.
Kyseessä on siis kompensaatioilmiö, psykologiasta tunttu "miserere"-ilmiö. Sielun auspuffgase höyrystää assosiaatioita, ja Zwanvorstellung synnyttää muzinösejä lauseita. Arroganz liittää kirjoituksiin yksilöllisiä vermianeja, ja lopulta hengenelämä on vermicularis. Kyseessä on fanaattinen Verbildung. Tähän on syynä pelkkä tunne mindervertigkeitista. Oikeastaan ilmiö on yhdellä sanalla sanottuna sielun urosepsis, ja uropsammus liukenee mieleen aiheuttaen spasticitasia.
Näin syntyy kirjoittajalle kuninkaallisia, ylempiarvoisia, sotilaallisesti ylikunnioittavia nimimerkkejä kuten Sotamarsalkka", "Shaahi" tai "Monarkki" mitä kompleksisempi kloppi on kysymyksessä.
On siis otettava huomioon, että sellaiset kirjoitukset ovat todella terapiaa kyseisille alemmuudentunnon kalvamille yksilöille. Heitä tulee kaiketi käsitellä ymmärtäväisesti. Ehkä sellainen kirjoittelu parantaa sielua (ainakin osan siitä) ajanmittaan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Vaikka en paljoa mitään ymmärrä ylläolevasta.
Minä kyllä tiedän paremmin kuin mokomat psykologinretaleet, ettei minua mikään tuollainen vaivaa. Minä sentään olen ollut ulkomaillakin asti ja armeijassa johtotehtävissä ja tiedän mistä kirjoitan, päinvastoin kuin kaikki alempiarvoiset, olenhan jo eläkeikäinen ja silti järki leikkaa paremmin kuin koskaan. Häpeä noniin, kun tuollaisia kirjoittelet, mutta onhan meitä ihmisiä moneksi.
Tähän loppuun valitsin kauniin runon opastukseksi kaikille harhautuneille psykiatreille, se on Aku Ankan taskukirjasta n:o 276, s. 68:
"Viisaat löytävät tien,
mutta vain rohkeat uskaltavat
heittäytyä leijonan kitaan
ja seurata tomathanin jälkiä ovelle,
joka ei koskaan aukea.
(epäselvä katkelma)
missä väkevätehoinen valtikka on"
olet oppisi saanut KÄÄK!!
on huolissaan siitä, kun Aku Ankka heiluu "paljain persein" pitkin Ankkalinnaa?
Väitän että Sylvi Kekkonen ja Alli Paasikivi loivat sen linjan, josta ei saa enää puhua.
Mitähän tuo nyt oli tarkoittavinaan. Kepun puolueohjelmastako repäisty.
Keskusta kohosi viime eduskuntavaaleissa johtavaksi puolueeksi. Niinpä juuri Keskustan mollaaminen on kuvaamasi "Mindervertigkeitskomplex" - ilmiön arkkityyppi.
Päähallituspuolueen ja sen johtajan, Matti Vanhasen kimppuun käydään fanaattisella raivolla. Myös edellisen pääministerin, Anneli Jäätteenmäen haukkujien psyyke kirkastuu analyysisi avulla aivan ymmärrettäväksi. -Voi noita ressukoita. Toivottavasti heidän sielunsa siitä pikku hiljaa paranee.