Luominen

Jumala on Luoja,ja vielä sallii ihmisen pahuuden mutta senkin armossaan,koska vielä odottaa että ihmisparkoja kääntyisi Hänen puoleensa.
Hän vielä PIDÄTTELEE..ennenkö...
sen kukin voi lukea raamatusta,mitä senjälkeen.

millä perustelet väitteesi. Kuinka tulit mainitsemaasi lopputulokseen. Jos voit kieltää Jumalan ja luomisen, sinulla on siis jotkut argumentit, johon tämän päättelyn perustat. Muuten se on tuuli, joka huulia heiluttaa. Siis...

Hymmm kirjoitti:

millä perustelet väitteesi. Kuinka tulit mainitsemaasi lopputulokseen. Jos voit kieltää Jumalan ja luomisen, sinulla on siis jotkut argumentit, johon tämän päättelyn perustat. Muuten se on tuuli, joka huulia heiluttaa. Siis...

” Jos voit kieltää Jumalan ja luomisen, sinulla on siis jotkut argumentit, johon tämän päättelyn perustat. Muuten se on tuuli, joka huulia heiluttaa. Siis... ”

Jumalan olemassa olosta ei ole olemassa näyttöä. Maailmassa on elänyt miljoonia ”guruja”, jotka ovat saanet täyden ylöspidon ja voineet siten keskittyä Jumalan etsimiseen ja todistamiseen; nolla tulos. Tuhansia miljardeja euroja on uhrattu köyhien varoja, jotta uskontojen keksijät ja jatkokehittäjät ovat saaneet viettää helppoja päiviä ja harrastaa pedofiliaa ja orgioita.

Ja kansa maksaa…

Tiesitkö, että tutkimusten mukaan papeissa on suhteellisesti eniten homoja (anglosaksissa kirkkokunnissa 20%!)?

echo kirjoitti:

” Jos voit kieltää Jumalan ja luomisen, sinulla on siis jotkut argumentit, johon tämän päättelyn perustat. Muuten se on tuuli, joka huulia heiluttaa. Siis... ”

Jumalan olemassa olosta ei ole olemassa näyttöä. Maailmassa on elänyt miljoonia ”guruja”, jotka ovat saanet täyden ylöspidon ja voineet siten keskittyä Jumalan etsimiseen ja todistamiseen; nolla tulos. Tuhansia miljardeja euroja on uhrattu köyhien varoja, jotta uskontojen keksijät ja jatkokehittäjät ovat saaneet viettää helppoja päiviä ja harrastaa pedofiliaa ja orgioita.

Ja kansa maksaa…

Tiesitkö, että tutkimusten mukaan papeissa on suhteellisesti eniten homoja (anglosaksissa kirkkokunnissa 20%!)?

Huomasin, ettet perustellut omaa väitettäsi siitä ettei Jumalaa tai saatanaa ole. Ilmeisesti se merkitsee, että kysymyksessä on oma näkemyksesi tai uskomuksesi jota voisi kutsua kai antiuskoksi vastakohtana Jeesukseen uskomiseen. Jos on jotakin perusteita niin kuuntelen kiinnostuneena. Olen nimittäin joskus miettinyt mihin ne kieltäjät perustavat ajatuksensa.

On totta, että uskonnon, nimenomaan uskonnon ja ulkokultaisen uskonnollisuuden varjolla/varjossa on tehty kaikkea samaa syntiä kuin mitä nyt syntejä on. Kauheuksia ja ihmisarvon loukkauksia jne....Pahimmalta kuulostaa se, ettei papit välttämättä edes Suomessa itse usko mitä opettavat. Ei kuulemma tarvitse lihakauppiaankaan itse syödä lihaa, jos sitä myy. No, sellaistahan se on. Jumalan Sanan perusteella olen tullut sellaiseen käsitykseen, että näin saa olla tämän elämän aikana. Herra antaa viljan ja lusteen kasvaa samalla vainiolla. Vasta sitten viimeisen elonkorjuun aikana (viimeinen tuomio) hän erottaa jyvät akanoista ja vuohet lampaista. Hän sanoi että eksyttäjiä tulee ja monia jotka sanovat Herra, Herra ja tekevät jopa tunnustekoja ja ihmeitä.
Tämä tilanne on siis ollut tiedossa ja sen ratkaisu samoin.

Se mitä minä ja sinä voimme tehdä on rukoilla ja valvoa. Rukoilla ja valvoa, rukoilla ja valvoa. Paastoten rukoilla ja valvoa, ettemme itse nukahtaisi.

Hymmm kirjoitti:

Huomasin, ettet perustellut omaa väitettäsi siitä ettei Jumalaa tai saatanaa ole. Ilmeisesti se merkitsee, että kysymyksessä on oma näkemyksesi tai uskomuksesi jota voisi kutsua kai antiuskoksi vastakohtana Jeesukseen uskomiseen. Jos on jotakin perusteita niin kuuntelen kiinnostuneena. Olen nimittäin joskus miettinyt mihin ne kieltäjät perustavat ajatuksensa.

On totta, että uskonnon, nimenomaan uskonnon ja ulkokultaisen uskonnollisuuden varjolla/varjossa on tehty kaikkea samaa syntiä kuin mitä nyt syntejä on. Kauheuksia ja ihmisarvon loukkauksia jne....Pahimmalta kuulostaa se, ettei papit välttämättä edes Suomessa itse usko mitä opettavat. Ei kuulemma tarvitse lihakauppiaankaan itse syödä lihaa, jos sitä myy. No, sellaistahan se on. Jumalan Sanan perusteella olen tullut sellaiseen käsitykseen, että näin saa olla tämän elämän aikana. Herra antaa viljan ja lusteen kasvaa samalla vainiolla. Vasta sitten viimeisen elonkorjuun aikana (viimeinen tuomio) hän erottaa jyvät akanoista ja vuohet lampaista. Hän sanoi että eksyttäjiä tulee ja monia jotka sanovat Herra, Herra ja tekevät jopa tunnustekoja ja ihmeitä.
Tämä tilanne on siis ollut tiedossa ja sen ratkaisu samoin.

Se mitä minä ja sinä voimme tehdä on rukoilla ja valvoa. Rukoilla ja valvoa, rukoilla ja valvoa. Paastoten rukoilla ja valvoa, ettemme itse nukahtaisi.

Minulla on pöytälaatikossani yli 5000 todistetta, jotka osoittavat kristinuskson olevan myytteihin perustuva uskomusjärjestelmä.

Koska tinkaat todisteita Jumalan puuttumisesta, esitän tässä muutaman (epäsuoran) todisteen, vaikkakin oikeastaan sinun kuuluisi uskovaisena todistaa Jumalan olemassa olo; koska uskot Jumalaan sinulla olisi oltava siihen myös todisteita.

Esim. minä en usko Joulupukkiin, mutten voi todistaa etteikö Joulupukkia kuitenkaan olisi olemassa; Joulupukkiin uskovalle kuuluu sen todeksi todistelu.

**********************************************
Jeesus (tai oikeammin hänen esikuvansa) kuuluu jumalolentojen arkkityypin tarustoissa ns. aurinko-jumalien kastiin. Tähän kuuluvat myös esim. kreikkalaisten hedelmällisyyden ja viinin jumala Dionysos, syyrialainen nuoruuden ja kasvillisuuden jumala Attis, persialaisten härkäjumala Mithra, kreikkalaisten valon, musiikin ja ennustustaitojen jumala Apollo, egyptiläisten aurinkojumala Ran, kreikkalaisten sankari-jumala Herkules sekä intialaisten Krisna.

Antiikin jumalat vaikuttivat myös Kristus-kuvaan. Varhaisimmissa kuvallisissa esityksissä Vapahtaja esiintyy apollomaisena parrattomana nuorukaisena, mutta 300-luvun lopulla alkaa esiintyä uusi, parrakas ja keski-ikäinen Kristus-hahmo, joka on saanut piirteensä Asklepiokselta, parannustaidon jumalalta.

Kuka Jeesus sitten oli? Tätä kysymystä on yritetty ratkaista jo kohta 2000 vuotta ja silti siihen ei ole kukaan voinut esittää täysin varmaa vastausta. Miksi näin on käynyt? Tähän kysymykseen on taas helppo vastata. Tietenkin siksi, koska henkisesti sairaat ja taikauskoiset ihmiset ovat olleet VT:n ja UT:n kirjoituksia kirjoittamassa ja muokkaamassa. Samat ihmiset ovat myös tuhonneet systemaattisesti (lähes) kaiken sen historiatiedon, jonka avulla olisi ollut mahdollista päästä totuuden alkulähteille. On jotenkin outoa, ettei ole olemassa ainuttakaan Jeesuksen itse kirjoittamaa tekstiä. Olisihan hänen ollut paljon helpompi levittää sanomaansa kirjoitetun tekstin avulla, eikä vain puhumalla. Hän pääsi puheillaan vaikuttamaan vain kouralliseen ihmisiä. Jos hän olisi kirjoittanut oppinsa pergamenteille, jotka sitten olisi huolellisesti kopioitu tuhansiksi kopioiksi ja käännetty kaikille kielille, niin varmasti kaikki maailman ihmiset olisivat nyt kristittyjä. ’Hänen oppinsa ja tekonsa’ siirtyivät kuitenkin vain puhuttuna tietona (=juoruina) ihmisiltä ihmisille.

Vasta kymmeniä vuosia Jeesuksen (oletetun) kuoleman jälkeen, näitä tarinoita alettiin koostaa tekstimuotoon. Jeesus ei itse kirjoittanut oppejansa kirjalliseen muotoon, koska ne eivät olleet hänen keksimiään. Kun tiedetään, miten taikauskoisia ihmiset tuolloin olivat, on helppo ymmärtää miksi juoruina levinneet tarinat olivat täynnä pakanallisia ihmeitä; kuolleista herättämisiä ja heräämistä, veden päällä kävelyä, riivaavien eläimiin ajamisia, tuulen tyynnyttämisiä jne.. Kaikki edellä mainitut ’ilmiöt’ olivat heille jo ennestään tuttuja. Pitää myös muistaa, että Jeesuksen aikalaiset olivat lähes kaikki luku- ja kirjoitustaidottomia ja heidän tietämyksenä luonnonilmiöistä täysin olematonta.

Koska hyönteiset tuon ajan tietämyksen mukaan sikisivät liasta ja mädänneestä lihasta, pidettiin kuolleen ihmisen eloon herättämistä täysin mahdollisena. Yoga Sutra oli kirjoitettu Intiassa n. 250 eaa. ja levinnyt silkkitien kautta sekä meritse juutalaisten tietoisuuteen. Tämä joogan perusteos selittää, miten ihminen voi käytännön keinoin saavuttaa ’yhteyden jumaluuden kanssa’. Intialaiset joogamestaritkin osasivat jo tuolloin kävellä veden päällä.

