Kenenkään ihmisen ei tarvitse olla armon kerjäläinen,
ei uskovan, eikä uskosta osattomankaan.
KOSKA
Jumala on jo pelastanut kaikki ihmiset, sinutkin, Jeesuksessa Kristuksessa (Tiit 3:4-8).
Jumala tahtoo että kaikki ihmiset pelastuisivat (1 Tim 1:15-16, 2:3-6, 4:10-11, Joh 3:16).
Ihminen pelastuu Jumalan armosta uskon kautta Jeesukseen Kristukseen (Ef 2:5-8).
Jumalan pelastava armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille Jeesuksessa (Tiit 2:11).
Tämä Jumalan pelastava armo ja pelastus on Jeesuksessa Kristuksessa (1 Kor 1:4, Apt 4:12, 13:47).
Jumala suorastaan tyrkyttää pelastavaa armoaan vastaanotettavaksi Kristuksessa jokaiselle ihmiselle (Heb 12:15, 2 Kor 5:18-6:2, Joh 1:14-17, Apt 2:37-40).
Jokainen ihminen pelastuu joka;
Uskoo Jeesukseen Kristukseen (Joh 3:16-18, Apt 16:30-31).
Ottaa vastaan Jeesuksen (Joh 1:12, 1 Tess 2:13).
Tunnustaa Jeesuksen Herrakseen ihmisten edessä (Room 10:9-10, 2 Kor 4:5, Apt 10:36, Matt 10:32).
Pyrkii olemaan kuuliainen Jeesukselle Kristukselle (Joh 3:36, Room 1:5, 6:17, Heb 12:14).
ei uskovan, eikä uskosta osattomankaan.
KOSKA
Jumala on jo pelastanut kaikki ihmiset, sinutkin, Jeesuksessa Kristuksessa (Tiit 3:4-8).
Jumala tahtoo että kaikki ihmiset pelastuisivat (1 Tim 1:15-16, 2:3-6, 4:10-11, Joh 3:16).
Ihminen pelastuu Jumalan armosta uskon kautta Jeesukseen Kristukseen (Ef 2:5-8).
Jumalan pelastava armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille Jeesuksessa (Tiit 2:11).
Tämä Jumalan pelastava armo ja pelastus on Jeesuksessa Kristuksessa (1 Kor 1:4, Apt 4:12, 13:47).
Jumala suorastaan tyrkyttää pelastavaa armoaan vastaanotettavaksi Kristuksessa jokaiselle ihmiselle (Heb 12:15, 2 Kor 5:18-6:2, Joh 1:14-17, Apt 2:37-40).
Jokainen ihminen pelastuu joka;
Uskoo Jeesukseen Kristukseen (Joh 3:16-18, Apt 16:30-31).
Ottaa vastaan Jeesuksen (Joh 1:12, 1 Tess 2:13).
Tunnustaa Jeesuksen Herrakseen ihmisten edessä (Room 10:9-10, 2 Kor 4:5, Apt 10:36, Matt 10:32).
Pyrkii olemaan kuuliainen Jeesukselle Kristukselle (Joh 3:36, Room 1:5, 6:17, Heb 12:14).
Vastaukset 20
Vanhimmat
unohda että me uskovaisina saamme tulla kerjäläisenä ( myös Armoa kerjäten)
Jumalan eteen kaikkine tarpeinemme ja pyyntöinimme.
Monenlaiset ovat ihmisten käsitykset Jumalasta mutta....
Mitä sanoo Raamattu ts. Jumala itse tästä asiasta?
"Tässä ei ole erotusta juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä; sillä yksi ja sama on
kaikkien Herra, rikas antaja kaikille, jotka häntä avuksi huutavat" (Room 10:12).
"Mutta jos joltakin teistä puuttuu viisautta, anokoon sitä Jumalalta, joka
antaa kaikille alttiisti ja soimaamatta, niin se hänelle annetaan" (Jaak 1:5).
"Anokaa niin teille annetaan" (Matt 7:7).
"Turhaan te nousette varhain ja myöhään menette levolle ja syötte leipänne
murheella: yhtä hyvin hän antaa ystävilleen heidän nukkuessansa" (Ps 127:2).
"Tähän asti te ette ole anoneet mitään minun nimessäni; anokaa, niin te saatte,
että teidän ilonne olisi täydellinen" (Joh 16:24).
"Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa," (Ef 1:3).
Vaikuttaako siltä että Jumala on pihi?
Vaikuttaako siltä että pitää kerjätä?
Onko Jumalan lapsi kerjäläinen? (Ef 2:19-22).
jaikal: "Vaikuttaako siltä että Jumala on pihi"?
----------------
Ei suinkaan.
Saamme anoa kaikkinaista hyvää Herralta ja hän vastaa rukouksiimme runsain määrin.
Mitä Paavali anoi?
Ef. 3:14-21
----
3:14 Sentähden minä notkistan polveni Isän edessä,
3:15 josta kaikki, millä isä on, taivaissa ja maan päällä, saa nimensä,
3:16 että hän kirkkautensa runsauden mukaisesti antaisi teidän, sisällisen ihmisenne puolesta, voimassa vahvistua hänen Henkensä kautta
3:17 ja Kristuksen asua uskon kautta teidän sydämissänne,
3:18 niin että te, rakkauteen juurtuneina ja perustuneina, voisitte kaikkien pyhien kanssa käsittää, mikä leveys ja pituus ja korkeus ja syvyys on,
3:19 ja oppia tuntemaan Kristuksen rakkauden, joka on kaikkea tietoa ylempänä; että tulisitte täyteen Jumalan kaikkea täyteyttä.
3:20 Mutta hänelle, joka voi tehdä enemmän, monin verroin enemmän kuin kaikki, mitä me anomme tai ymmärrämme, sen voiman mukaan, joka meissä vaikuttaa,
3:21 hänelle kunnia seurakunnassa ja Kristuksessa Jeesuksessa kautta kaikkien sukupolvien, aina ja iankaikkisesti! Amen.
---
Paavali jatkaa esirukoustaan.
Hän rukoilee, että kirjeen saajat yhä enemmän vahvistuisivat uskossa, rakkaudessa ja Kristuksen tuntemisessa (j. 14-19).
Kristuksen asuminen uskovan sydämessä ei ole tunteen asia, vaan uskon asia (17).
Paavali rukoilee, että tämä tapahtuisi kaikkien pyhien kanssa (18).
Meidän on hyvä muistaa Jeesuksen ylimmäispapillinen rukous ”että he kaikki olisivat yhtä” (Joh. 17:21). Yhteyttä tulee siis rukoilla.
Uskon syntyminen, jonka vain Jumala antaa, on ihme. Samoin on ihmettä uskovien yhteys.
Sitä rukoili Vapahtajamme ja sitä meidänkin tulee rukoilla.
Lopussa Paavali vakuuttaa, että Jumala voi tehdä paljon enemmän, kuin mitä anomme tai ymmärrämme pyytääkään (20).
Tähän voimme luottaa.
Rukous päättyy ylistykseen:
”Hänelle kunnia seurakunnassa ja Kristuksessa Jeesuksessa kautta kaikkien sukupolvien, aina ja iankaikkisesti.
Paavalin rukouksesta voimme mekin ottaa oppia.
Tämä rukous opettaa meille, että Jumalaa saamme lähestyä kuin omaa isäämme (14). Tärkeintä siinä on, mikä koskee Jumalaa, hänen nimeään, valtakuntaansa ja tahtoansa. Sen lisäksi saamme rukoilla kaikkia omia tarpeitamme, ajallisia ja hengellisiä.
Jeesus kehoittaa Vuorisaarnassaan meitä menemään omaan kammioomme ja rukoilemaan Isää Jumalaa salassa (Matt. 6:6). Myöskään ei tule hokea turhia ja monisanaisesti (Matt. 6:7).
ei tarvitse olla armon kerjäläinen, ei uskovan eikä uskosta osattoman sanot yllä ja seuraavassa vastuksessasi perustelet Raamatun kohdalla "Anokaa niin teille annetaan".
Eikö anominen ole kerjäämistä , pyytämistä ja anomista ?
Psalmi 119:58 sanoo ihanasti "Minä etsin sinun mielisuosiotasi kaikesta sydämmestäni; ole minulle armollinen lupauksesi mukaan.
Hebr 4:16 sanoo vieläkin selvemmin " Käykäämme sen tähden uskalluksella armon istuimen eteen,että saisimme laupeuden ja löytäsimme armon,avuksemme oikeaan aikaan.
Vastaus nro 1. Ei Jumala ole pihi
2. Anokaa,niin teille annetaan
3. On,sillä Jumala edelleen kehottaa Anokaa niin teille annetaan
jaikal kysyy:
Vaikuttaako siltä että pitää kerjätä?
Onko Jumalan lapsi kerjäläinen?
---
JEESUS PARANTAA SOKEAN KERJÄLÄISEN
Mark. 10:46-52 (Rinnakkaisteksti: Matt.20:29-34, Luukas 18:35-43)
--
Ehkä jonkunlaisen vastauksen saat kun luet alla olevan saarnan.
Kuulin sen Pusulan kirkossa ja se oli erittäin puhutteleva. Sinnikäs "armon kerjäläinen" saa avun. (rinnakkaistekstinä; Lk. 18:31-43).
Aiheena oli Jumalan rakkauden uhritie ja parantaminen.
Lainaan tähän saarnaa:
(Minua itketti kovasti saarnan aikana ja loppuvirren aikana erityisesti. Niin läheltä saarna kosketti omaakin elämäntilannettani.)
-----------------
”Jeesus oli menossa opetuslastensa kanssa ylös Jerusalemiin. Mennessään viimeistä kertaa Jerusalemiin Jeesus sanoi nämä sanat opetuslapsilleen:
”Me menemme nyt Jerusalemiin. Siellä käy toteen, mitä profeetat ovat Ihmisen Pojasta kirjoittaneet.” Näin-yllättäen- Jeesus uskoi heille suuren salaisuuden, sen että hänen kärsimystensa aika koittaisi. Lähimmille ne vaikeat asiat elämässä kerrotaan- yhdessä surraan ja itketään- tästä meillä monilla on kipeitäkin kokemuksia.
Opetuslasten oli vaikea ymmärtää tätä puhetta. Vasta pääsiäisen jälkeen heidän ymmärryksensä avautui.
Teksti sisältää toisen merkittävän kohdan.
Kärsimään menevällä Jeesuksella oli aikaa yhdelle ihmiselle ja hänen hädälleen.
Monta kertaa meillä oma kärsimys ja ahdinko voi olla niin suuri, että emme huomaa toisten hätää. Jeesuksella oli aikaa. Aikaa yhdelle.
Kiire-todellinen tai teeskennelty- on meidänkin aikamme yksi kirous. Todellinen kirous. Sen pauloihin jää varsin helposti.
On työtä ja tekemättömiä töitä ja asioita, joiden kanssa elämä on kuin solmussa. ONKO NYT KIIRE, VOITKO KUUNNELLA?-on tuttu sana sanottuna ja kuultuna.
Vaikka monin eri tavoin järjestetään meille apua ja tukea, yhden ihmisen huolet tuntuvat monta kertaa jäävän kuulijaa vaille. Aikaa kyllä löytyy- mutta aina ei heti. Jonotuslappuja joutuu niin moneen lähtöön itselleen ottamaan.
Galilealaiset pyhiinvaeltajat kulkivat Jordanin laaksoa pitkin joen itäpuolella. Matkalaiset tulivat sitten Jerikon kohdalla Jordanin yli ja reitti kääntyi kohti Jerusalemia.
Jeriko oli siihen aikaan varsin merkittävä kaupunki.
Itämaisen tavan mukaan oli tavallista istua lähellä kaupungin porttia. Sokeat, raajarikot ja muut, joilla oli paljon vapata aikaa, tapasivat istua lähellä kaupungin kulkutietä.
Ehkä joku kulkija luopuisi kiireestään ja pysähtyisi. Tien vierellä taisi olla- meidän sanojamme käyttäen- sen ajan syrjäytyneitä ihmisiä.
Sokealla oli todellinen avun tarve. Hän huusi hätänsä julki.
Toiset yrittivät kyllä estellä häntä, mutta hän huusi vielä kovempaa. Hänellä ei ollut hätää kasvojensa tai maineensa menettämisestä, muuten kuin huutamalla ei tahtonut tulla apua. Mies huusi apua.
Kuulemmeko toisen ihmisen. lähellämme olevan yhden ihmisen avunpyynnön?
-Onko se kiusallista?
Pitäisikö hänet vaientaa?-niin kuin opetuslapset yrittivät tehdä?
-Häpeämmekö toisen puolesta?
-Onko häntä jo mielestämme autettu? Kysymyksiä, kiusallisia kysymyksiä meidän pohdittavaksemme.
Onko niin, että turvaton yrittää turvautua jokaiseen lähelle tulevaan? On todettu, että kaikesta huolimatta aikamme ihminen on yksinäisempi kuin koskaan. Jos meillä jokaisella olisi edes yksi todellinen ystävä, avun huutajia olisi entistä vähemmän.
Ihmisellä olisi se apu lähellä, jonka ihminen voi antaa. Ihmisten kautta Jumalan apukin kohtaa meitä; rakkaus palvelee ja auttaa.
Sokean puhuttelu, että Jeesus oli Daavidin poika, oli vahva uskon tunnustus. Hän sillä tavoin tunnusti, että Jeesus on Messias.
Tämä sokean tunnustus on, Luukkaan mukaan , ensimmäinen Jeesuksen julkinen tunnustaminen Messiaaksi. Se tapahtui vasta lähellä Jerusalemia, kärsimyksen kaupunkia.
Sokean tunnustus, että Jeesus on Messias, osoitti hänen uskonsa Jeesukseen.
Uskon perusteella Jeesus paransi miehen sokeudesta. Hän sai liittyä Jeesuksen seuraajaksi, osaksi pyhiinvaellusjoukkoa. Joukko ei selvästikkään ollut mikä tahansa matkaseurue, vaan koostui pyhiinvaeltajista, jotka liittyivät parannetun kanssa ylistämään Jumalaa.
Rakkaat sanankuulijat.
Tekstin ääressä moni asia jää pohdittavaksemme. Paljon elämässä jää salaisuudeksi.
Miksi meidänkin aikanamme moni viaton joutuu kantamaan suuria taakkoja? On paljon asioita, joita edes emme tiedä. Ja on asioita, joita emme ymmärrä. Joskus- vuosienkin jälkeen saattaa kokonaisuus hahmottua ymmärrettäväksi.
Omankin elämän salaisuuksien edessä tulee jäädä nöyrästi kyselemään ja hiljentymään, saati sitten toisen elämän kohdalla.
Opetuslapset olivat jo kolmisen vuotta olleet Jeesuksen seurassa- ja silti he eivät ymmärtäneet Jeesuksen tien ja kärsimyksen merkitystä, heillä olisi ollut Jeesuksen elämään toisenlainen suunnitelma.
(Saarna loppu).
--
Kaun odotettu uusi pelastusteoria ilmestyi. Saimme sen lahjaksi. kiitos. Edelliset on kumottu.
Kun uskoo Jeesuksen Herraksi pelastuu.
Uusi pelastusteoria oli ovelasti kätketty muun höpinän sekaan. Se perustuu kokonaan mooseksenuskon merkkihenkilöihin.
Jeesus oli elinaikansa mooseksenuskoinen. Mooseksenuskoon kuuluu köyhistä, leskistä, osattomista ja vaivaisista huolehtiminen. Näistä asioista Jeesus puhui ja kehoitti farisealaisia ja saddukealaisia ja publikaaneja toimimaan näiden hyväksi.
Herra oli juutalaisten ja Jeesuksen jumala. Jumalaa kristillisenä käsitteenä ei silloin ollut kenenkään tiedossa. Historia on tunnettava. Myös uskovan kuuluu tuntea historia.
Fariseukset yrittivät jallittaa Jeesusta. Jeesus kielsi olevansa Herra. Jeesus ei ollut tyhmä. Hän ei tekeytynyt jumalaksi (lähde: evankeliumit). Hänen palvomansa jumala oli Herra.
Juutalaisilla on edelleen Herra jumalanaan. Heitä on arviolta noin 25 miljoonaa eri puolilla maailmaa. Kristitty ei voi ottaa noin vain toisen uskonnon jumalaa omakseen. Tai voi tietysti jos hylkää omansa ja muuttaa oppinsa ja palvontamenonsa Herran opin mukaiseksi.
Nykyisin on tavaramerkkisuoja laissa. Sen mukaan Herra oli juutalaisilla ennen kristinuskoa. Toiset eivät saisi ottaa heiltä Herraa ja muuttaa sen sisältöä omiin tarpeisiinsa.
Jaikal yrittää ovelasti tehdä Jeesuksesta jumalaa kierrätyksen kautta. Hän nostaa Jeesuksen ensin juutalaisten jumalaksi ja josta se uuden liiton teorialla kevyesti kulkisi kristinuskon Jumalaksi.
Uskovat varmasti huomasivat jaikalin jipon. Juusto oli vanha, mutta kääritty uuteen paperiin.
"Sillä jokainen, joka vielä nauttii maitoa, on kokematon
vanhurskauden sanassa, sillä hän on lapsi;" Heb. 5:13
Jaikalin vaikuttimista helpon maito-armon julistamiseen en lähde varmaa sanomaan.
Hänen aikaisempaan kirjoitteluunsa tuo "suorastaan tyrkytetty armo" on yhteydessä
sikäli, että pelastuksen tietä jälleen levennetään ja porttia laajennetaan siten, että
Jeesuksen sanat "se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne,
jotka sen löytävät", Matt. 7:14, näyttävät kovin kitsailta Jaikalin tyrkytysten rinnalla.
