BBC:n tiedesivusto uutisoi delfiinin ja lepakon ultraäänikorvissa käytettävän samaa perimäainesta (DNA) saman toiminnon rakentamiseen.
http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/8478566.stm
Eipä nyt ole tiedossani, että joku olisi ennustanut tuota suunnittelunäkökulmasta, mutta ainakaan näin jälkikäteen tuon ei voisi ajatella muodostuvan selittämättömäksi havainnoksi yhteisen suunnittelijan viitekehyksesssä.
Sensijaan yhteisen kantamuodon ja evolutionääristen sukupuiden tapauksessa tuosta tullee ongelmaa, kun ei näytetä oletettavan, että geeni olisi ollut jo lepakoiden ja delfiinien yhteisellä oletetulla esi-isällä.
Nimittäin geenien samankaltaisuushan on ollut sukupuiden rakentamisen peruskiviä siinä mielessä, että mitä pienempi geneettinen etäisyys on, sitä läheisempää sukua kyseiset eliöt ovat. Eri geeneille on voitu kylläkin keksiä erilaisia muuttumisnopeuksia, mutta jos geenien identtisyys onkin "evoluution tulos", niin sehän samalla tekee epävarmaksi koko sukupuuajattelun. Identtinen geeni siis viittaa joko sukulaisuuteen perinnölliesti tai sitten ei viittaa sukulaisuuteen jne. Tätä ei BBC:n artikkelin evolutionäärinen selittely huomioi. Syyksi voisi sanoa senkin, että evoluutio-opit tarjoavat mainion selitysautomaatin, joka kelpaa poikkeustapauksiinkin ilman fasfikaatiotestauksen vaaraa.
Jäädäänpä odottelemaan, löytyykö noita "etäisten eliöiden" identtisiä geenejä enemmänkin. Nythän kartoitusteknologia on sillä tasolla, että uusia tuloksia tule nopeaan tahtiin.
http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/8478566.stm
Eipä nyt ole tiedossani, että joku olisi ennustanut tuota suunnittelunäkökulmasta, mutta ainakaan näin jälkikäteen tuon ei voisi ajatella muodostuvan selittämättömäksi havainnoksi yhteisen suunnittelijan viitekehyksesssä.
Sensijaan yhteisen kantamuodon ja evolutionääristen sukupuiden tapauksessa tuosta tullee ongelmaa, kun ei näytetä oletettavan, että geeni olisi ollut jo lepakoiden ja delfiinien yhteisellä oletetulla esi-isällä.
Nimittäin geenien samankaltaisuushan on ollut sukupuiden rakentamisen peruskiviä siinä mielessä, että mitä pienempi geneettinen etäisyys on, sitä läheisempää sukua kyseiset eliöt ovat. Eri geeneille on voitu kylläkin keksiä erilaisia muuttumisnopeuksia, mutta jos geenien identtisyys onkin "evoluution tulos", niin sehän samalla tekee epävarmaksi koko sukupuuajattelun. Identtinen geeni siis viittaa joko sukulaisuuteen perinnölliesti tai sitten ei viittaa sukulaisuuteen jne. Tätä ei BBC:n artikkelin evolutionäärinen selittely huomioi. Syyksi voisi sanoa senkin, että evoluutio-opit tarjoavat mainion selitysautomaatin, joka kelpaa poikkeustapauksiinkin ilman fasfikaatiotestauksen vaaraa.
Jäädäänpä odottelemaan, löytyykö noita "etäisten eliöiden" identtisiä geenejä enemmänkin. Nythän kartoitusteknologia on sillä tasolla, että uusia tuloksia tule nopeaan tahtiin.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mitkäs ne lajit olivatkaan, joita luultiin samankaltaisen fysiologian ja samanlaisten elintapojen takia sukulais lajeiksi, mutta ilmenikin että nämä lajit eivät ole ollenkana lähisukulaisia, vaan samankaltaisuus johtuu samasta ekologisesta lokerosta. Saman valintapaineen takia eri lajien opminaisuudet olivat muuttuneet hyvin samankaltaiseksi.
