Katsoin tuossa kehuttua Härön elokuvaa "Postia pappi Jaakobille". Huomasin mielenkiintoisen, mutta aika odotetun kieliseikan.
Filmi kuvasi selvästi suruympäristöä ja kaikkien roolihenkilöiden nimet olivat ruotsinkielisiä. Paitsi yksi poikkeus!
Toinen päähenkilöistä oli ehdolliseen vapauteen päästetty naisvanki, joka oli istunut kauan tuomiotaan.
Hänen etunimensä olikin suomenkielinen!
Rupesi heti naurattamaan. Tuli mieleen Talan selostus vankeinhoitolaitoksesta, joka ainoana ei ole kaksikielinen.
Tuskin oli sattumaa tai lipsahdus nimasiassa. Näin sitä joka paikassa luodaan mielikuvaa suomalaisista huonompana väestönä.
Siis kun ohjaaja tai käsikirjoittaja on suru.
Filmi kuvasi selvästi suruympäristöä ja kaikkien roolihenkilöiden nimet olivat ruotsinkielisiä. Paitsi yksi poikkeus!
Toinen päähenkilöistä oli ehdolliseen vapauteen päästetty naisvanki, joka oli istunut kauan tuomiotaan.
Hänen etunimensä olikin suomenkielinen!
Rupesi heti naurattamaan. Tuli mieleen Talan selostus vankeinhoitolaitoksesta, joka ainoana ei ole kaksikielinen.
Tuskin oli sattumaa tai lipsahdus nimasiassa. Näin sitä joka paikassa luodaan mielikuvaa suomalaisista huonompana väestönä.
Siis kun ohjaaja tai käsikirjoittaja on suru.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Uudessa FactorX-ohjelmassa on kaksi kolmesta tuomarista suruja. Idols-tuomariksi löydettiin myös suru. Uutisvuodosta puhumattakaan.
Ei uskoisi, että joka 19. suomenmaalainen on suru.
Kaikki Surut pohjanmaan ruotsinkielisitä alueilta pääsivät jatkoon. Vaikka makuasioista ei voi kiistellä olivat ainakin sen suru-tyttöbändin ja Linn-yhtyeen esitykset hyvin epätodennäköisiä jatkoon menijöitä ilman SuRu-ääniä.
Oma suosikkini on Antti Kleemola.
Elokuvassa on kaksi päähenkilöä; Jakob ja Leila. Keitä ne muut ovat? Vankilanjohtaja, postinkantaja ja Leilan sisko. Vain Jakobilla ja Leilalla on nimet.