Ruottalaiset keksivät keinon, jonka avulla suomenkielen asemaa ei tarvinnut vahvistaa toiseksi viralliseksi kieleksi.
Ruotsin viranomaiset alkoivat nimittäin nimittää Torniojokilaaksossa puhuttua suomenkielen murretta meänkieleksi, joka on pelkkä murre. Poliittisesti oli selvästi hyödyllistä alkaa kutsumaan selvää murretta erilliseksi kieleksi, koska näin suomenkielelle ei tarvinnut antaa virallisen kielen asemaa.
Sen sijaan Suomenkieli kaikkine murteineen (myös meänkieli, jota virheellisesti kutsutaan erilliseksi kieleksi) on vähemmistökielen asemassa.
Suomenruotsi eroaa riikinruotsista monin paikoin oleellisesti enemmän kuin meänkieli suomen kirjakielestä. Esimerkiksi Närpiön murre on lähempänä Norjan kieltä kuin ruotsin kieltä.
Tässä esimerkki meänkielestä, joka on vain suomenkielen murre:
http://modersmal.skolverket.se/meankieli/
Tässä esimerkki Närpiön murteesta, joka ei muistuta ruotsinkieltä siinä määrin, että voitaisiin puhua samasta kielestä:
http://ajtusan.googlepages.com/nrpessprk.html
Ruotsin viranomaiset alkoivat nimittäin nimittää Torniojokilaaksossa puhuttua suomenkielen murretta meänkieleksi, joka on pelkkä murre. Poliittisesti oli selvästi hyödyllistä alkaa kutsumaan selvää murretta erilliseksi kieleksi, koska näin suomenkielelle ei tarvinnut antaa virallisen kielen asemaa.
Sen sijaan Suomenkieli kaikkine murteineen (myös meänkieli, jota virheellisesti kutsutaan erilliseksi kieleksi) on vähemmistökielen asemassa.
Suomenruotsi eroaa riikinruotsista monin paikoin oleellisesti enemmän kuin meänkieli suomen kirjakielestä. Esimerkiksi Närpiön murre on lähempänä Norjan kieltä kuin ruotsin kieltä.
Tässä esimerkki meänkielestä, joka on vain suomenkielen murre:
http://modersmal.skolverket.se/meankieli/
Tässä esimerkki Närpiön murteesta, joka ei muistuta ruotsinkieltä siinä määrin, että voitaisiin puhua samasta kielestä:
http://ajtusan.googlepages.com/nrpessprk.html
Vastaukset 1
Vanhimmat
Norjankieli on myös Ruotsin murre, samoin Tanska. Kaikissa kielissä on murteita.