Jeesus itse joutui lihansa päivinä vaeltaessaan käymään taistelua, jossa on esikuvana
meille juuri se, ettei tie ole leveä eikä portti väljä myöskään Hänen seuraajilleen:
"Ja lihansa päivinä Hän väkevällä huudolla ja kyynelillä
uhrasi rukouksia ja anomuksia sille, joka voi Hänet
kuolemasta pelastaa; ja Hänen rukouksensa kuultiin
Hänen jumalanpelkonsa tähden." Hebr. 5:7.
Niin, jaikal osoittaa, että hän on kokematon vanhurskauden sanassa "sillä hän on lapsi;".
"mutta vahva ruoka on täysi-ikäisiä varten, niitä varten,
joiden aistit tottumuksesta ovat harjaantuneet erottamaan
hyvän pahasta." Heb. 5:14
Yksi Jaikalin valesynnittömyyden tunnuspiirre on hänen tyrkyttävän määrätietoinen
tarjouksensa halvasta armosta. Pyhitys ja sanan kuuliaisuus leimataan ahdasmieliseksi
"kerjäläisten puuhaksi", jolle vanhurskas ja synnitön uskova antaa lähinnä piupaut.
Tyrkyttävän armon sietämätön keveys ja helppouden maito ovat johtaneet harhaan
niin, että aistit eivät ole "tottumuksesta harjaantuneet erottamaan hyvää pahasta".
Hengellisen maitoruoan ja löysän armon huumassa EI voi kasvaa minkäänlaista aistia
hyvän ja pahan julistuksen erottamiseen. Silloin kaikki Jeesus-nimellä kulkeva käy;
ja VARSINKIN, jos mukana on karismaattisen rempseää ylistystä "hengen" voimassa.
.
tarpeellisempaa pitää huolta omasta uskonvaelluksestasi,ensisijaisesti?
Olet oikeassa, omasta vaelluksesta me vastaamme. Ja onhan asia niin,
ettemme voi toisen vaellusta muuksi muuttaa. Omaa voimme muuttaa.
Mutta keskustelussa on kyse siitä, että osallistujina on erilaisia vaeltajia,
joiden uskon käsityksiä keskustelun lomassa vertaillaan ja 'evaluoidaan'
Jumalan sanan valossa - ja toivottavasti totuutta noudattaen rakkaudessa.
Jos joku asettuu opettajan asemaan ja yrittää opettajan arvovallalla esittää
väärin painotettuja tai peräti kokonaan virheellisiä Sanan tulkintoja, niin onhan
meillä kaikilla silloin oikeus, jopa velvollisuus, totella enemmän Jumalaa ja Hänen
Totuuden Henkeään eikä osoittaa vaieten myöntyväisyyttä väärälle sanomalle.
Kenties sinä pidät viestejäni liian suoraviivaisina? Puolustaudun sillä, että kovin
kiertelevistä kannanotoista ei olisi kenellekään hyötyä; ei ainakaan totuudelle.
Mutta tästä olemme samaa mieltä; oma uskonvaellus on tärkein!
Kiitos viestistäsi, sen sanoma on tarpeellinen minulle; ja meille kaikille.
´
tälläkin kertaa.
Minä julistan evankeliumia Jumalan suorittamasta ja tarjoamasta
pelastuksesta ja Hänen halukkuudestaan pelastaa syntinen.
Sinä ja Tapio kirjoitatte tässäkin ketjussa ihmisen teoista.
No, pysykää te ihmiskeskeisessä julistuksessanne koska se teidän
mielestänne on tärkeämpää. Minä tahdon pysyä Jumalan evankeliumin
julistamisessa.
on väärä väittämä?
>>>meillä kaikilla silloin oikeus, jopa velvollisuus, totella enemmän Jumalaa ja Hänen
Totuuden Henkeään eikä osoittaa vaieten myöntyväisyyttä väärälle sanomalle.
on pihalla kuin tuuliviiri
En ole ennen kuullut termiä. Vuoden 1933/38 raamatussa mainitaan Matteuksen, Markuksen, Luukaksen ja Johanneksen evankeliumi. Milloin Jumala kirjoitti evankeliuminsa? Löytyisikö se 1992 raamatun käännöksestä?
Näissä maallisten miesten kirjoittamissa evankeliumeissa kerrotaan Jeesuksen elämää eri puolilta. Olisin utelias tietämään, mitä Jumalan evankeliumeissa sanotaan. Kuka sen muuten kirjoitti. Jumala itse?
•Mark 1:14
Mutta sittenkuin Johannes oli pantu vankeuteen, meni Jeesus Galileaan ja saarnasi Jumalan evankeliumia
•Room 1:1
Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia,
•Room 15:16
sitä varten, että minä olisin Kristuksen Jeesuksen palvelija pakanain keskuudessa, papillisesti toimittaakseni Jumalan evankeliumin palvelusta, niin että pakanakansoista tulisi otollinen ja Pyhässä Hengessä pyhitetty uhri.
•2.Kor 11:7
Vai olenko tehnyt syntiä siinä, että - alentaessani itseni, jotta te ylenisitte - olen ilmaiseksi julistanut teille Jumalan evankeliumia?
•1.Tess 2:2
vaan, vaikka me ennen, niinkuin tiedätte, olimme kärsineet Filippissä ja meitä siellä oli pahoin pidelty, oli meillä kuitenkin Jumalassamme rohkeutta puhua teille Jumalan evankeliumia, suuressa kilvoituksessa.
•1.Tess 2:8
niin mekin, teitä hellien, halusimme antaa teille, ei ainoastaan Jumalan evankeliumia, vaan oman henkemmekin, sillä te olitte meille rakkaiksi tulleet.
•1.Tess 2:9
Muistattehan, veljet, meidän työmme ja vaivamme: yöt ja päivät työtä tehden, ettemme ketään teistä rasittaisi, me julistimme teille Jumalan evankeliumia.
•1.Piet 4:17
Sillä aika on tuomion alkaa Jumalan huoneesta; mutta jos se alkaa ensiksi meistä, niin mikä on niiden loppu, jotka eivät ole Jumalan evankeliumille kuuliaiset?
pitäisi kerjätä armoa,jos meillä on Jumalalta lahjaksi saatu vanhurskaus,
eikä Jumala kadu kutsumustaan,eikä armolahjojaan?
Emmekö me silloin ole langettuammekin Hänelle kelvollisia,kun emme
jää lankeemukseemme,vaan teemme siitä parannuksen eli muutamme
mielemme ja palaamme takaisin Hänen yhteyteensä anteeksianoen?
Anteeksipyyntömme ei varmastikaan tarvitse olla pitkäkestoista ruikutusta
ja kerjäämistä,kun sisimmässämme tunnemme katumusta ja tiedämme
rikkoneemme Häntä vastaan.
Hän on luvannut armon sille,joka nöyrtyy ja katuu syntiään.
Paavali ja Jeesus tunsivat sen. Mitä sitten ovat näiden neljän maallisen miehen evankeliumit? Miten ne eroavat Jumalan evankeliumista?
Jos Jeesus oli Jumala eläessään, hän olisi saarnannut omaa evankeliumiaan. Maailman johtavat kristilliset teologit ovat sitä mieltä, että 4 evankeliumissa olisi Jeesuksen omia sanoja noin 10 - 15 %.
Kenen sanoja loput olisivat?
4 evankeliumia eivät ole teoreettisesti kovin päätä huimaavia. Niissä todetaan Jumalan olemassaolo ja Jeesus ihmiskunnan syntien vapauttajana ja Jumalan poikana. Muu osa kaikissa on oletettuja Jeesuksen sanoja, luonnon vastaisia ihmeitä, käyttäytymisnormeja ja muuta ajalle tavallisia tai mystisiä asioita. Mystisetkään asiat eivät ole ajalle mitenkään outoja. Niitä tapahtui kaikissa sen aikuisissa uskonnoissa ja luokkaa "veden päällä kävely" ei herättänyt sen kummempia tunteita.
Jumalanakin palvoivat Jeesus opetuslapsineen ja Jerusalemin seurakunta pitkään juutalaisten Herraa. Kävivät temppelissä ja veivät sinne sääädetyt uhrilahjat.
jaikall: "Minä julistan evankeliumia Jumalan suorittamasta ja tarjoamasta
pelastuksesta ja Hänen halukkuudestaan pelastaa syntinen.
Sinä ja Tapio kirjoitatte tässäkin ketjussa ihmisen teoista.
No, pysykää te ihmiskeskeisessä julistuksessanne koska se teidän
mielestänne on tärkeämpää. Minä tahdon pysyä Jumalan evankeliumin
julistamisessa".
---
Kuullostaa tosi ylimieliseltä arviosi!
Otan tähän vielä Ef. kirjettä.
