Lars Ryding entinen ulkomaan päällikkö ruotsalaisessa

päivälehdessä, Svenska Dagbladetissa, kirjoittaa kuinka Suomen ruotsalaiset ovat joutuneet kylmään Suomessa. Hän kirjoittaa mm. "Neuvostoliiton naapurimaana ollessaan Suomelle, ruotsin kieli- ja kulttuuriyhteys olivat erittäin tärkeitä viisareita pohjoismaiseen yhteisöön kuulumiselle. Nyt venäläinen uhka on poissa (toistaiseksi) ja Suomi on EU-maa. Silloin tuntee suomenruotsalainen vähemmistö tulleensa altistetuksi kylmille tuulille arkipäivässä kaikista yhteiskunnan salongeista tulleista tukitervehdyksistä huolimatta.

Mutta se, että osa ruotsalaista vähemmistöä palelee Suomessa ei kuten tavallista monikaan Ruotsissa tiedä tai ei piittaa, hiljakkoin loppuneesta merkkivuodesta huolimatta. Ja, kyllä se on merkillistä aina.

Lars Ryding är fd kvalitetsredaktör och utrikeschef på SvD.

http://www.magma.fi/lankar/finlandssvenskarna-hamnade-ute-i-kylan
7136
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Aika kylmää on meillä suomalaisillakin ollut viimeiset 800 vuotta.
Vasta vajaan 100 vuoden ajan meillä on ollut jonkinlaisia kielellisiä oikeuksia-
omassa maassamme.

Äänestä

Henrik Lax sanoi oliko se Folktigetin puheenjohtajuudestaan luopuessaan, että paras tuki ja turva Suomen kaksikielisyydelle ja pakkoruotsille oli Neuvostoliiton kanssa tehty YYA-sopimus. Nyt Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen meillä ei ole sen enempää Neuvostoliittoa kuin YYA-sopimustakaan ja kaiken lisäksi Suomi on liittynyt EU:hun. Mutta se joka räjäytti padot on varmaankin internetin mukaantulo suomalaiseen keskusteluun varsinkin kun keskustellaan Suomen kielipolitiikasta.

Äänestä

Siis ovatko ruotsinkieliset Suomessa kuitenkin ruotsalaisia, joita Ruotsin valtion pitäisi jotenkin erikseen suojella vai ovatko ruotsinkieliset Suomessa suomalaisia, joiden tilanne ei mitenkään kuulu Ruotsin valtiolle?

Suomi on EU:n jäsen, joten Suomella ei ole mitään tarvetta osoittaa yhteenkuuluvutta Ruotsiin ja Pojoismaihin, vaan Eurooppaan.

Äänestä

Taas kerran tuli ilmi se tosiseikka, että keinotekoinen kaksikielisyys ja pakkoruotsitus ovat ulkopoliittisesti motivoituja, ei kielipoliittisesti perusteltuja.

Siis ulkopoliittisen tilanteen muuttuessa on syytä muuttaa ja ajantasaistaa kielipolitiikkakin.

Tack, herr Ryding.

Äänestä

tarvitse mitään keinotekoisia pohjoismaalaisia kulttuuriyhteyksiä pakko- ja virkamieruotsista puhumattakaan, joten on suoraan sanoen pöyristyttävää, että tällaiset Rydingit saavat levittää halveksuvia ajatuksiaan suomalaisista ja suomen kielestä.Suomenruotsalaiseten ja ruotsin kielen huonontunut asema Suomessa
ovat kummatkin heidän omaa syytänsä eikä suomenkielisiä kannata viime vuosien kielipoliittisesta kehityksestä
syyttää rantaruotsalaiset, kun ovat oman kuoppansa kaivaneet härskisti etuoikeuksia kahmimalla ja keinotekoisia pakkoja suomenkielisille asettamalla.

Äänestä
  • Saksaa ollaan kuitenkin aina tarvittu ja tarvitaan tulevaisuudessakin.

    Kuten Mannerheim sanoi "Vaikka Saksa häviää sodan. Saksan kansa tulee säilymään. Samaa ei voida sanoa Suomesta."

    Marski tiesi, että svekko paskoilla ja iivanoilla on aina tavoitteena tuhota Suomen kansa.

    Äänestä

Miksiköhän artikkelissa ei ole kommentointimahdollisuutta?

Olisi ihan hyvä aina muistuttaa Ruotsissa siitä, mitä ongelmia pakollinen ruotsi tuottaa vaikka ruotsia opiskeltaisiin Suomessa myös vapaaehtoisesti ihan riittävästi. Pakollinen ruotsihan on melkoinen taakka Suomen maahanmuttajille, jotka käyvät kouluaan huonolla suomella ja lukevat englannin ja kotikielen lisäksi ruotsia - jota ilman ei pääse esim. poliisiksi tai sairaanhoitajaksi. Pakollinen ruotsi on ongelma myös niille, joille kielet tuottavat paljon ongelmia. Keskitasonkin kielenoppija joutuu jättämään kolmannen vieraan kielen pois, koska ruotsi on pakollinen ja englantia kannattaa osata.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


tunarit kirjoitti:

päivälehdessä, Svenska Dagbladetissa, kirjoittaa kuinka Suomen ruotsalaiset ovat joutuneet kylmään Suomessa. Hän kirjoittaa mm. "Neuvostoliiton naapurimaana ollessaan Suomelle, ruotsin kieli- ja kulttuuriyhteys olivat erittäin tärkeitä viisareita pohjoismaiseen yhteisöön kuulumiselle. Nyt venäläinen uhka on poissa (toistaiseksi) ja Suomi on EU-maa. Silloin tuntee suomenruotsalainen vähemmistö tulleensa altistetuksi kylmille tuulille arkipäivässä kaikista yhteiskunnan salongeista tulleista tukitervehdyksistä huolimatta.

Mutta se, että osa ruotsalaista vähemmistöä palelee Suomessa ei kuten tavallista monikaan Ruotsissa tiedä tai ei piittaa, hiljakkoin loppuneesta merkkivuodesta huolimatta. Ja, kyllä se on merkillistä aina.

Lars Ryding är fd kvalitetsredaktör och utrikeschef på SvD.

http://www.magma.fi/lankar/finlandssvenskarna-hamnade-ute-i-kylan

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu