Peruserohan on yksinkertaisesti se, että suomenkieliselle yksikieliselle suomalaiselle kieli - suomenkielikään - ei ole mikään sen kummempi intohimo. Kieli on työkalu jolla päivittäiset asiat hoidetaan - suurimmalle osalle meistä kielet eivät kuulu harrastuksiin. Harrastamme jotain muuta.
Jos puhuisimme englantia - kuten Amerikkalaiset tai Britit - meitä ei juuri kiinnostaisi opetella muita kieliä - kun kerta pärjäisimme omalle kielellämmekin.
Koska kuitenkaan emme pärjää pelkällä suomella - yleensä työssä - joudumme pakosti opettelemaan jotain ulkomaankieltä - yleensä englantia nimenomaan sen ylivoimaisen oletetun hyödyllisyyden vuoksi!
Englanninkieleenkään emme suhtaudu mitenkään intohimoisesti, englannilla saa vain yksinkertaisesti "job done" eli hommat hoidettua. Juuri kukaan ei siis ole muuttamassa Suomea myöskään englanninkieliseksi - englantia opetellaan 99% hyötynäkökulmasta - oli se sitten sivitysytä tai ei.
Suomen ruotsalaiset taas joutuvat miettimään kielikysymystä paljon enemmän kuin suomenkieliset - vaihtamaan sujuvasti kieltä toiseen kaupassa tai muualla jne. Siksi heidän saattaa olla vaikea ymmärtää suomenkielisten hyötyajattelunäkökulmaa, silloin kun puhutaan ylimääräisen kielen opettelemisesta - sen englanninkielen lisäksi. Ruotsi, ylimääräinen vieraskieli, on myös samanlaisen hyötyajattelun alainen kuin englantikin - ei sen kummempaa. Yhä useampi kokee, että ruotsin opiskelu ei tuota riittävästi hyötyjä - kyseessä ei siis ole Suomen ruotsalaisten väheksyminen tai mikään sellainen vaan se että kielikysymykset ovat suomenkielisille hyötykysymyksiä - eivät identiteettikysymyksiä.
Jos puhuisimme englantia - kuten Amerikkalaiset tai Britit - meitä ei juuri kiinnostaisi opetella muita kieliä - kun kerta pärjäisimme omalle kielellämmekin.
Koska kuitenkaan emme pärjää pelkällä suomella - yleensä työssä - joudumme pakosti opettelemaan jotain ulkomaankieltä - yleensä englantia nimenomaan sen ylivoimaisen oletetun hyödyllisyyden vuoksi!
Englanninkieleenkään emme suhtaudu mitenkään intohimoisesti, englannilla saa vain yksinkertaisesti "job done" eli hommat hoidettua. Juuri kukaan ei siis ole muuttamassa Suomea myöskään englanninkieliseksi - englantia opetellaan 99% hyötynäkökulmasta - oli se sitten sivitysytä tai ei.
Suomen ruotsalaiset taas joutuvat miettimään kielikysymystä paljon enemmän kuin suomenkieliset - vaihtamaan sujuvasti kieltä toiseen kaupassa tai muualla jne. Siksi heidän saattaa olla vaikea ymmärtää suomenkielisten hyötyajattelunäkökulmaa, silloin kun puhutaan ylimääräisen kielen opettelemisesta - sen englanninkielen lisäksi. Ruotsi, ylimääräinen vieraskieli, on myös samanlaisen hyötyajattelun alainen kuin englantikin - ei sen kummempaa. Yhä useampi kokee, että ruotsin opiskelu ei tuota riittävästi hyötyjä - kyseessä ei siis ole Suomen ruotsalaisten väheksyminen tai mikään sellainen vaan se että kielikysymykset ovat suomenkielisille hyötykysymyksiä - eivät identiteettikysymyksiä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Suomalaisille on selvää, että Suomessa puhutaan suomea. Se ei ole mikään identiteettikysymys. Se on itsestäänselvyys.
Siksi jonkun vähemmistön kielen tuputtaminen vain HEIDÄN identiteettinsä takia on vielä käsittämättömämpää.
Sellainen tuntuu suomalaisesta kielisimputukselta eikä hän tule KOSKAAN sellaista hyväksymään.