APOSTOLIN TEHTÄVÄ/Evankeliumin julistus
Ef.3:1-13
--------
3:8 Minulle, kaikista pyhistä halvimmalle, on annettu tämä armo: julistaa pakanoille evankeliumia Kristuksen tutkimattomasta rikkaudesta
--
Paavali oli saanut evankeliumin Jeesukselta.
Apostolien Tekojen (9:1-9) laajemman kuvauksen mukaan oleellista tässä ilmoituksessa oli Ylösnousseen kohtaaminen (1. Kor. 9:1) näyssä (ilmestyksessä).
Ja kutsun tähän virkaan hän oli saanut jo äitinsä kohdussa.
Jumalan valinta oli näin ollen täysin riippumaton ihmisestä itsestään, hänen kelvollisuudestaan tai teoistaan.
Paavali ei ollut omasta päätöksestään ja ratkaisustaan tullut uskovaksi, vaan hänet oli taluttamalla talutettu evankeliumin tielle (6).
Se oli ”Jumalan armon lahjaa”, se oli ”hänen voimansa vaikutusta” (7).
Kristuksen työ koski jokaista kolkkaa kautta maanpiirin ja kautta koko ”taivaallisten hallitusten ja valtojen” (10).
Ei ole siis voimaa, hyvää tai pahaa, jonka ei olisi taivuttava tunnustamaan, että Jeesus Kristus on Herra (Fil. 2:10).
Ajattele, minkä voiman vaikutuspiiriin mekin olemme tulleet kuullessamme evankeliumia.
Meillä on pääsy Isän luo uskon kautta (12).
Kristus asuu omiensa sydämissä (j. 17).(2. Piet. 1:4, Hebr. 4:2; Gal. 2:2o)
Kristityille on annettu Pyhä Henki, joka vahvistaa meitä (j. 16).
Jokainen uskova on kutsuttu todistamaan Herrastaan ja tekemään työtä Kristuksen ruumiin rakentamiseksi.
--
Mitähän tarkoitatkaan sanoessasi:
"No, pysykää te ihmiskeskeisessä julistuksessanne koska se teidän
mielestänne on tärkeämpää"?
kaimanpojanserkku
•Mark 1:14
Mutta sittenkuin Johannes oli pantu vankeuteen, meni Jeesus Galileaan ja saarnasi Jumalan evankeliumia.
--
Jeesus saarnasi evankeliumia.
Tämän tehtävän Hän antoi myös meille seuraajilleen. Ennen ylösnousemistaan taivaaseen Jeesus sanoi opetuslapsilleen:
” Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti." (Matt. 28:19,20).
--
1. Myös isämme uskoivat ennen
ja kylvivät, leikkasivat.
Me saarnaamme aikojen mennen
kuin isämme saarnasivat;
”On täyttynyt aika, sen soi Jumala,
on lähellä Kristuksen valtakunta.
Siis kääntykää, nöyrtykää parannukseen
ja suostukaa armahdukseen”.
2. Kun Herramme tietänsä kulki,
niin tultansa tartutti hän.
Hän tuo vielä toivonsa julki:
”Sen tahtoisin taas syttyvän”.
Hän Henkensä meillekin lahjoittaen
myös tehtävän antoi niin vastuullisen:
”Nyt menkää ja kaikille julistakaa
jo sanaani pelastavaa”.
3. Hän, Kristus, on toivo myös maamme,
siis häntä me rukoilemme.
Ja Herralta taas kevään saamme,
hän kasvun suo kylvöllemme.
Nyt Jeesuksen nimessä korkeassa
me saarnaamme anteeksiantamusta.
Kun syntinen armon näin turvaksi saa,
hän kiittää vain armahtajaa.
(Virsi 178:3)
--
Galilean kaupungit, missä Jeesus aloitti saarnaamisensa, eivät ottaneet vastaan Hänen sanomaansa. Vaikka he saivat kuulla Jeesuksen voimallista julistusta ja näkivät Hänen tekevän monia ihmeitä, eivät he kuitenkaan tehneet parannusta.
Jeesus paransi mm. Pietarin anopin Kapernaumissa, herätti Nainin lesken pojan kuolleista, riivattuja, spitaalisia ja rampoja tuli terveiksi.
Jumalan suuruus ja rakkaus tuli monin tavoin esiin. Jos nämä teot ilmeneisivät tänä päivänä, uskoisivatko ihmiset tänäänkään.
Tänään nämä Galilean kaupungit ovat poispyyhittyjä maailman kartalta.
Vain Kapernaumin kaupungin raunioita on kaivettu esiin. Itsekin olen käynyt niitä katsomassa Israel-matkan yhteydessä.