Kristityt uskovat Jeesuksen olleen neitseellisesti ihmisestä syntynyt Jumalan poika, joka otti ihmisten synnit niskoilleen ja kuoli heidän puolestaan, kävi tuonelassa ja nousi sieltä taivaaseen (Ef 4:9-10: ”Eikö Kristuksen ylösastuminen siis edellytä, että hän oli astunut alaskin, aina maan alimpiin paikkoihin? Hän, joka oli astunut alas, on astunut ylöskin, kaikkia taivaita ylemmäs, täyttääkseen koko kaikkeuden itsellään.” – Jeesus kävi siis maanalaisissa tunneleissa, ehkä myös meren syvänteissä!) Astuessaan alas tuonelaan Jeesus olisi muuttanut sen paratiisiksi eli taivaan esikartanoksi niille, jotka uskovat häneen.

Kristityt uskovat tämän ennakoivan uutta luomakuntaa ja uutta Jerusalemia. Jeesus on heidän kirjoittamiensa tekstien pohjalta tulkittava samanlaiseksi sijaiskärsijäksi, joita vilisee muidenkin uskontojen ja tarustojen kertomuksissa ja joita he itse pitävät pakanauskontoina. Islamin uskoisille Jeesus on vain yksi Muhammedin profeetoista. Ilmeisen varmana asiana voidaan pitää vain sitä, että Jeesus, tai itse asiassa useita Jeesuksia, on todella elänyt maan päällä.

Jeesus oli sijaiskärsijä, syntien sovittaja, samaan tapaan kuten lukemattomissa muinaisissa uskonnoissa. Sijaiskärsijä sai kuitenkin jumalallisen ulottuvuuden, koska hänestä odotettiin juutalaisten vapauttajaa.

Ajatus siitä, että joku voi ottaa toisen synnit kannettavakseen ja toimia ns. sijaiskärsijänä, on tunnettu hyvin kaukaisilta ajoilta ja kaikilla mantereilla. Vieläkin puhutaan syntipukista ajattelematta, että aikoinaan suurena sovituspäivänä ylipappi pirskotti teurastetun pukin verta Jerusalemin temppelin kaikkein pyhimmässä ja eri rituaalissa tunnusti kansan synnit ja sälytti ne toisen pukin kannettavaksi pois erämaahan.

Tämä ajatusleikki huipentui tuhansien vuosien kehityksen tuloksena Paavalin sovitusoppiin. Hellenistisessä perinteessä, josta Paavali kreikkalaisena monet ideansa oli löytänyt, sijaisuhrikäsite oli tärkeässä asemassa. Esim. Apollo-jumalan palvontaan kuului riitti, jossa valittiin mies, jonka päälle kanssaihmisten synnit sälytettiin ja joka sitten syöstiin mereen (vrt. Matteus 8:32).

Ateenalaisten Thargelia-juhlassa valittiin kaksi sijaisuhria, nainen ja mies, joita sitten kidutettiin usein kuolemaan asti. Mesopotanialaisissa uskonnoissa sijaiskärsimys tunnetaan eri muodoissa. Esim. Assyrian kuningasta vastaan kapinoineet vasallit joutuivat sovittamaan syntinsä polttamalla rakkaimpansa, viattomat poikansa elävältä (vrt. Aabraham).

Myös karitsan uhraamien manalan jumalille kuolemansairaan sijaista oli yleinen mesopotanialainen parannusriitti. Syntiä tehnyt kuningas saattoi pelastua erittäin raskaista synneistä sijaiskärsijän avulla. Tällöin kuninkaan sijaiskärsijäksi, ”sijaiskuninkaaksi”, valittiin yleensä rikollinen, joka kruunattiin ja puettiin purppuravaatteeseen. Hän sai uhrilampaan tavoin kuulla taivaallisen tuomioistuimen (auringon) langettaman tuomion. ”Hallittuaan” vartioituna kirjoituksissa säädetyn ajan, yleensä 100 päivää, hänet surmattiin.

Antiikin yhteiskunnissa kasvatus perustui suurelta osalta esikuviin. Kaukaiset ja liian helppoon elämään tottuneet perinteiset jumalat eivät kauankaan riittäneet tyydyttämään ihmisten esikuvien ja sijaiskärsijöiden kaipuuta, vaan tarvittiin joukko myyttisiä sankarittaria ja sankareita, joilla oli sekä jumalallisia että inhimillisiä ominaisuuksia. Useat sankareista olivat syntyneet jumalten ja kuolevaisten välisistä suhteista, he olivat itsekin kuolevaisia mutta jotkut heistä saattoivat kuolemansa jälkeen päästä astumaan ylös taivaisiin asumaan jumalten keskuudessa. Sankareista tunnetuin oli Herakles, joka vietti vaikean ja kiusauksia täynnä olevan elämän, kärsi tavattoman kivuliaan kuoleman ja nousi sen jälkeen isänsä luo taivaaseen, Olymposvuorelle.

Jotta voisi ymmärtää Jeesus-myyttiä on tutustuttava historiaan ja niihin olosuhteisiin, joka vallitsivat 2000 vuotta sitten Juudeassa. Maa oli jaettu suurmaanomistajien kesken ja pienviljelijöistä tehty heidän palkkatyöläisiä, lähes orjia. Ryövääminen ja rosvoaminen oli monelle ainoa tapa säilyttää kurja henkensä. Sairauksien uskottiin johtuvan riivaajahengistä, kuoltiin nuorina, keski-ikä n. 22 v. Yoga Sutra oli kirjoitettu Intiassa n. 250 eaa. ja levinnyt silkkitien kautta sekä meritse juutalaisten tietoisuuteen. Tämä joogan perusteos selittää, miten ihminen voi käytännön keinoin saavuttaa yhteyden jumaluuden kanssa (Intialaiset joogamestarit kävelivät veden päällä!). Juutalainen uskonlahko, essealaiset, omaksuivat nämä opit perusteellisesti. Heillä oli Qumranin yhteisössä 200 ylipappia, jotka kykenivät ihmetekoihin. Heidän väitettiin jopa herättäneen kuolleita henkiin. Heidän osaamiselle olikin käyttöä (Lk 10:1). Essealaiset uskoivat, että profetiat toteuttamalla toteutuu myös Jumalan valtakunta, jolloin vääräuskoiset hävitettäisiin 40 vuoden kuluessa (vrt.2 Ms 32:23-29, Mt 10:34, Lk 22:36, 12:49-51): ensin saddukeukset, sitten fariseukset ja lopulta myös roomalaiset.

Erään Qumranin luostarikoulussa 3 vuotiaasta koulutetun piti hoitaa tämä ikävä, mutta välttämätön tehtävä Jesajan kirjoitusten toteuttamiseksi. Hänen nimensä on muuttunut historiaan saatossa. Tänään tätä henkilöä kutsutaan nimellä Jeesus. Essealaiset uskoivat Jumalan ilmoittavan tahtonsa arvan kautta (vrt. Lk 1:9, Jh 19:24). Siksi hänet oli siitetty ”arpomalla”, ts. hänellä oli 2 mahdollista isää. Täyttäessään 30 vuotta hän otti nämä sotilasmessiaan tehtävät. Viimeiset sotaharjoitukset ja käskynjaot oli pidetty (Mk 6:30-44, 8:1-13). Jotkut jänistivät, sillä he eivät olisi pystyneet surmaamaan sukulaisiaan (Jh 6:60-71). Onneksi heidän huippusalaisista suunnitelmista päästiin selville. (Niin hän sanoi heille: "Teille on annettu Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta noille ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksissa, että he näkemällä näkisivät, eivätkä huomaisi, ja kuulemalla kuulisivat, eivätkä ymmärtäisi, niin etteivät kääntyisi ja saisi anteeksi". Mk 4:11-12). Essealaisia ryhdyttiin vainoamaan ja he joutuivat pakenemaan. Vain ydinryhmä jäi Jerusalemiin odottamaan sotilasmessiaan pikaista paluuta Jumalan joukkojen kera. Roomalaiset tuhosivat Qumranin kallioluostarit 68 ja Jerusalemin temppelin 2 vuotta myöhemmin.

Totuuden torvi kirjoitti:

Minulla on pöytälaatikossani yli 5000 todistetta, jotka osoittavat kristinuskson olevan myytteihin perustuva uskomusjärjestelmä.

Koska tinkaat todisteita Jumalan puuttumisesta, esitän tässä muutaman (epäsuoran) todisteen, vaikkakin oikeastaan sinun kuuluisi uskovaisena todistaa Jumalan olemassa olo; koska uskot Jumalaan sinulla olisi oltava siihen myös todisteita.

Esim. minä en usko Joulupukkiin, mutten voi todistaa etteikö Joulupukkia kuitenkaan olisi olemassa; Joulupukkiin uskovalle kuuluu sen todeksi todistelu.

**********************************************
Jeesus (tai oikeammin hänen esikuvansa) kuuluu jumalolentojen arkkityypin tarustoissa ns. aurinko-jumalien kastiin. Tähän kuuluvat myös esim. kreikkalaisten hedelmällisyyden ja viinin jumala Dionysos, syyrialainen nuoruuden ja kasvillisuuden jumala Attis, persialaisten härkäjumala Mithra, kreikkalaisten valon, musiikin ja ennustustaitojen jumala Apollo, egyptiläisten aurinkojumala Ran, kreikkalaisten sankari-jumala Herkules sekä intialaisten Krisna.

Antiikin jumalat vaikuttivat myös Kristus-kuvaan. Varhaisimmissa kuvallisissa esityksissä Vapahtaja esiintyy apollomaisena parrattomana nuorukaisena, mutta 300-luvun lopulla alkaa esiintyä uusi, parrakas ja keski-ikäinen Kristus-hahmo, joka on saanut piirteensä Asklepiokselta, parannustaidon jumalalta.

Kuka Jeesus sitten oli? Tätä kysymystä on yritetty ratkaista jo kohta 2000 vuotta ja silti siihen ei ole kukaan voinut esittää täysin varmaa vastausta. Miksi näin on käynyt? Tähän kysymykseen on taas helppo vastata. Tietenkin siksi, koska henkisesti sairaat ja taikauskoiset ihmiset ovat olleet VT:n ja UT:n kirjoituksia kirjoittamassa ja muokkaamassa. Samat ihmiset ovat myös tuhonneet systemaattisesti (lähes) kaiken sen historiatiedon, jonka avulla olisi ollut mahdollista päästä totuuden alkulähteille. On jotenkin outoa, ettei ole olemassa ainuttakaan Jeesuksen itse kirjoittamaa tekstiä. Olisihan hänen ollut paljon helpompi levittää sanomaansa kirjoitetun tekstin avulla, eikä vain puhumalla. Hän pääsi puheillaan vaikuttamaan vain kouralliseen ihmisiä. Jos hän olisi kirjoittanut oppinsa pergamenteille, jotka sitten olisi huolellisesti kopioitu tuhansiksi kopioiksi ja käännetty kaikille kielille, niin varmasti kaikki maailman ihmiset olisivat nyt kristittyjä. ’Hänen oppinsa ja tekonsa’ siirtyivät kuitenkin vain puhuttuna tietona (=juoruina) ihmisiltä ihmisille.

