Onko rehellistä venäläistä

Se siis venyy ja paukkuu, tämä Suomalainen kiveen hakattu rehellisyys naurattaa meitä Venäläiseen joustavaan rehellisyyteen tottuneita.

Vietämme kesälomaviikkoja ja muutaman päivän talvella vanhan tätimme mökillä paikkoja kunnostellen. Toisella puolella mökkinaapureinamme on saksalainen perhekunta ja toisella venäläinen.

Saksalaisesta saituudesta ja talouden tarkkuudesta on väännetty sata klisettä,niistä muodostettu yleiskäsitys. Se on valitettavaa. Naapurin saksalaispariskunta vieraili Suomessa ensimmäisen kerran jo 60-luvulla,sittemmin he löysivät vuokramökin ja kymmenen vuoden jälkeen ostivat sen itselleen. Nyt heillä Suomen-kesiä viettää jo kolmas polvi. He tulevat mökilleen pidennetyillä viikonloppuvapaillaankin,ajassa mitaten mökkimatka on pari tuntia pitempi kuin automatka Helsingistä Kainuuseen.

Venäläispariskunta rakensi mökkinsä neljä kesää sitten. He tarjosivat työtä paikkakunnalle ja tuovat lähes viikoittain sinne rahaa. - he asuvat Leningradin alueella. (Se tosiaan on L:n alue,ei Pietarin).
Nimenomaan venäläisille on ominaista että he tahtovat viettää vapaa-ajan vapaa-aikana,he eivät käytä sitä lumen kolaamiseen tai puiden pilkkomiseen. Naapureista kummatkaan eivät ole mitään ökyrikkaita,paremminkin yhden tavoitteen keskiluokkaa.

Tuollaiset mökkinaapurit ovat onni ja hieno sattuma. Tontit ovat luonnontilaiset ilman raja-aitoja,se on melko harvinaista suomalaisten kesken. Ranta on lasten toiveuimaranta,hiekkamatalaa riittää pitkälle, rakensimmekin yhteisen pitkän laiturin veneille ja hyvin sopivat paatit kellumaan olivatpa ne venäläisten,saksalaisten tai suomalaisten. Naapuriapu ja talkoomeininki pelaa,puut tulevat samassa kuormassa,aurauksista sovitaan,kaupassa käydään vuoroon, kalat,marjat,sienet paistuvat ja maistuvat,naapuriin sopii kävellä saunaan.Toisten poissaollessa paikkoja pidetään silmällä,se on etenkin tädillemme ja meille hyvä apu. Kaikesta rahaa maksavasta on sovittu. Meidän paikallistuntemuksemme on rahassa mitaten yliarvostettuakin. Me tiedämme mistä saa kuivia puita,kuka isäntä joutaa traktoriapuun,keneltä voi ostaa kalastusluvat ja onko hän kotona,miten tehdään matofarmi,mihin lapset voivat mennä ratsastamaan,miten hoidetaan asiat virkamiehen kanssa jne. Laskun paikassa meitä pyritään jyvittämään ja ellei se muuten käy niin sitten pidetään juhlat.Ja kun paikalla on saksalaisia ja venäläisiä niin siitä ei juhla ja hapankaali bratwurstilla enää parane.

Hienoja naapureita. En vaihtaisi tonttinsa kulmaa haulikon kanssa vahtivaan ja kahden metrin lankkuaitaa rakentavaan suomalaiseen. Kaiken yhteisen tekemisen perusta on asioista puhuminen ja sopiminen,eikö se ole rehellisyyttä. Rehellisyys näyttäisi olevan enemmänkin kiinni ihmisestä kuin kansallisuudesta,jos näillä rannoilla tarvitaan tuppeensahattua puutavaraa niin sitä nimitetään tuppeen sahatuksi puutavaraksi.

että menin yhden syntyperäisen venäläisen kanssa naimisiin ja olen tehnyt hänen kanssaan viisi lasta. Ja nyt pitäisi hänen kanssaan lähteä ruokaostoksille, mitä tuumit arvaako mennä...?

Mutta puolueessa, uralla, ja politiikassa ei ole rehellisellä ihmisellä etenemisen mahdollisuuksia. Täytyy olla "hitrii".

Ainakaan suomen pääministeri Matti Vanhanen ei ole rehellinen ja joutuukin epärehellisyytensä sekä tekemiensä rötösten ansiosta jättämään virkansa.