Otammeko me vaarin etsikkoajastamme?
”Me kehoitamme teitä vastaanottamaan Jumalan armon niin, ettei se jää turhaksi” (1. Kor. 6:1).
Jeesus otti päällensä Jumalan vanhurskaan vihan meidän sijastamme. Siinä on jokaisen syntisen toivo
"Hän, Kristus, on toivo myös maamme,
siis häntä me rukoilemme.
Ja Herralta taas kevään saamme,
hän kasvun suo kylvöllemme.
Nyt Jeesuksen nimessä korkeassa
me saarnaamme anteeksiantamusta.
Kun syntinen armon näin turvaksi saa,
hän kiittää vain armahtajaa". PIETARIN PUHE
Apt. 2:14-36
---
Tähän sopinee hyvin selitys Jeesuksen kylväjävertauksesta
Mark.4:13-20
--
Sana on se siemen, jota kylväjä kylvää (14). Kylväjä on Jeesus itse, apostolit ja edelleen Kristuksen omat (Joh. 17:20).
Erilainen maaperä kuvaa erilaisia ihmisiä.
---Jos sana jää kovalle maan pinnalle ”tien oheen”, saatana ottaa sen heti pois (15). Sanan siemen ei pääse juurtumaan sydämen maaperään. Tällainen ihminen ottaa kaiken pintapuolisesti.
---Kallioperälle kylvetty siemen ei pääse muodostamaan kunnolla juurta syvälle maaperään. Tämä tarkoittaa: vaikeuksien ja vainojen tullessa ihmiset luopuvat uskostaan, koska heiltä puuttuu syvyyttä uskonelämässään (16,17) .
---Maaperässä, jossa maailmallisuus saa vallan, Jumalan sana tukahtuu ”orjantappuroihin” 18,19). Siemen on kyllä hyvin juurtunut muokattuun maaperään, mutta orjantappurat tukahduttavat lopulta viljan kasvun; Hedelmää ei tule, jollei koko sydän, jakamattomana, kasva Herran kasvua.
---Hyvään maaperään kylvetty siemen tuottaa hedelmää. Siitä koituu siunaus itselle ja muille (20).
Siemen eli Jumalan Sana kun kylvetään hyvään maaperään, ei se heti tuota satoa (Matt. 13:23).
Siemen ensin itää (juurtuu), taimettuu ja lopuksi tulee suotuisissa oloissa satoa tuottavaksi kasviksi (puuksi).-
Jaakob kehoittaa: "...ottakaa hiljaisuudella vastaan sana, joka on teihin istutettu..." (1:21).
Kun sana on meihin istutettu, pitäisi sen antaa myös rauhassa kasvaa ja vahvistua meissä.
"...ihminen kylvää, mutta Jumala antaa kasvun...."
---
Usein me lannistumme, kun "kylvötyömme" ei näytä kantavan hedelmää.
Silloin on hyvä muistaa:
Gal. 6:9
"Ja kun hyvää teemme, älkäämme lannistuko, sillä me saamme ajan tullen niittää, jos emme väsy".
Tosson ristiriita:
"Jumala on jo pelastanut kaikki ihmiset, sinutkin, jeesusksessa kristuksessa."
Mainitsit että myös usosta osattomat!!
ja tuo
"Ottaa vastaan Jeesuksen."
Voi-voi... Sinä olet yksi syy, minkä takia olen ateisti. Puhut niin sekavia! Ei pahalla.
Ihmekkös tuo koska kristinusko on niin niin sekava ja epäjohdonmukainen :(
Ei mikään ihme että riitelette kaiken aikaa...
Henk.koht.mielipide kiistasta: olen Semper.Fideliksen puolella. Syy: jos kristinuskossa on jotain hyvää niin se että pahoista asioista täytyy tehdä parannus. Ei saa varastaa ym. Pahuuden vähentäminen maailmassa lähtee itsestä. Semper.fidelis elää tämän mukaan.
Sinusta jää ikävä kyllä kuva jossa iloitset vaan Jeesuksen kuolemasta ja julistat että mitään ei tarvitse tehdä: synnit eivät haittaa.
Mitään lohtua tuosta sanomasta ei saa. Se on ihan löllö tuo sun oppisi.
S.F puhuu itselle kuolemisesta ja on päämäärähakuinen. Hänen opissaan on jotain ryhtiä ja jopa jotakin mieltä ja Jeesuksen kuolema tuntuu ajatuksenakin jo reilummalta koska "oma liha on pidettävä kuolleena."