Pientuulivoimaloissa on eri tehoisia generaattoteita esim. 500w..... 5kw.....10kw...
Ja myös volttimäärät vaihtelevat esim. 12v... 24v.... 220v... 350v.
Miten tehot vaikuttaa eli jos on 10 kw generaattori, niin tarvitaanko generaattorin akselin
pyörittämiseen enemmän voimaa, kuin esim. 1kw generaattorin akselin pyörittämiseen?
Entä sitten verkkovirtaa 220v tuottava tuuligeneraattori ja 12v tuottava generaattori.
Onko näillä eroa eli tarvitaanko enemmän voimaa generaattorin akselin pyörittämiseen
mitä isompi volttimäärä tai mitä isompi tehomäärä?
Vai riittääkö generaattorin akselin pyörittämiseen sama voima riippumatta tehosta/virrasta ?
Vai määräytyykö generaattorin teho käämien ja magneettien määrästä.
Tai siitä mitä enemmän on käämitty käämilankaa, niin sitä enemmän virtaa saadaan generaattorista ?
Mulla ei ole asiasta mitään käsitystä, joten viisaammat vastatkoon ?
Ja myös volttimäärät vaihtelevat esim. 12v... 24v.... 220v... 350v.
Miten tehot vaikuttaa eli jos on 10 kw generaattori, niin tarvitaanko generaattorin akselin
pyörittämiseen enemmän voimaa, kuin esim. 1kw generaattorin akselin pyörittämiseen?
Entä sitten verkkovirtaa 220v tuottava tuuligeneraattori ja 12v tuottava generaattori.
Onko näillä eroa eli tarvitaanko enemmän voimaa generaattorin akselin pyörittämiseen
mitä isompi volttimäärä tai mitä isompi tehomäärä?
Vai riittääkö generaattorin akselin pyörittämiseen sama voima riippumatta tehosta/virrasta ?
Vai määräytyykö generaattorin teho käämien ja magneettien määrästä.
Tai siitä mitä enemmän on käämitty käämilankaa, niin sitä enemmän virtaa saadaan generaattorista ?
Mulla ei ole asiasta mitään käsitystä, joten viisaammat vastatkoon ?
Vastaukset 6
Vanhimmat
mm. oppivelvollisuus, kouluja käydään, että kansalaisilla olisi "jotain käsitystä".
Kysymyksen voisi esittää näinkin, vaatiiko 100 kilon punnuksen kantaminen enemmän voimaa, kuin 1 kilon punnuksen?
Fysiikassa on sellaisiakin asioita, että energiaa voidaan muuttaa vain toiseen muotoon, sitä ei synny tyhjästä.
Mitä suurempi generaattori, sitä jäykempi sitä on pyörittää minimitehoilla. Puhutaan ns. tyhjäkäyntitehosta, joka johtuu rautasydänten hystereesistä. Mitä huonommin (ja halvemmin) generaattori tai moottori on valmistettu, sitä suurempi on sen tyhjäkäyntivastus tai sähkön kulutus tyhjäkäynnillä (= ns. tyhjäkäyntiteho). Näiden syiden vuoksi niin sähkömoottorit kuin generaattoritkin tulee mitoittaa oikein ajateltuun kuormaan nähden. Sähkölaitteiden suunnittelu on tarkkaa insinööritiedettä. Hyvän sähkömoottorin tai generaattorin hyötysuhde ylittää 95%, normaalin sähkömoottorin hyötusuhde on ~90%, kiinalaisen halvan moottorin hyötysuhde ehkä 70 - 80% ja itse käämityn ja kyhätyn generaattorin tai moottorin hyötysuhde ehkä parhaimmimllaan 50 %, minkä vuoksi tuulimyllyn generaattoria ei missään nimessä kannata yrittää valmistaa itse. Kun tehdään hyvä moottori tai generaatori, siihen tarvitaan suhteessa enemmän käämilankaa kuin halpaan ja huonoon. Jokseenkin kaikkia sähkömoottoreita on mahdollista käyttää kääntäen generaattoreina suhteellisen vähäisin muutoksin.
Palstoja selailee, niin tulee kysyneeksi, että hei missä mennään, tai epäilee, että omassa päässä liiraa, tai jotain muuta. Poliitikot kyllä voivat suustaan päästellä mitä vaan.
Valtaosa jutuista taitaa olla rokulipäivinä laadittuja provoja, ja tekijä sitten naureskelee partaansa. Toisaalta ei sitten pidä ihmetellä kaikenlaisia säädöksiä, mitä "veronmaksajille ja rakentajille" luodaan, kohta kait jokapäiväisten ruumiintoimintojenkin suorittamisestakin tulee ohjeet.
vastauksesta sähkömiehelle.
Tieto auttaa sopivan generaattorin valitsemisessa vähätuulisemmalle alueelle.
Kannattaahan se aina ensin kysyä, enenkuin asiasta mitään tietämättömänä menee
ja ostaa vaikka 10 kw generaattorin vähätuuliselle paikalle sisämaahan.
Virhe tulee kalliiksi, kun huomaa sitten jälkeenpäin, ettei tuo moko mylly
jaksa pyöriä ollenkaan, koska generaattorin pyörittäminen vaatii enemmän tehoja ja tuulta.
Tuuliselle merenrannalla pyörii isompikin generaattori.
Jos hankin tuuligeneraattorin, niin tiedän nyt paremmin valita sopivan kokoisen tuulivoimalan.
Tällä palstalla on ihan asiallisiakin keskusteluja.
Tuolla ilmastonmuutosta käsittelevällä palstalla vasta provoja kirjoituksia löytyy.
Korjataanpas muutama asia ketjusta. Olen näet itse suunnitellut generaattoreita. Tässä tarkastellaan asiaa vaihtosähkögeneraattoreiden kannalta, sillä lähes kaikki tuuligeneraattorit ovat sellaisia.
1) Generaattoreiden antotehoissa puhutaan VA:ssa (voltti-ampeeri), koska generaattorin tehokerroin (riippuu virran ja jännitteen vaihe-erosta)
2) Generaattorin ottama akseliteho on watteja. Akseliteho = vääntömomentti * pyörimisnopeus. Generaattorin valinnassa pyörimisnopeudella on suuri merkitys, oli sitten akselilla vaihde tai ei ja oli sitten minkälainen verkkoontahdistusjärjestelmä käytössä.
Nuo pikkuropelit eivät muuten ikinä maksa itseään takaisin sellaisessa paikassa, missä on jo sähköt. Jossain mökillä akkujen kanssa valaistukseen voivat olla sopiva ratkaisu, vaikka aurinkopanelien kanssa.
3. Aivan oikein, osa akselitehosta kuluu magneettikentän vaihtelujen vuoksi generaattorin rautasydämessä. Tämä teho "pitää ottaa akselilta" mutta se ei päädy antotehoon. Nämä rautahäviöt riippuvat generaattorin toimintapisteestä (magneettivuon vaihteluista koneen eri osissa). Muitakin vastaavia häviöitä on.
4. Halpisgenujen ja parempien yksi merkittävä ero tulee sähkömagneettisesta suunnittelusta. Huonommissa virrantiheydet ja vuontiheydet ovat usein korkeammat materiaalien säästämiseksi. Niissä syntyy näinollen enemmän resistiivisiä häviöitä. Lisäksi käämityksen rakenne ja staattorin ja roottorin ilmavälin suuruus voivat olla epäedullisia aiheuttaen huonon käämikertoimen, eli hajavuota. Kansankielellä magneettikenttä menee hukkaan.
5. Kestomagneeteilla magnetoiduissa magneettien laadulla ja sijoittelulla on myös suuri vaikutus.
Niissä tuuligeneraattoreissa on myös roottorit mitoitettava generaattorin tehon mukaan, tuulen voimakkuus ei siis ole ratkaiseva, 05kW ja 10 kW mylly voi heikossa tuulessa tuottaa kumpikin vaikka 10% maksimitehostaan, roottorien halkaisijat vastaavasti 5- ja 40 metriä (vain esimerkkinä)
Eri asia on, kannattaako 10 kW ja valmiina ostettuna ok. talon hintaista myllyä hankkia mihinkään olosuhteisiin?