Ken tietää/muistaa asian paremmin, tarkentakoot..
Pussieläinten ei olla havaittu olevan sukua toisilleen vaikka ne asuttavat samaa mannerta, Austraaliaa!
Pussi on siten syntyisin eri elukoille toisistaan sukulaisuudesta riippumatta.
Pussikarhut muistuttavat rakenteeltaan koiraeläimiä vaikka niiden yhteistä alkuperää ei voida osottaa.
Mutta miksi kalat eivät ole toimintakyvyttömiä kylmässä vakka niiden oletetut jälkeläiset, matelijat eivät kykene liikkumaan kylmässä?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Konvergentti_evoluutio
''kun ei näytetä oletettavan, että geeni olisi ollut jo lepakoiden ja delfiinien yhteisellä oletetulla esi-isällä.''
Missä noin sanotaan?
''Nimittäin geenien samankaltaisuushan on ollut sukupuiden rakentamisen peruskiviä siinä mielessä, että mitä pienempi geneettinen etäisyys on, sitä läheisempää sukua kyseiset eliöt ovat.''
Sukupuiden rakentamiseen voidaan käyttää geenien emäsjärjestyksen vertailua, mutta käsittääkseni alalla käytetään useammin muita menetelmiä: mm. SINE ja LINE jaksoja.
''Tuntomerkit syntyvät roska-DNA-sekvenssin satunnaisista insertiosta geenien lähelle. Erityiset roska-DNA:n palat, niin sanotut LINE-jaksot ja SINE-jaksot, ovat erittäin helpot havaita. Kun SINE ja LINE on asettunut tiettyyn DNA:n kohtaan, sen poistamiseksi ei ole aktiivista mekanismia. Näiden pätkien insertio merkitsee lajin geenin ja sen jälkeen se siirtyy kaikille sitä polveutuville lajeille. Ne ovat geneanalogian täydelliset merkit. Tällaiset insertiot ovat erittäin harvinaisia, joten insertion esiintyminen kahden lajin DNA:ssa samassa paikassa voidaan selittää vain siten, että lajeilla on yhteinen esi-isä. '' Lainattu molekyylibiologian, genetiikan ja lääketieteellisen genetiikan professorin Sean B. Carrollin kirjasta Kelpoisimman valmistus.
''''kun ei näytetä oletettavan, että geeni olisi ollut jo lepakoiden ja delfiinien yhteisellä oletetulla esi-isällä.''
Missä noin sanotaan?''
Ajattelin vähän muuta kuin varmaan tarkoitit. Moka...
Eihän sitä ehkä kirjaimellisesti sanottu juuri tuossa, mutta siitähän se koko jutun uutuusarvo oli kiinni. Hyvä että huomasit, ettei mennyt jankkaamiseksi.
Suunnittelija käyttää samantapaisissa toiminnoissa samantapaisia aineita, elikkä tämä ei todista evoluutiosta yhtään mitään :)
Meinasin, että delfiinien ja lepakoiden yhteisellä esi isällä on ollut tämä geeni, mutta ei nykyisessä muodossa. Mistä tiedän?
''We previously reported that the Prestin gene has undergone sequence convergence among unrelated lineages of echolocating bat. Here we report that this gene has also undergone convergent amino acid substitutions in echolocating dolphins, which group with echolocating bats in a phylogenetic tree of Prestin.''
Alkuperäisestä paperista : http://www.cell.com/current-biology/retrieve/pii/S0960982209020739
Eli kyseessä on Prestin niminen geeni. Mennään tänne http://www.ncbi.nlm.nih.gov/sites/entrez ja muokataan hakua, että halutaan etsiä ''Nucleotide'' osiosta ja hakusanaksi ''Prestin Homo sapiens''.
Ihmiseltä löytyy tämä geeni, mutta tietysti se ei ole identtinen lepakoiden kanssa.
Tutkaillaan sitten tätä: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/archive/f/fa/20081215222120!The_Ancestors_Tale_Mammals_Phylogenetic_Tree_in_mya.png
ja todetaan, että kyllä se geeni on ollut lepakoiden ja delfiinien yhteisellä esi-isällä, mutta ei nykyisessä muodossaan.