Vasta kymmeniä vuosia Jeesuksen (oletetun) kuoleman jälkeen, näitä tarinoita alettiin koostaa tekstimuotoon. Jeesus ei itse kirjoittanut oppejansa kirjalliseen muotoon, koska ne eivät olleet hänen keksimiään. Kun tiedetään, miten taikauskoisia ihmiset tuolloin olivat, on helppo ymmärtää miksi juoruina levinneet tarinat olivat täynnä pakanallisia ihmeitä; kuolleista herättämisiä ja heräämistä, veden päällä kävelyä, riivaavien eläimiin ajamisia, tuulen tyynnyttämisiä jne.. Kaikki edellä mainitut ’ilmiöt’ olivat heille jo ennestään tuttuja. Pitää myös muistaa, että Jeesuksen aikalaiset olivat lähes kaikki luku- ja kirjoitustaidottomia ja heidän tietämyksenä luonnonilmiöistä täysin olematonta.

Koska hyönteiset tuon ajan tietämyksen mukaan sikisivät liasta ja mädänneestä lihasta, pidettiin kuolleen ihmisen eloon herättämistä täysin mahdollisena. Yoga Sutra oli kirjoitettu Intiassa n. 250 eaa. ja levinnyt silkkitien kautta sekä meritse juutalaisten tietoisuuteen. Tämä joogan perusteos selittää, miten ihminen voi käytännön keinoin saavuttaa ’yhteyden jumaluuden kanssa’. Intialaiset joogamestaritkin osasivat jo tuolloin kävellä veden päällä.

Kristityt uskovat Jeesuksen olleen neitseellisesti ihmisestä syntynyt Jumalan poika, joka otti ihmisten synnit niskoilleen ja kuoli heidän puolestaan, kävi tuonelassa ja nousi sieltä taivaaseen (Ef 4:9-10: ”Eikö Kristuksen ylösastuminen siis edellytä, että hän oli astunut alaskin, aina maan alimpiin paikkoihin? Hän, joka oli astunut alas, on astunut ylöskin, kaikkia taivaita ylemmäs, täyttääkseen koko kaikkeuden itsellään.” – Jeesus kävi siis maanalaisissa tunneleissa, ehkä myös meren syvänteissä!) Astuessaan alas tuonelaan Jeesus olisi muuttanut sen paratiisiksi eli taivaan esikartanoksi niille, jotka uskovat häneen.

Kristityt uskovat tämän ennakoivan uutta luomakuntaa ja uutta Jerusalemia. Jeesus on heidän kirjoittamiensa tekstien pohjalta tulkittava samanlaiseksi sijaiskärsijäksi, joita vilisee muidenkin uskontojen ja tarustojen kertomuksissa ja joita he itse pitävät pakanauskontoina. Islamin uskoisille Jeesus on vain yksi Muhammedin profeetoista. Ilmeisen varmana asiana voidaan pitää vain sitä, että Jeesus, tai itse asiassa useita Jeesuksia, on todella elänyt maan päällä.

Jeesus oli sijaiskärsijä, syntien sovittaja, samaan tapaan kuten lukemattomissa muinaisissa uskonnoissa. Sijaiskärsijä sai kuitenkin jumalallisen ulottuvuuden, koska hänestä odotettiin juutalaisten vapauttajaa.

Ajatus siitä, että joku voi ottaa toisen synnit kannettavakseen ja toimia ns. sijaiskärsijänä, on tunnettu hyvin kaukaisilta ajoilta ja kaikilla mantereilla. Vieläkin puhutaan syntipukista ajattelematta, että aikoinaan suurena sovituspäivänä ylipappi pirskotti teurastetun pukin verta Jerusalemin temppelin kaikkein pyhimmässä ja eri rituaalissa tunnusti kansan synnit ja sälytti ne toisen pukin kannettavaksi pois erämaahan.

Tämä ajatusleikki huipentui tuhansien vuosien kehityksen tuloksena Paavalin sovitusoppiin. Hellenistisessä perinteessä, josta Paavali kreikkalaisena monet ideansa oli löytänyt, sijaisuhrikäsite oli tärkeässä asemassa. Esim. Apollo-jumalan palvontaan kuului riitti, jossa valittiin mies, jonka päälle kanssaihmisten synnit sälytettiin ja joka sitten syöstiin mereen (vrt. Matteus 8:32).

Ateenalaisten Thargelia-juhlassa valittiin kaksi sijaisuhria, nainen ja mies, joita sitten kidutettiin usein kuolemaan asti. Mesopotanialaisissa uskonnoissa sijaiskärsimys tunnetaan eri muodoissa. Esim. Assyrian kuningasta vastaan kapinoineet vasallit joutuivat sovittamaan syntinsä polttamalla rakkaimpansa, viattomat poikansa elävältä (vrt. Aabraham).

Myös karitsan uhraamien manalan jumalille kuolemansairaan sijaista oli yleinen mesopotanialainen parannusriitti. Syntiä tehnyt kuningas saattoi pelastua erittäin raskaista synneistä sijaiskärsijän avulla. Tällöin kuninkaan sijaiskärsijäksi, ”sijaiskuninkaaksi”, valittiin yleensä rikollinen, joka kruunattiin ja puettiin purppuravaatteeseen. Hän sai uhrilampaan tavoin kuulla taivaallisen tuomioistuimen (auringon) langettaman tuomion. ”Hallittuaan” vartioituna kirjoituksissa säädetyn ajan, yleensä 100 päivää, hänet surmattiin.

Antiikin yhteiskunnissa kasvatus perustui suurelta osalta esikuviin. Kaukaiset ja liian helppoon elämään tottuneet perinteiset jumalat eivät kauankaan riittäneet tyydyttämään ihmisten esikuvien ja sijaiskärsijöiden kaipuuta, vaan tarvittiin joukko myyttisiä sankarittaria ja sankareita, joilla oli sekä jumalallisia että inhimillisiä ominaisuuksia. Useat sankareista olivat syntyneet jumalten ja kuolevaisten välisistä suhteista, he olivat itsekin kuolevaisia mutta jotkut heistä saattoivat kuolemansa jälkeen päästä astumaan ylös taivaisiin asumaan jumalten keskuudessa. Sankareista tunnetuin oli Herakles, joka vietti vaikean ja kiusauksia täynnä olevan elämän, kärsi tavattoman kivuliaan kuoleman ja nousi sen jälkeen isänsä luo taivaaseen, Olymposvuorelle.

Jotta voisi ymmärtää Jeesus-myyttiä on tutustuttava historiaan ja niihin olosuhteisiin, joka vallitsivat 2000 vuotta sitten Juudeassa. Maa oli jaettu suurmaanomistajien kesken ja pienviljelijöistä tehty heidän palkkatyöläisiä, lähes orjia. Ryövääminen ja rosvoaminen oli monelle ainoa tapa säilyttää kurja henkensä. Sairauksien uskottiin johtuvan riivaajahengistä, kuoltiin nuorina, keski-ikä n. 22 v. Yoga Sutra oli kirjoitettu Intiassa n. 250 eaa. ja levinnyt silkkitien kautta sekä meritse juutalaisten tietoisuuteen. Tämä joogan perusteos selittää, miten ihminen voi käytännön keinoin saavuttaa yhteyden jumaluuden kanssa (Intialaiset joogamestarit kävelivät veden päällä!). Juutalainen uskonlahko, essealaiset, omaksuivat nämä opit perusteellisesti. Heillä oli Qumranin yhteisössä 200 ylipappia, jotka kykenivät ihmetekoihin. Heidän väitettiin jopa herättäneen kuolleita henkiin. Heidän osaamiselle olikin käyttöä (Lk 10:1). Essealaiset uskoivat, että profetiat toteuttamalla toteutuu myös Jumalan valtakunta, jolloin vääräuskoiset hävitettäisiin 40 vuoden kuluessa (vrt.2 Ms 32:23-29, Mt 10:34, Lk 22:36, 12:49-51): ensin saddukeukset, sitten fariseukset ja lopulta myös roomalaiset.

Erään Qumranin luostarikoulussa 3 vuotiaasta koulutetun piti hoitaa tämä ikävä, mutta välttämätön tehtävä Jesajan kirjoitusten toteuttamiseksi. Hänen nimensä on muuttunut historiaan saatossa. Tänään tätä henkilöä kutsutaan nimellä Jeesus. Essealaiset uskoivat Jumalan ilmoittavan tahtonsa arvan kautta (vrt. Lk 1:9, Jh 19:24). Siksi hänet oli siitetty ”arpomalla”, ts. hänellä oli 2 mahdollista isää. Täyttäessään 30 vuotta hän otti nämä sotilasmessiaan tehtävät. Viimeiset sotaharjoitukset ja käskynjaot oli pidetty (Mk 6:30-44, 8:1-13). Jotkut jänistivät, sillä he eivät olisi pystyneet surmaamaan sukulaisiaan (Jh 6:60-71). Onneksi heidän huippusalaisista suunnitelmista päästiin selville. (Niin hän sanoi heille: "Teille on annettu Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta noille ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksissa, että he näkemällä näkisivät, eivätkä huomaisi, ja kuulemalla kuulisivat, eivätkä ymmärtäisi, niin etteivät kääntyisi ja saisi anteeksi". Mk 4:11-12). Essealaisia ryhdyttiin vainoamaan ja he joutuivat pakenemaan. Vain ydinryhmä jäi Jerusalemiin odottamaan sotilasmessiaan pikaista paluuta Jumalan joukkojen kera. Roomalaiset tuhosivat Qumranin kallioluostarit 68 ja Jerusalemin temppelin 2 vuotta myöhemmin.

Arkkityyppi-ajatus on minulle mieluinen.Tämä idea elää yhä kulttuurin puolella esimerkiksi taiteessa erilaisina hahmoina. Arkkityypit ovat jännittävällä tavlla samankaltaisia kaikkialla maailmassa, eli on kysysmys vanhasta olemuksellisesta osasta ihmisessä. Mielestäni tämä on ilmentymää ihmisen sydämessä asuvasta jumalkaipuusta ja tietoisuudesta ajan takana olevasta iankaikkisuudesta.

Eikö nämä uhrimenot pakanauskonnoissa ennemminkin todista sen, että ihminen tuntee syntisyytensä ja sydämensä perusteella ymmärtää hakea vastausta uhraamalla?

Et usko joulupukkiin. En minäkään enää. Usko Jeesuksee Kristukseen on kuitenkin niin todellinen käänne elämässä (uudestisyntyminen) ettei sitä voi olla huomaamatta ja todeksi kokematta. Pam! Pimeydestä valoon! Uusi luomus ja erilainen elämä on alkanut. Sisäisesti erilainen, sillä jumalan valtakunta on sisäisesti ihmisesä. Tämä portti avaa aivan uudet maisemat Jumalan maailmoihin. Raamattu tulee eläväksi, sillä Pyhä Henki alkaa avata sitä. Muistan miltä tuntui lukea sitä uskoon tulon jälkeen: minä ymmärrän tätä! Tämähän puhuttelee, löydän eri ulottuvuuksia, se ravitsee minua, tuo iloa, ohjaa, kiehtoo ja kutsuu äärelleen. Sisäinen elämä avoimen lähteen äärellä on mielestäni erona siinä, kun antiikkia ja Raamattua tutkitaan. Harrastaja tai ammattilainen näkee uudestisyntyneenä laajemman kontekstin. Jeesus sanoi ettei hänen kuninkuutensa ole tästä maailmasta.

Tuntuu, että vaikka periaatteessa voisin kiivailla näistä lempiaiheistani, ne ovat silti "pieniä" asioita sen Suurimman rinnalla. Vastaus ja lepo on jo sydämessä ja asioilla on laajemmat mittasuhteet. Jeesus Kristus on avain. Minä uskon että sinulla on vielä monta aarrearkkua avaamatta tuolla avaimella. Uusi ulottuvuus avautuu myös kultuurin, historian, taiteen, musiikin ja ties vaikka minkä maailmoihin, olen sen kokenut. Sitten kulttuurihistoria vasta mielenkiintoiseksi muuttuukin.

Historia on kiinnostavaa sinällään ja sen avulla voidaan hahmottaa viitekehys sille missä tilassa Jeesuksen elämä tapahtui. Millaiset kulttuuriset seikat siihen vaikuttivat. Tämä on tärkeää ymmärtää kun lukee tekstejä. Raamatunkääntäjät törmäävät tähän suhteuttaessaan tuon aikaiset vertaukset jonkin täysin erilaisen kulttuurin elämänpiiriin.

Antiikki on kiehtova tutkimuskohde! Jos olisin saanut valita inhimillisesti unelma-ammatin olisin arkeologi. Jeesus oli historiallinen henkilö, sen tutkimukset ovat todistaneet eikä siitä tarvinne sen enempää. Olet pohtinut todella hyvin miksi Jeesus ei itse kirjoittanut tekstejään? Hyvä kysymys! En ole koskaan tullut ajatelleeksi joten vallan avarrun.

Tosiasiassa useita Jeesuksia elää yhä maanpäällä. Se on suosittu nimi espanjankielisissä maissa. Toisaalta surkuhupaisaa on että Jeesus on suosittu hahmo monelle harhaiselle. Raamattu vielä lupaa, että lopunaikana tulee monia eksyttäjiä Hänen nimessään ja tekevät tunnustekoja ja ihmeitä.

Jeesusta ei voi sanoa myytiksi minun mielestäni, sillä hän oli todellinen henkilö. Uskovat uskovat hänen olleen messias ja muut puusepän poika, joka filosofoi ihmeellisesti ja koki hirvittävän tuomion elämäänsä nähden. Jeesus on tullut kulmakiveksi, johon kompastutaan. Tuolle perustukselle on rakentunut elävistä kivistä seurakunta, jota rakennukseen verrataan.

Vetoat ihmeisiin, joita muiden uskontojen piirissä tapahtuu. Kristinusko ei ole temppuilua sen itsensä vuoksi. Tunnusteot ja ihmeet seuraavat saarnattua Sanaa, kuten varmaan muistat. Seppä Högman sanoi Paavo Ruotsalaiselle, joka painiskeli herätyksensä kanssa etsimässä vastauksia suuriin kysymyksiin: " Yksi sinulta puuttuu ja sen ohella kaikki; Jeesuksen Kristuksen sisällinen tunteminen."

Totuuden torvi kirjoitti:

Minulla on pöytälaatikossani yli 5000 todistetta, jotka osoittavat kristinuskson olevan myytteihin perustuva uskomusjärjestelmä.

Koska tinkaat todisteita Jumalan puuttumisesta, esitän tässä muutaman (epäsuoran) todisteen, vaikkakin oikeastaan sinun kuuluisi uskovaisena todistaa Jumalan olemassa olo; koska uskot Jumalaan sinulla olisi oltava siihen myös todisteita.

Esim. minä en usko Joulupukkiin, mutten voi todistaa etteikö Joulupukkia kuitenkaan olisi olemassa; Joulupukkiin uskovalle kuuluu sen todeksi todistelu.

**********************************************
Jeesus (tai oikeammin hänen esikuvansa) kuuluu jumalolentojen arkkityypin tarustoissa ns. aurinko-jumalien kastiin. Tähän kuuluvat myös esim. kreikkalaisten hedelmällisyyden ja viinin jumala Dionysos, syyrialainen nuoruuden ja kasvillisuuden jumala Attis, persialaisten härkäjumala Mithra, kreikkalaisten valon, musiikin ja ennustustaitojen jumala Apollo, egyptiläisten aurinkojumala Ran, kreikkalaisten sankari-jumala Herkules sekä intialaisten Krisna.

Antiikin jumalat vaikuttivat myös Kristus-kuvaan. Varhaisimmissa kuvallisissa esityksissä Vapahtaja esiintyy apollomaisena parrattomana nuorukaisena, mutta 300-luvun lopulla alkaa esiintyä uusi, parrakas ja keski-ikäinen Kristus-hahmo, joka on saanut piirteensä Asklepiokselta, parannustaidon jumalalta.

Kuka Jeesus sitten oli? Tätä kysymystä on yritetty ratkaista jo kohta 2000 vuotta ja silti siihen ei ole kukaan voinut esittää täysin varmaa vastausta. Miksi näin on käynyt? Tähän kysymykseen on taas helppo vastata. Tietenkin siksi, koska henkisesti sairaat ja taikauskoiset ihmiset ovat olleet VT:n ja UT:n kirjoituksia kirjoittamassa ja muokkaamassa. Samat ihmiset ovat myös tuhonneet systemaattisesti (lähes) kaiken sen historiatiedon, jonka avulla olisi ollut mahdollista päästä totuuden alkulähteille. On jotenkin outoa, ettei ole olemassa ainuttakaan Jeesuksen itse kirjoittamaa tekstiä. Olisihan hänen ollut paljon helpompi levittää sanomaansa kirjoitetun tekstin avulla, eikä vain puhumalla. Hän pääsi puheillaan vaikuttamaan vain kouralliseen ihmisiä. Jos hän olisi kirjoittanut oppinsa pergamenteille, jotka sitten olisi huolellisesti kopioitu tuhansiksi kopioiksi ja käännetty kaikille kielille, niin varmasti kaikki maailman ihmiset olisivat nyt kristittyjä. ’Hänen oppinsa ja tekonsa’ siirtyivät kuitenkin vain puhuttuna tietona (=juoruina) ihmisiltä ihmisille.

Vasta kymmeniä vuosia Jeesuksen (oletetun) kuoleman jälkeen, näitä tarinoita alettiin koostaa tekstimuotoon. Jeesus ei itse kirjoittanut oppejansa kirjalliseen muotoon, koska ne eivät olleet hänen keksimiään. Kun tiedetään, miten taikauskoisia ihmiset tuolloin olivat, on helppo ymmärtää miksi juoruina levinneet tarinat olivat täynnä pakanallisia ihmeitä; kuolleista herättämisiä ja heräämistä, veden päällä kävelyä, riivaavien eläimiin ajamisia, tuulen tyynnyttämisiä jne.. Kaikki edellä mainitut ’ilmiöt’ olivat heille jo ennestään tuttuja. Pitää myös muistaa, että Jeesuksen aikalaiset olivat lähes kaikki luku- ja kirjoitustaidottomia ja heidän tietämyksenä luonnonilmiöistä täysin olematonta.

Koska hyönteiset tuon ajan tietämyksen mukaan sikisivät liasta ja mädänneestä lihasta, pidettiin kuolleen ihmisen eloon herättämistä täysin mahdollisena. Yoga Sutra oli kirjoitettu Intiassa n. 250 eaa. ja levinnyt silkkitien kautta sekä meritse juutalaisten tietoisuuteen. Tämä joogan perusteos selittää, miten ihminen voi käytännön keinoin saavuttaa ’yhteyden jumaluuden kanssa’. Intialaiset joogamestaritkin osasivat jo tuolloin kävellä veden päällä.

Kristityt uskovat Jeesuksen olleen neitseellisesti ihmisestä syntynyt Jumalan poika, joka otti ihmisten synnit niskoilleen ja kuoli heidän puolestaan, kävi tuonelassa ja nousi sieltä taivaaseen (Ef 4:9-10: ”Eikö Kristuksen ylösastuminen siis edellytä, että hän oli astunut alaskin, aina maan alimpiin paikkoihin? Hän, joka oli astunut alas, on astunut ylöskin, kaikkia taivaita ylemmäs, täyttääkseen koko kaikkeuden itsellään.” – Jeesus kävi siis maanalaisissa tunneleissa, ehkä myös meren syvänteissä!) Astuessaan alas tuonelaan Jeesus olisi muuttanut sen paratiisiksi eli taivaan esikartanoksi niille, jotka uskovat häneen.

Kristityt uskovat tämän ennakoivan uutta luomakuntaa ja uutta Jerusalemia. Jeesus on heidän kirjoittamiensa tekstien pohjalta tulkittava samanlaiseksi sijaiskärsijäksi, joita vilisee muidenkin uskontojen ja tarustojen kertomuksissa ja joita he itse pitävät pakanauskontoina. Islamin uskoisille Jeesus on vain yksi Muhammedin profeetoista. Ilmeisen varmana asiana voidaan pitää vain sitä, että Jeesus, tai itse asiassa useita Jeesuksia, on todella elänyt maan päällä.

Jeesus oli sijaiskärsijä, syntien sovittaja, samaan tapaan kuten lukemattomissa muinaisissa uskonnoissa. Sijaiskärsijä sai kuitenkin jumalallisen ulottuvuuden, koska hänestä odotettiin juutalaisten vapauttajaa.

Ajatus siitä, että joku voi ottaa toisen synnit kannettavakseen ja toimia ns. sijaiskärsijänä, on tunnettu hyvin kaukaisilta ajoilta ja kaikilla mantereilla. Vieläkin puhutaan syntipukista ajattelematta, että aikoinaan suurena sovituspäivänä ylipappi pirskotti teurastetun pukin verta Jerusalemin temppelin kaikkein pyhimmässä ja eri rituaalissa tunnusti kansan synnit ja sälytti ne toisen pukin kannettavaksi pois erämaahan.

Tämä ajatusleikki huipentui tuhansien vuosien kehityksen tuloksena Paavalin sovitusoppiin. Hellenistisessä perinteessä, josta Paavali kreikkalaisena monet ideansa oli löytänyt, sijaisuhrikäsite oli tärkeässä asemassa. Esim. Apollo-jumalan palvontaan kuului riitti, jossa valittiin mies, jonka päälle kanssaihmisten synnit sälytettiin ja joka sitten syöstiin mereen (vrt. Matteus 8:32).

Ateenalaisten Thargelia-juhlassa valittiin kaksi sijaisuhria, nainen ja mies, joita sitten kidutettiin usein kuolemaan asti. Mesopotanialaisissa uskonnoissa sijaiskärsimys tunnetaan eri muodoissa. Esim. Assyrian kuningasta vastaan kapinoineet vasallit joutuivat sovittamaan syntinsä polttamalla rakkaimpansa, viattomat poikansa elävältä (vrt. Aabraham).

Myös karitsan uhraamien manalan jumalille kuolemansairaan sijaista oli yleinen mesopotanialainen parannusriitti. Syntiä tehnyt kuningas saattoi pelastua erittäin raskaista synneistä sijaiskärsijän avulla. Tällöin kuninkaan sijaiskärsijäksi, ”sijaiskuninkaaksi”, valittiin yleensä rikollinen, joka kruunattiin ja puettiin purppuravaatteeseen. Hän sai uhrilampaan tavoin kuulla taivaallisen tuomioistuimen (auringon) langettaman tuomion. ”Hallittuaan” vartioituna kirjoituksissa säädetyn ajan, yleensä 100 päivää, hänet surmattiin.

Antiikin yhteiskunnissa kasvatus perustui suurelta osalta esikuviin. Kaukaiset ja liian helppoon elämään tottuneet perinteiset jumalat eivät kauankaan riittäneet tyydyttämään ihmisten esikuvien ja sijaiskärsijöiden kaipuuta, vaan tarvittiin joukko myyttisiä sankarittaria ja sankareita, joilla oli sekä jumalallisia että inhimillisiä ominaisuuksia. Useat sankareista olivat syntyneet jumalten ja kuolevaisten välisistä suhteista, he olivat itsekin kuolevaisia mutta jotkut heistä saattoivat kuolemansa jälkeen päästä astumaan ylös taivaisiin asumaan jumalten keskuudessa. Sankareista tunnetuin oli Herakles, joka vietti vaikean ja kiusauksia täynnä olevan elämän, kärsi tavattoman kivuliaan kuoleman ja nousi sen jälkeen isänsä luo taivaaseen, Olymposvuorelle.

Jotta voisi ymmärtää Jeesus-myyttiä on tutustuttava historiaan ja niihin olosuhteisiin, joka vallitsivat 2000 vuotta sitten Juudeassa. Maa oli jaettu suurmaanomistajien kesken ja pienviljelijöistä tehty heidän palkkatyöläisiä, lähes orjia. Ryövääminen ja rosvoaminen oli monelle ainoa tapa säilyttää kurja henkensä. Sairauksien uskottiin johtuvan riivaajahengistä, kuoltiin nuorina, keski-ikä n. 22 v. Yoga Sutra oli kirjoitettu Intiassa n. 250 eaa. ja levinnyt silkkitien kautta sekä meritse juutalaisten tietoisuuteen. Tämä joogan perusteos selittää, miten ihminen voi käytännön keinoin saavuttaa yhteyden jumaluuden kanssa (Intialaiset joogamestarit kävelivät veden päällä!). Juutalainen uskonlahko, essealaiset, omaksuivat nämä opit perusteellisesti. Heillä oli Qumranin yhteisössä 200 ylipappia, jotka kykenivät ihmetekoihin. Heidän väitettiin jopa herättäneen kuolleita henkiin. Heidän osaamiselle olikin käyttöä (Lk 10:1). Essealaiset uskoivat, että profetiat toteuttamalla toteutuu myös Jumalan valtakunta, jolloin vääräuskoiset hävitettäisiin 40 vuoden kuluessa (vrt.2 Ms 32:23-29, Mt 10:34, Lk 22:36, 12:49-51): ensin saddukeukset, sitten fariseukset ja lopulta myös roomalaiset.

Erään Qumranin luostarikoulussa 3 vuotiaasta koulutetun piti hoitaa tämä ikävä, mutta välttämätön tehtävä Jesajan kirjoitusten toteuttamiseksi. Hänen nimensä on muuttunut historiaan saatossa. Tänään tätä henkilöä kutsutaan nimellä Jeesus. Essealaiset uskoivat Jumalan ilmoittavan tahtonsa arvan kautta (vrt. Lk 1:9, Jh 19:24). Siksi hänet oli siitetty ”arpomalla”, ts. hänellä oli 2 mahdollista isää. Täyttäessään 30 vuotta hän otti nämä sotilasmessiaan tehtävät. Viimeiset sotaharjoitukset ja käskynjaot oli pidetty (Mk 6:30-44, 8:1-13). Jotkut jänistivät, sillä he eivät olisi pystyneet surmaamaan sukulaisiaan (Jh 6:60-71). Onneksi heidän huippusalaisista suunnitelmista päästiin selville. (Niin hän sanoi heille: "Teille on annettu Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta noille ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksissa, että he näkemällä näkisivät, eivätkä huomaisi, ja kuulemalla kuulisivat, eivätkä ymmärtäisi, niin etteivät kääntyisi ja saisi anteeksi". Mk 4:11-12). Essealaisia ryhdyttiin vainoamaan ja he joutuivat pakenemaan. Vain ydinryhmä jäi Jerusalemiin odottamaan sotilasmessiaan pikaista paluuta Jumalan joukkojen kera. Roomalaiset tuhosivat Qumranin kallioluostarit 68 ja Jerusalemin temppelin 2 vuotta myöhemmin.

Mistä tiedät kävikö Jeesus koulua? Oliko hänellä tarvittavia edellytyksiä kirjoitella kääröjä?
Se ei ehkä olisi ollut siinä ympäristössä soveliasta, sillä papisto hoiteli tämän puolen. Hänet olisi varmaan vielä aikaisemmin kivitetty jumalanpilkasta, eikä Hän olisi ehtinyt saarnata mitään. Ja jäihän meille Pyhä Henkin opettajaksi, joka johdattaa kaikkeen totuuteen.

Jos väitat ettei jumala ole kuin satu sinuakaan ei oli olemassa.
Koko se isokirja on vai tyhjiiraukeava ISO ROMAANI aikansa kutakin.
Nyky maailmamenossa ei ole mitään ihmeteltävää se on kirjoitu ajasta aikaa mitä tulee olemaan ja mitä tapahtuu.
LUE iso kirja paremmin ja tarkempaan niin tiedät enemmän.

Totuuden torvi kirjoitti:

Minulla on pöytälaatikossani yli 5000 todistetta, jotka osoittavat kristinuskson olevan myytteihin perustuva uskomusjärjestelmä.

Koska tinkaat todisteita Jumalan puuttumisesta, esitän tässä muutaman (epäsuoran) todisteen, vaikkakin oikeastaan sinun kuuluisi uskovaisena todistaa Jumalan olemassa olo; koska uskot Jumalaan sinulla olisi oltava siihen myös todisteita.

Esim. minä en usko Joulupukkiin, mutten voi todistaa etteikö Joulupukkia kuitenkaan olisi olemassa; Joulupukkiin uskovalle kuuluu sen todeksi todistelu.

**********************************************
Jeesus (tai oikeammin hänen esikuvansa) kuuluu jumalolentojen arkkityypin tarustoissa ns. aurinko-jumalien kastiin. Tähän kuuluvat myös esim. kreikkalaisten hedelmällisyyden ja viinin jumala Dionysos, syyrialainen nuoruuden ja kasvillisuuden jumala Attis, persialaisten härkäjumala Mithra, kreikkalaisten valon, musiikin ja ennustustaitojen jumala Apollo, egyptiläisten aurinkojumala Ran, kreikkalaisten sankari-jumala Herkules sekä intialaisten Krisna.

Antiikin jumalat vaikuttivat myös Kristus-kuvaan. Varhaisimmissa kuvallisissa esityksissä Vapahtaja esiintyy apollomaisena parrattomana nuorukaisena, mutta 300-luvun lopulla alkaa esiintyä uusi, parrakas ja keski-ikäinen Kristus-hahmo, joka on saanut piirteensä Asklepiokselta, parannustaidon jumalalta.

Kuka Jeesus sitten oli? Tätä kysymystä on yritetty ratkaista jo kohta 2000 vuotta ja silti siihen ei ole kukaan voinut esittää täysin varmaa vastausta. Miksi näin on käynyt? Tähän kysymykseen on taas helppo vastata. Tietenkin siksi, koska henkisesti sairaat ja taikauskoiset ihmiset ovat olleet VT:n ja UT:n kirjoituksia kirjoittamassa ja muokkaamassa. Samat ihmiset ovat myös tuhonneet systemaattisesti (lähes) kaiken sen historiatiedon, jonka avulla olisi ollut mahdollista päästä totuuden alkulähteille. On jotenkin outoa, ettei ole olemassa ainuttakaan Jeesuksen itse kirjoittamaa tekstiä. Olisihan hänen ollut paljon helpompi levittää sanomaansa kirjoitetun tekstin avulla, eikä vain puhumalla. Hän pääsi puheillaan vaikuttamaan vain kouralliseen ihmisiä. Jos hän olisi kirjoittanut oppinsa pergamenteille, jotka sitten olisi huolellisesti kopioitu tuhansiksi kopioiksi ja käännetty kaikille kielille, niin varmasti kaikki maailman ihmiset olisivat nyt kristittyjä. ’Hänen oppinsa ja tekonsa’ siirtyivät kuitenkin vain puhuttuna tietona (=juoruina) ihmisiltä ihmisille.

Vasta kymmeniä vuosia Jeesuksen (oletetun) kuoleman jälkeen, näitä tarinoita alettiin koostaa tekstimuotoon. Jeesus ei itse kirjoittanut oppejansa kirjalliseen muotoon, koska ne eivät olleet hänen keksimiään. Kun tiedetään, miten taikauskoisia ihmiset tuolloin olivat, on helppo ymmärtää miksi juoruina levinneet tarinat olivat täynnä pakanallisia ihmeitä; kuolleista herättämisiä ja heräämistä, veden päällä kävelyä, riivaavien eläimiin ajamisia, tuulen tyynnyttämisiä jne.. Kaikki edellä mainitut ’ilmiöt’ olivat heille jo ennestään tuttuja. Pitää myös muistaa, että Jeesuksen aikalaiset olivat lähes kaikki luku- ja kirjoitustaidottomia ja heidän tietämyksenä luonnonilmiöistä täysin olematonta.

Koska hyönteiset tuon ajan tietämyksen mukaan sikisivät liasta ja mädänneestä lihasta, pidettiin kuolleen ihmisen eloon herättämistä täysin mahdollisena. Yoga Sutra oli kirjoitettu Intiassa n. 250 eaa. ja levinnyt silkkitien kautta sekä meritse juutalaisten tietoisuuteen. Tämä joogan perusteos selittää, miten ihminen voi käytännön keinoin saavuttaa ’yhteyden jumaluuden kanssa’. Intialaiset joogamestaritkin osasivat jo tuolloin kävellä veden päällä.

Kristityt uskovat Jeesuksen olleen neitseellisesti ihmisestä syntynyt Jumalan poika, joka otti ihmisten synnit niskoilleen ja kuoli heidän puolestaan, kävi tuonelassa ja nousi sieltä taivaaseen (Ef 4:9-10: ”Eikö Kristuksen ylösastuminen siis edellytä, että hän oli astunut alaskin, aina maan alimpiin paikkoihin? Hän, joka oli astunut alas, on astunut ylöskin, kaikkia taivaita ylemmäs, täyttääkseen koko kaikkeuden itsellään.” – Jeesus kävi siis maanalaisissa tunneleissa, ehkä myös meren syvänteissä!) Astuessaan alas tuonelaan Jeesus olisi muuttanut sen paratiisiksi eli taivaan esikartanoksi niille, jotka uskovat häneen.

Kristityt uskovat tämän ennakoivan uutta luomakuntaa ja uutta Jerusalemia. Jeesus on heidän kirjoittamiensa tekstien pohjalta tulkittava samanlaiseksi sijaiskärsijäksi, joita vilisee muidenkin uskontojen ja tarustojen kertomuksissa ja joita he itse pitävät pakanauskontoina. Islamin uskoisille Jeesus on vain yksi Muhammedin profeetoista. Ilmeisen varmana asiana voidaan pitää vain sitä, että Jeesus, tai itse asiassa useita Jeesuksia, on todella elänyt maan päällä.

Jeesus oli sijaiskärsijä, syntien sovittaja, samaan tapaan kuten lukemattomissa muinaisissa uskonnoissa. Sijaiskärsijä sai kuitenkin jumalallisen ulottuvuuden, koska hänestä odotettiin juutalaisten vapauttajaa.

Ajatus siitä, että joku voi ottaa toisen synnit kannettavakseen ja toimia ns. sijaiskärsijänä, on tunnettu hyvin kaukaisilta ajoilta ja kaikilla mantereilla. Vieläkin puhutaan syntipukista ajattelematta, että aikoinaan suurena sovituspäivänä ylipappi pirskotti teurastetun pukin verta Jerusalemin temppelin kaikkein pyhimmässä ja eri rituaalissa tunnusti kansan synnit ja sälytti ne toisen pukin kannettavaksi pois erämaahan.

Tämä ajatusleikki huipentui tuhansien vuosien kehityksen tuloksena Paavalin sovitusoppiin. Hellenistisessä perinteessä, josta Paavali kreikkalaisena monet ideansa oli löytänyt, sijaisuhrikäsite oli tärkeässä asemassa. Esim. Apollo-jumalan palvontaan kuului riitti, jossa valittiin mies, jonka päälle kanssaihmisten synnit sälytettiin ja joka sitten syöstiin mereen (vrt. Matteus 8:32).

Ateenalaisten Thargelia-juhlassa valittiin kaksi sijaisuhria, nainen ja mies, joita sitten kidutettiin usein kuolemaan asti. Mesopotanialaisissa uskonnoissa sijaiskärsimys tunnetaan eri muodoissa. Esim. Assyrian kuningasta vastaan kapinoineet vasallit joutuivat sovittamaan syntinsä polttamalla rakkaimpansa, viattomat poikansa elävältä (vrt. Aabraham).

Myös karitsan uhraamien manalan jumalille kuolemansairaan sijaista oli yleinen mesopotanialainen parannusriitti. Syntiä tehnyt kuningas saattoi pelastua erittäin raskaista synneistä sijaiskärsijän avulla. Tällöin kuninkaan sijaiskärsijäksi, ”sijaiskuninkaaksi”, valittiin yleensä rikollinen, joka kruunattiin ja puettiin purppuravaatteeseen. Hän sai uhrilampaan tavoin kuulla taivaallisen tuomioistuimen (auringon) langettaman tuomion. ”Hallittuaan” vartioituna kirjoituksissa säädetyn ajan, yleensä 100 päivää, hänet surmattiin.

Antiikin yhteiskunnissa kasvatus perustui suurelta osalta esikuviin. Kaukaiset ja liian helppoon elämään tottuneet perinteiset jumalat eivät kauankaan riittäneet tyydyttämään ihmisten esikuvien ja sijaiskärsijöiden kaipuuta, vaan tarvittiin joukko myyttisiä sankarittaria ja sankareita, joilla oli sekä jumalallisia että inhimillisiä ominaisuuksia. Useat sankareista olivat syntyneet jumalten ja kuolevaisten välisistä suhteista, he olivat itsekin kuolevaisia mutta jotkut heistä saattoivat kuolemansa jälkeen päästä astumaan ylös taivaisiin asumaan jumalten keskuudessa. Sankareista tunnetuin oli Herakles, joka vietti vaikean ja kiusauksia täynnä olevan elämän, kärsi tavattoman kivuliaan kuoleman ja nousi sen jälkeen isänsä luo taivaaseen, Olymposvuorelle.

Jotta voisi ymmärtää Jeesus-myyttiä on tutustuttava historiaan ja niihin olosuhteisiin, joka vallitsivat 2000 vuotta sitten Juudeassa. Maa oli jaettu suurmaanomistajien kesken ja pienviljelijöistä tehty heidän palkkatyöläisiä, lähes orjia. Ryövääminen ja rosvoaminen oli monelle ainoa tapa säilyttää kurja henkensä. Sairauksien uskottiin johtuvan riivaajahengistä, kuoltiin nuorina, keski-ikä n. 22 v. Yoga Sutra oli kirjoitettu Intiassa n. 250 eaa. ja levinnyt silkkitien kautta sekä meritse juutalaisten tietoisuuteen. Tämä joogan perusteos selittää, miten ihminen voi käytännön keinoin saavuttaa yhteyden jumaluuden kanssa (Intialaiset joogamestarit kävelivät veden päällä!). Juutalainen uskonlahko, essealaiset, omaksuivat nämä opit perusteellisesti. Heillä oli Qumranin yhteisössä 200 ylipappia, jotka kykenivät ihmetekoihin. Heidän väitettiin jopa herättäneen kuolleita henkiin. Heidän osaamiselle olikin käyttöä (Lk 10:1). Essealaiset uskoivat, että profetiat toteuttamalla toteutuu myös Jumalan valtakunta, jolloin vääräuskoiset hävitettäisiin 40 vuoden kuluessa (vrt.2 Ms 32:23-29, Mt 10:34, Lk 22:36, 12:49-51): ensin saddukeukset, sitten fariseukset ja lopulta myös roomalaiset.

Erään Qumranin luostarikoulussa 3 vuotiaasta koulutetun piti hoitaa tämä ikävä, mutta välttämätön tehtävä Jesajan kirjoitusten toteuttamiseksi. Hänen nimensä on muuttunut historiaan saatossa. Tänään tätä henkilöä kutsutaan nimellä Jeesus. Essealaiset uskoivat Jumalan ilmoittavan tahtonsa arvan kautta (vrt. Lk 1:9, Jh 19:24). Siksi hänet oli siitetty ”arpomalla”, ts. hänellä oli 2 mahdollista isää. Täyttäessään 30 vuotta hän otti nämä sotilasmessiaan tehtävät. Viimeiset sotaharjoitukset ja käskynjaot oli pidetty (Mk 6:30-44, 8:1-13). Jotkut jänistivät, sillä he eivät olisi pystyneet surmaamaan sukulaisiaan (Jh 6:60-71). Onneksi heidän huippusalaisista suunnitelmista päästiin selville. (Niin hän sanoi heille: "Teille on annettu Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta noille ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksissa, että he näkemällä näkisivät, eivätkä huomaisi, ja kuulemalla kuulisivat, eivätkä ymmärtäisi, niin etteivät kääntyisi ja saisi anteeksi". Mk 4:11-12). Essealaisia ryhdyttiin vainoamaan ja he joutuivat pakenemaan. Vain ydinryhmä jäi Jerusalemiin odottamaan sotilasmessiaan pikaista paluuta Jumalan joukkojen kera. Roomalaiset tuhosivat Qumranin kallioluostarit 68 ja Jerusalemin temppelin 2 vuotta myöhemmin.

Voi teitä te epäuskoisetRaamattu on pätevätodiste kaiken luomiselle ja jumalan olemassa ololle.
eimuuta tarvii,taikauskoata en ole taikauskoine'
ei ristin usko pelasta ketään enemmänkuin mikään muukaan uskonto, joka pelastaa on jeesuksen sovitustyö jos annat pelastaa itsesi jumalanvaltakuntaa ei tulla muutakautta se on selvä.

Totuuden torvi kirjoitti:

Minulla on pöytälaatikossani yli 5000 todistetta, jotka osoittavat kristinuskson olevan myytteihin perustuva uskomusjärjestelmä.

Koska tinkaat todisteita Jumalan puuttumisesta, esitän tässä muutaman (epäsuoran) todisteen, vaikkakin oikeastaan sinun kuuluisi uskovaisena todistaa Jumalan olemassa olo; koska uskot Jumalaan sinulla olisi oltava siihen myös todisteita.

Esim. minä en usko Joulupukkiin, mutten voi todistaa etteikö Joulupukkia kuitenkaan olisi olemassa; Joulupukkiin uskovalle kuuluu sen todeksi todistelu.

**********************************************
Jeesus (tai oikeammin hänen esikuvansa) kuuluu jumalolentojen arkkityypin tarustoissa ns. aurinko-jumalien kastiin. Tähän kuuluvat myös esim. kreikkalaisten hedelmällisyyden ja viinin jumala Dionysos, syyrialainen nuoruuden ja kasvillisuuden jumala Attis, persialaisten härkäjumala Mithra, kreikkalaisten valon, musiikin ja ennustustaitojen jumala Apollo, egyptiläisten aurinkojumala Ran, kreikkalaisten sankari-jumala Herkules sekä intialaisten Krisna.

Antiikin jumalat vaikuttivat myös Kristus-kuvaan. Varhaisimmissa kuvallisissa esityksissä Vapahtaja esiintyy apollomaisena parrattomana nuorukaisena, mutta 300-luvun lopulla alkaa esiintyä uusi, parrakas ja keski-ikäinen Kristus-hahmo, joka on saanut piirteensä Asklepiokselta, parannustaidon jumalalta.

Kuka Jeesus sitten oli? Tätä kysymystä on yritetty ratkaista jo kohta 2000 vuotta ja silti siihen ei ole kukaan voinut esittää täysin varmaa vastausta. Miksi näin on käynyt? Tähän kysymykseen on taas helppo vastata. Tietenkin siksi, koska henkisesti sairaat ja taikauskoiset ihmiset ovat olleet VT:n ja UT:n kirjoituksia kirjoittamassa ja muokkaamassa. Samat ihmiset ovat myös tuhonneet systemaattisesti (lähes) kaiken sen historiatiedon, jonka avulla olisi ollut mahdollista päästä totuuden alkulähteille. On jotenkin outoa, ettei ole olemassa ainuttakaan Jeesuksen itse kirjoittamaa tekstiä. Olisihan hänen ollut paljon helpompi levittää sanomaansa kirjoitetun tekstin avulla, eikä vain puhumalla. Hän pääsi puheillaan vaikuttamaan vain kouralliseen ihmisiä. Jos hän olisi kirjoittanut oppinsa pergamenteille, jotka sitten olisi huolellisesti kopioitu tuhansiksi kopioiksi ja käännetty kaikille kielille, niin varmasti kaikki maailman ihmiset olisivat nyt kristittyjä. ’Hänen oppinsa ja tekonsa’ siirtyivät kuitenkin vain puhuttuna tietona (=juoruina) ihmisiltä ihmisille.

Vasta kymmeniä vuosia Jeesuksen (oletetun) kuoleman jälkeen, näitä tarinoita alettiin koostaa tekstimuotoon. Jeesus ei itse kirjoittanut oppejansa kirjalliseen muotoon, koska ne eivät olleet hänen keksimiään. Kun tiedetään, miten taikauskoisia ihmiset tuolloin olivat, on helppo ymmärtää miksi juoruina levinneet tarinat olivat täynnä pakanallisia ihmeitä; kuolleista herättämisiä ja heräämistä, veden päällä kävelyä, riivaavien eläimiin ajamisia, tuulen tyynnyttämisiä jne.. Kaikki edellä mainitut ’ilmiöt’ olivat heille jo ennestään tuttuja. Pitää myös muistaa, että Jeesuksen aikalaiset olivat lähes kaikki luku- ja kirjoitustaidottomia ja heidän tietämyksenä luonnonilmiöistä täysin olematonta.

Koska hyönteiset tuon ajan tietämyksen mukaan sikisivät liasta ja mädänneestä lihasta, pidettiin kuolleen ihmisen eloon herättämistä täysin mahdollisena. Yoga Sutra oli kirjoitettu Intiassa n. 250 eaa. ja levinnyt silkkitien kautta sekä meritse juutalaisten tietoisuuteen. Tämä joogan perusteos selittää, miten ihminen voi käytännön keinoin saavuttaa ’yhteyden jumaluuden kanssa’. Intialaiset joogamestaritkin osasivat jo tuolloin kävellä veden päällä.

Kristityt uskovat Jeesuksen olleen neitseellisesti ihmisestä syntynyt Jumalan poika, joka otti ihmisten synnit niskoilleen ja kuoli heidän puolestaan, kävi tuonelassa ja nousi sieltä taivaaseen (Ef 4:9-10: ”Eikö Kristuksen ylösastuminen siis edellytä, että hän oli astunut alaskin, aina maan alimpiin paikkoihin? Hän, joka oli astunut alas, on astunut ylöskin, kaikkia taivaita ylemmäs, täyttääkseen koko kaikkeuden itsellään.” – Jeesus kävi siis maanalaisissa tunneleissa, ehkä myös meren syvänteissä!) Astuessaan alas tuonelaan Jeesus olisi muuttanut sen paratiisiksi eli taivaan esikartanoksi niille, jotka uskovat häneen.

Kristityt uskovat tämän ennakoivan uutta luomakuntaa ja uutta Jerusalemia. Jeesus on heidän kirjoittamiensa tekstien pohjalta tulkittava samanlaiseksi sijaiskärsijäksi, joita vilisee muidenkin uskontojen ja tarustojen kertomuksissa ja joita he itse pitävät pakanauskontoina. Islamin uskoisille Jeesus on vain yksi Muhammedin profeetoista. Ilmeisen varmana asiana voidaan pitää vain sitä, että Jeesus, tai itse asiassa useita Jeesuksia, on todella elänyt maan päällä.

Jeesus oli sijaiskärsijä, syntien sovittaja, samaan tapaan kuten lukemattomissa muinaisissa uskonnoissa. Sijaiskärsijä sai kuitenkin jumalallisen ulottuvuuden, koska hänestä odotettiin juutalaisten vapauttajaa.

Ajatus siitä, että joku voi ottaa toisen synnit kannettavakseen ja toimia ns. sijaiskärsijänä, on tunnettu hyvin kaukaisilta ajoilta ja kaikilla mantereilla. Vieläkin puhutaan syntipukista ajattelematta, että aikoinaan suurena sovituspäivänä ylipappi pirskotti teurastetun pukin verta Jerusalemin temppelin kaikkein pyhimmässä ja eri rituaalissa tunnusti kansan synnit ja sälytti ne toisen pukin kannettavaksi pois erämaahan.

Tämä ajatusleikki huipentui tuhansien vuosien kehityksen tuloksena Paavalin sovitusoppiin. Hellenistisessä perinteessä, josta Paavali kreikkalaisena monet ideansa oli löytänyt, sijaisuhrikäsite oli tärkeässä asemassa. Esim. Apollo-jumalan palvontaan kuului riitti, jossa valittiin mies, jonka päälle kanssaihmisten synnit sälytettiin ja joka sitten syöstiin mereen (vrt. Matteus 8:32).

Ateenalaisten Thargelia-juhlassa valittiin kaksi sijaisuhria, nainen ja mies, joita sitten kidutettiin usein kuolemaan asti. Mesopotanialaisissa uskonnoissa sijaiskärsimys tunnetaan eri muodoissa. Esim. Assyrian kuningasta vastaan kapinoineet vasallit joutuivat sovittamaan syntinsä polttamalla rakkaimpansa, viattomat poikansa elävältä (vrt. Aabraham).

Myös karitsan uhraamien manalan jumalille kuolemansairaan sijaista oli yleinen mesopotanialainen parannusriitti. Syntiä tehnyt kuningas saattoi pelastua erittäin raskaista synneistä sijaiskärsijän avulla. Tällöin kuninkaan sijaiskärsijäksi, ”sijaiskuninkaaksi”, valittiin yleensä rikollinen, joka kruunattiin ja puettiin purppuravaatteeseen. Hän sai uhrilampaan tavoin kuulla taivaallisen tuomioistuimen (auringon) langettaman tuomion. ”Hallittuaan” vartioituna kirjoituksissa säädetyn ajan, yleensä 100 päivää, hänet surmattiin.

Antiikin yhteiskunnissa kasvatus perustui suurelta osalta esikuviin. Kaukaiset ja liian helppoon elämään tottuneet perinteiset jumalat eivät kauankaan riittäneet tyydyttämään ihmisten esikuvien ja sijaiskärsijöiden kaipuuta, vaan tarvittiin joukko myyttisiä sankarittaria ja sankareita, joilla oli sekä jumalallisia että inhimillisiä ominaisuuksia. Useat sankareista olivat syntyneet jumalten ja kuolevaisten välisistä suhteista, he olivat itsekin kuolevaisia mutta jotkut heistä saattoivat kuolemansa jälkeen päästä astumaan ylös taivaisiin asumaan jumalten keskuudessa. Sankareista tunnetuin oli Herakles, joka vietti vaikean ja kiusauksia täynnä olevan elämän, kärsi tavattoman kivuliaan kuoleman ja nousi sen jälkeen isänsä luo taivaaseen, Olymposvuorelle.

Jotta voisi ymmärtää Jeesus-myyttiä on tutustuttava historiaan ja niihin olosuhteisiin, joka vallitsivat 2000 vuotta sitten Juudeassa. Maa oli jaettu suurmaanomistajien kesken ja pienviljelijöistä tehty heidän palkkatyöläisiä, lähes orjia. Ryövääminen ja rosvoaminen oli monelle ainoa tapa säilyttää kurja henkensä. Sairauksien uskottiin johtuvan riivaajahengistä, kuoltiin nuorina, keski-ikä n. 22 v. Yoga Sutra oli kirjoitettu Intiassa n. 250 eaa. ja levinnyt silkkitien kautta sekä meritse juutalaisten tietoisuuteen. Tämä joogan perusteos selittää, miten ihminen voi käytännön keinoin saavuttaa yhteyden jumaluuden kanssa (Intialaiset joogamestarit kävelivät veden päällä!). Juutalainen uskonlahko, essealaiset, omaksuivat nämä opit perusteellisesti. Heillä oli Qumranin yhteisössä 200 ylipappia, jotka kykenivät ihmetekoihin. Heidän väitettiin jopa herättäneen kuolleita henkiin. Heidän osaamiselle olikin käyttöä (Lk 10:1). Essealaiset uskoivat, että profetiat toteuttamalla toteutuu myös Jumalan valtakunta, jolloin vääräuskoiset hävitettäisiin 40 vuoden kuluessa (vrt.2 Ms 32:23-29, Mt 10:34, Lk 22:36, 12:49-51): ensin saddukeukset, sitten fariseukset ja lopulta myös roomalaiset.

Erään Qumranin luostarikoulussa 3 vuotiaasta koulutetun piti hoitaa tämä ikävä, mutta välttämätön tehtävä Jesajan kirjoitusten toteuttamiseksi. Hänen nimensä on muuttunut historiaan saatossa. Tänään tätä henkilöä kutsutaan nimellä Jeesus. Essealaiset uskoivat Jumalan ilmoittavan tahtonsa arvan kautta (vrt. Lk 1:9, Jh 19:24). Siksi hänet oli siitetty ”arpomalla”, ts. hänellä oli 2 mahdollista isää. Täyttäessään 30 vuotta hän otti nämä sotilasmessiaan tehtävät. Viimeiset sotaharjoitukset ja käskynjaot oli pidetty (Mk 6:30-44, 8:1-13). Jotkut jänistivät, sillä he eivät olisi pystyneet surmaamaan sukulaisiaan (Jh 6:60-71). Onneksi heidän huippusalaisista suunnitelmista päästiin selville. (Niin hän sanoi heille: "Teille on annettu Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta noille ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksissa, että he näkemällä näkisivät, eivätkä huomaisi, ja kuulemalla kuulisivat, eivätkä ymmärtäisi, niin etteivät kääntyisi ja saisi anteeksi". Mk 4:11-12). Essealaisia ryhdyttiin vainoamaan ja he joutuivat pakenemaan. Vain ydinryhmä jäi Jerusalemiin odottamaan sotilasmessiaan pikaista paluuta Jumalan joukkojen kera. Roomalaiset tuhosivat Qumranin kallioluostarit 68 ja Jerusalemin temppelin 2 vuotta myöhemmin.

Voi teitä te epäuskoisetRaamattu on pätevätodiste kaiken luomiselle ja jumalan olemassa ololle.
eimuuta tarvii,taikauskoata en ole taikauskoine'
ei ristin usko pelasta ketään enemmänkuin mikään muukaan uskonto, joka pelastaa on jeesuksen sovitustyö jos annat pelastaa itsesi jumalanvaltakuntaa ei tulla muutakautta se on selvä.

Totuuden torvi kirjoitti:

Minulla on pöytälaatikossani yli 5000 todistetta, jotka osoittavat kristinuskson olevan myytteihin perustuva uskomusjärjestelmä.

Koska tinkaat todisteita Jumalan puuttumisesta, esitän tässä muutaman (epäsuoran) todisteen, vaikkakin oikeastaan sinun kuuluisi uskovaisena todistaa Jumalan olemassa olo; koska uskot Jumalaan sinulla olisi oltava siihen myös todisteita.

Esim. minä en usko Joulupukkiin, mutten voi todistaa etteikö Joulupukkia kuitenkaan olisi olemassa; Joulupukkiin uskovalle kuuluu sen todeksi todistelu.

**********************************************
Jeesus (tai oikeammin hänen esikuvansa) kuuluu jumalolentojen arkkityypin tarustoissa ns. aurinko-jumalien kastiin. Tähän kuuluvat myös esim. kreikkalaisten hedelmällisyyden ja viinin jumala Dionysos, syyrialainen nuoruuden ja kasvillisuuden jumala Attis, persialaisten härkäjumala Mithra, kreikkalaisten valon, musiikin ja ennustustaitojen jumala Apollo, egyptiläisten aurinkojumala Ran, kreikkalaisten sankari-jumala Herkules sekä intialaisten Krisna.

Antiikin jumalat vaikuttivat myös Kristus-kuvaan. Varhaisimmissa kuvallisissa esityksissä Vapahtaja esiintyy apollomaisena parrattomana nuorukaisena, mutta 300-luvun lopulla alkaa esiintyä uusi, parrakas ja keski-ikäinen Kristus-hahmo, joka on saanut piirteensä Asklepiokselta, parannustaidon jumalalta.

Kuka Jeesus sitten oli? Tätä kysymystä on yritetty ratkaista jo kohta 2000 vuotta ja silti siihen ei ole kukaan voinut esittää täysin varmaa vastausta. Miksi näin on käynyt? Tähän kysymykseen on taas helppo vastata. Tietenkin siksi, koska henkisesti sairaat ja taikauskoiset ihmiset ovat olleet VT:n ja UT:n kirjoituksia kirjoittamassa ja muokkaamassa. Samat ihmiset ovat myös tuhonneet systemaattisesti (lähes) kaiken sen historiatiedon, jonka avulla olisi ollut mahdollista päästä totuuden alkulähteille. On jotenkin outoa, ettei ole olemassa ainuttakaan Jeesuksen itse kirjoittamaa tekstiä. Olisihan hänen ollut paljon helpompi levittää sanomaansa kirjoitetun tekstin avulla, eikä vain puhumalla. Hän pääsi puheillaan vaikuttamaan vain kouralliseen ihmisiä. Jos hän olisi kirjoittanut oppinsa pergamenteille, jotka sitten olisi huolellisesti kopioitu tuhansiksi kopioiksi ja käännetty kaikille kielille, niin varmasti kaikki maailman ihmiset olisivat nyt kristittyjä. ’Hänen oppinsa ja tekonsa’ siirtyivät kuitenkin vain puhuttuna tietona (=juoruina) ihmisiltä ihmisille.

Vasta kymmeniä vuosia Jeesuksen (oletetun) kuoleman jälkeen, näitä tarinoita alettiin koostaa tekstimuotoon. Jeesus ei itse kirjoittanut oppejansa kirjalliseen muotoon, koska ne eivät olleet hänen keksimiään. Kun tiedetään, miten taikauskoisia ihmiset tuolloin olivat, on helppo ymmärtää miksi juoruina levinneet tarinat olivat täynnä pakanallisia ihmeitä; kuolleista herättämisiä ja heräämistä, veden päällä kävelyä, riivaavien eläimiin ajamisia, tuulen tyynnyttämisiä jne.. Kaikki edellä mainitut ’ilmiöt’ olivat heille jo ennestään tuttuja. Pitää myös muistaa, että Jeesuksen aikalaiset olivat lähes kaikki luku- ja kirjoitustaidottomia ja heidän tietämyksenä luonnonilmiöistä täysin olematonta.

Koska hyönteiset tuon ajan tietämyksen mukaan sikisivät liasta ja mädänneestä lihasta, pidettiin kuolleen ihmisen eloon herättämistä täysin mahdollisena. Yoga Sutra oli kirjoitettu Intiassa n. 250 eaa. ja levinnyt silkkitien kautta sekä meritse juutalaisten tietoisuuteen. Tämä joogan perusteos selittää, miten ihminen voi käytännön keinoin saavuttaa ’yhteyden jumaluuden kanssa’. Intialaiset joogamestaritkin osasivat jo tuolloin kävellä veden päällä.

Kristityt uskovat Jeesuksen olleen neitseellisesti ihmisestä syntynyt Jumalan poika, joka otti ihmisten synnit niskoilleen ja kuoli heidän puolestaan, kävi tuonelassa ja nousi sieltä taivaaseen (Ef 4:9-10: ”Eikö Kristuksen ylösastuminen siis edellytä, että hän oli astunut alaskin, aina maan alimpiin paikkoihin? Hän, joka oli astunut alas, on astunut ylöskin, kaikkia taivaita ylemmäs, täyttääkseen koko kaikkeuden itsellään.” – Jeesus kävi siis maanalaisissa tunneleissa, ehkä myös meren syvänteissä!) Astuessaan alas tuonelaan Jeesus olisi muuttanut sen paratiisiksi eli taivaan esikartanoksi niille, jotka uskovat häneen.

Kristityt uskovat tämän ennakoivan uutta luomakuntaa ja uutta Jerusalemia. Jeesus on heidän kirjoittamiensa tekstien pohjalta tulkittava samanlaiseksi sijaiskärsijäksi, joita vilisee muidenkin uskontojen ja tarustojen kertomuksissa ja joita he itse pitävät pakanauskontoina. Islamin uskoisille Jeesus on vain yksi Muhammedin profeetoista. Ilmeisen varmana asiana voidaan pitää vain sitä, että Jeesus, tai itse asiassa useita Jeesuksia, on todella elänyt maan päällä.

Jeesus oli sijaiskärsijä, syntien sovittaja, samaan tapaan kuten lukemattomissa muinaisissa uskonnoissa. Sijaiskärsijä sai kuitenkin jumalallisen ulottuvuuden, koska hänestä odotettiin juutalaisten vapauttajaa.

Ajatus siitä, että joku voi ottaa toisen synnit kannettavakseen ja toimia ns. sijaiskärsijänä, on tunnettu hyvin kaukaisilta ajoilta ja kaikilla mantereilla. Vieläkin puhutaan syntipukista ajattelematta, että aikoinaan suurena sovituspäivänä ylipappi pirskotti teurastetun pukin verta Jerusalemin temppelin kaikkein pyhimmässä ja eri rituaalissa tunnusti kansan synnit ja sälytti ne toisen pukin kannettavaksi pois erämaahan.

Tämä ajatusleikki huipentui tuhansien vuosien kehityksen tuloksena Paavalin sovitusoppiin. Hellenistisessä perinteessä, josta Paavali kreikkalaisena monet ideansa oli löytänyt, sijaisuhrikäsite oli tärkeässä asemassa. Esim. Apollo-jumalan palvontaan kuului riitti, jossa valittiin mies, jonka päälle kanssaihmisten synnit sälytettiin ja joka sitten syöstiin mereen (vrt. Matteus 8:32).

Ateenalaisten Thargelia-juhlassa valittiin kaksi sijaisuhria, nainen ja mies, joita sitten kidutettiin usein kuolemaan asti. Mesopotanialaisissa uskonnoissa sijaiskärsimys tunnetaan eri muodoissa. Esim. Assyrian kuningasta vastaan kapinoineet vasallit joutuivat sovittamaan syntinsä polttamalla rakkaimpansa, viattomat poikansa elävältä (vrt. Aabraham).

Myös karitsan uhraamien manalan jumalille kuolemansairaan sijaista oli yleinen mesopotanialainen parannusriitti. Syntiä tehnyt kuningas saattoi pelastua erittäin raskaista synneistä sijaiskärsijän avulla. Tällöin kuninkaan sijaiskärsijäksi, ”sijaiskuninkaaksi”, valittiin yleensä rikollinen, joka kruunattiin ja puettiin purppuravaatteeseen. Hän sai uhrilampaan tavoin kuulla taivaallisen tuomioistuimen (auringon) langettaman tuomion. ”Hallittuaan” vartioituna kirjoituksissa säädetyn ajan, yleensä 100 päivää, hänet surmattiin.

Antiikin yhteiskunnissa kasvatus perustui suurelta osalta esikuviin. Kaukaiset ja liian helppoon elämään tottuneet perinteiset jumalat eivät kauankaan riittäneet tyydyttämään ihmisten esikuvien ja sijaiskärsijöiden kaipuuta, vaan tarvittiin joukko myyttisiä sankarittaria ja sankareita, joilla oli sekä jumalallisia että inhimillisiä ominaisuuksia. Useat sankareista olivat syntyneet jumalten ja kuolevaisten välisistä suhteista, he olivat itsekin kuolevaisia mutta jotkut heistä saattoivat kuolemansa jälkeen päästä astumaan ylös taivaisiin asumaan jumalten keskuudessa. Sankareista tunnetuin oli Herakles, joka vietti vaikean ja kiusauksia täynnä olevan elämän, kärsi tavattoman kivuliaan kuoleman ja nousi sen jälkeen isänsä luo taivaaseen, Olymposvuorelle.

Jotta voisi ymmärtää Jeesus-myyttiä on tutustuttava historiaan ja niihin olosuhteisiin, joka vallitsivat 2000 vuotta sitten Juudeassa. Maa oli jaettu suurmaanomistajien kesken ja pienviljelijöistä tehty heidän palkkatyöläisiä, lähes orjia. Ryövääminen ja rosvoaminen oli monelle ainoa tapa säilyttää kurja henkensä. Sairauksien uskottiin johtuvan riivaajahengistä, kuoltiin nuorina, keski-ikä n. 22 v. Yoga Sutra oli kirjoitettu Intiassa n. 250 eaa. ja levinnyt silkkitien kautta sekä meritse juutalaisten tietoisuuteen. Tämä joogan perusteos selittää, miten ihminen voi käytännön keinoin saavuttaa yhteyden jumaluuden kanssa (Intialaiset joogamestarit kävelivät veden päällä!). Juutalainen uskonlahko, essealaiset, omaksuivat nämä opit perusteellisesti. Heillä oli Qumranin yhteisössä 200 ylipappia, jotka kykenivät ihmetekoihin. Heidän väitettiin jopa herättäneen kuolleita henkiin. Heidän osaamiselle olikin käyttöä (Lk 10:1). Essealaiset uskoivat, että profetiat toteuttamalla toteutuu myös Jumalan valtakunta, jolloin vääräuskoiset hävitettäisiin 40 vuoden kuluessa (vrt.2 Ms 32:23-29, Mt 10:34, Lk 22:36, 12:49-51): ensin saddukeukset, sitten fariseukset ja lopulta myös roomalaiset.

Erään Qumranin luostarikoulussa 3 vuotiaasta koulutetun piti hoitaa tämä ikävä, mutta välttämätön tehtävä Jesajan kirjoitusten toteuttamiseksi. Hänen nimensä on muuttunut historiaan saatossa. Tänään tätä henkilöä kutsutaan nimellä Jeesus. Essealaiset uskoivat Jumalan ilmoittavan tahtonsa arvan kautta (vrt. Lk 1:9, Jh 19:24). Siksi hänet oli siitetty ”arpomalla”, ts. hänellä oli 2 mahdollista isää. Täyttäessään 30 vuotta hän otti nämä sotilasmessiaan tehtävät. Viimeiset sotaharjoitukset ja käskynjaot oli pidetty (Mk 6:30-44, 8:1-13). Jotkut jänistivät, sillä he eivät olisi pystyneet surmaamaan sukulaisiaan (Jh 6:60-71). Onneksi heidän huippusalaisista suunnitelmista päästiin selville. (Niin hän sanoi heille: "Teille on annettu Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta noille ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksissa, että he näkemällä näkisivät, eivätkä huomaisi, ja kuulemalla kuulisivat, eivätkä ymmärtäisi, niin etteivät kääntyisi ja saisi anteeksi". Mk 4:11-12). Essealaisia ryhdyttiin vainoamaan ja he joutuivat pakenemaan. Vain ydinryhmä jäi Jerusalemiin odottamaan sotilasmessiaan pikaista paluuta Jumalan joukkojen kera. Roomalaiset tuhosivat Qumranin kallioluostarit 68 ja Jerusalemin temppelin 2 vuotta myöhemmin.

kertoisko joku pikapikaa vastaukset näihin kyssiin:
1.Mitä tarkoittavat käsitteet:
a)lähetyskäsky
b)alkuseurakunta
c)anteeksianto

2. Kerro ajasta ja yhteiskunnasta noin 2000 vuotta sitten Juudeassa(nykyisessä israelissa)

3.Mitä yhteistä on kristinuskolla, islamilla ja juutalaisuudella?

4.Kerro kirkkolaitoksen seuraavista käännekohdista:
a)katolisen kirkon jakautuminen
b)uskonpuhdistus
c)ristiretket

5.Mitä uskonpuhdistus tarkoittaa?

6.Kerro miten seurakunta toimii

7.Mitä ristiretket suomeen olivat ja milloin ne tapahtuivat?

8.Mitä tarkoittavat seuraavat sanat:
a)bysantti
b)katolinen
c)ortodoksi
f)anekauppa
g)paavi

9.kerro kristillisen kirkon historiasta