""Sensijaan yhteisen kantamuodon ja evolutionääristen sukupuiden tapauksessa tuosta tullee ongelmaa, kun ei näytetä oletettavan, että geeni olisi ollut jo lepakoiden ja delfiinien yhteisellä oletetulla esi-isällä.""
Tämä nyt on vain oma arvioni, mutta pitäisin selvänä, että geeni on ollut niiden yhteisellä esi-isällä, koska se on myös ihmisillä, ja kummallakin lajilla se on saanut nykyisen muotonsa, joka mahdollistaa kaikuluotauksen muuntelun ja kasautuvan valinnan avulla.
Turkana vastaa noin. Nyt saatiin taas mukava lisä niihin ylityperiin sukupuihin joita Turkanalla on tapana tarjoilla. Lepakko-delfiini sopii hyvin jatkoksi valas-virtahevolle ja norsu-tamaanille, eikö vain? Mikähän on seuraava.
Tiedemiehet taas ymmärtävät asian paremmin. Turkana ei taas edes harkinnut asiaa, mutta tiedemiehet ymärtävät että muitakin vaihtoehtoja kuin sama esi-isä, on tutkittava. Näin koska mikään muu noissa eläimissä ei viittaa yhteiseen esi-isään.
Todellisuudessa tiede tämän uuden ällistyttävän havainnon myötä lähenee sitä ajatusta että eri lajeilla voi olla samoja komponentteja vaikka niilä ei olisi koskaan ollut yheistä esi-isää.
Geenit eivät tosiaankaan ole niin yksinkertaisia kuin Turkan kuvittelee.
Tuo ei oikeastaan ole mikään kovin suuri ihme.
Nisäkkäiden korvan perusrakenne on samankaltainen, yhteisestä esi-isästä johtuen. Ultraäänikuulo ei ole mikään erillinen aisti, vaan se tarkoittaa sitä, että kykenee aistimaan korkeampia ääniä kuin ihminen (> 20 kHz). Kuulohan tapahtuu tapahtuu sisäkorvan simpukan värekarvallisten aistinsolujen avulla. Ultraäänien asitimiseen tarvitaan riittävän pienet ja hienot värekarvat. Kaikilla nisäkkäillä on tuollainen korva, ja ultraäänikuulossa on kyse siitä että on enemmän ja pienempiä värekarvoja.
Ultraääniä eivät kuule vain delfiinit ja lepakot, vaan myös monet muutikin nisäkkäät, esimerkiksi kissa ja koira. Infraääniä, eli alle 20 Hz:n ääniä kuulevat puolestaan esimerkiksi valaat ja norsut. Artikkelin mukaan esimerkiksi ihmisellä on mutaatioita, jotka ovat aiheuttaneet sen, että kuuloalueen yläraja on laskenut.
Ensimmäiset nisäkkääthän ovat ilmeisesti olleet pieniä yöeläimiä, joille kuulo on ollut ilmeisen tärkeä. Ultraäänikuulon geenit voisivat olla sieltä asti peräisin. Parempinäköisiltä päiväeläimillä kuuloalue on sittemmin vähemmän tärkeänä pienentynyt.
"Jäädäänpä odottelemaan, löytyykö noita "etäisten eliöiden" identtisiä geenejä enemmänkin. Nythän kartoitusteknologia on sillä tasolla, että uusia tuloksia tule nopeaan tahtiin."
- Aivan. Mitä enemmän noita tuloksia tulee, sitä enemmän saadaan vahvistusta yhteisille esi-isille ja eliökunnan sukupuuta saadaan tarkennettua.
luomakunnan kruunulla ole noin hianoa aistia, keraamisia silmiä, kolmen tuuman rasvanahkaa, siipiä, laserkatsetta tai kuudetta ja seitsemättä aistia? Olisin kernaasti älykkäänä laittanut kruunulle muutaman luontaisen huippuominaisuuden, ettei sen tarvi itse kaikkea keksiä, valmistaa ja uunissa paistaa. Jälkiviisasta valitusta...