kerrostalojen lämmityssäästöt

1ulkomaalainen

Kun tuolta maailmalta taas tähän kylmyyteen palasin ja katsoin tietoisesti eri kerrostalojen lämpökulut, hämmästyin kyllä, että millaisia eroja siinä on.

Tuota kun rupesin miettimään ja katsomaan perässä huomasin ihan uusia asioita, minulle siis uusia.

Mm. sitä, että eräissä Helsingin suuressa kerrostaloyhteisössä ei ole ensinkään patteritermostaateja. Tätä kun vertailin siihen, mitä sattun nyt tuolta maailmalta kuulemaan, ihmettelin, että todellako tässä kylmässä maassa ei lämmön säätäminen = säästäminen ole muun kuin asukkaiden havaintokyvyn varassa? Muualla ruvetaan nimittäin ottamaan jo elektroonisesti ohjattuja termostaateja käyttöön, jolla saadaan mm. poissaolo - ja yöpudotus helposti ohjelmoiduiksi. Ja vaikka nyt ei näin pitkäälle mentäisikään, ainakin hyviä tavallisia termostaateja on jo monta kymmentä vuotta ollut käytössä, eikös näistä siten ole muka hyötyä?

Siten toinen asia,jolla on tekemistä suoraan kustannusten kanssa: Suomessa laskutetaan lämmityskustannukset neliömäärän ja koko talon lämmityskustannusten perusteella. Tämä tuntuu minusta ihmelliseltä käytännöltä, kun tiedetään, että asuntokohtaisten kylmä/lämminvesimittareiden käyttöönotto on pudottanut molempien kulutus aivan ratkaisevasti. Tiedän, että mm. Saksassa on ainakin kolmekymmentä vuotta jo ollut laella määrätty, että lämmityskustannusten laskutus peruste on oltava todellinen, siis asuntokohtainen, mittattu kulutus. Niinpä on joka paikassa pattereissa yksinkertaisia mittareita, joita luetaan siten määrävälein. Tuloksen voidaan oletta oleva samansuuntainen kuin vedenkulutuksessa, eli huomattava säästö.

Mitä mieltä tästä? Säästämään pitäisi ruvetaa, onko tässä keinot?

77

3747

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Maukku Maasika

      kirjoittelet, juuri noista syistä muutinkin ok, taloon. Kyllästyin maksamaan muiden kulutuksia, itse kun olen perin säästäväinen ihminen.
      Nyt 118 neliön talo ja 100 neliön autotalli, suora sähkölämmitys ja vuoden kulutus 12000kwh, mutta onhan noita puita... vain hieman ahkeruutta se vaatii, tuleepahan sitä hyötyliikuntaa.

    • joskus...

      Kun kerrostalossa alakerrassa lämmitetään yhden huoneiston huonetilat 22 lämpötilaan, niin yläkerran asukas pääsee vähemmällä lämmitysmäärällä, koska alakerran lämpö nousee ylöspäin ja yläkerran asukkaalla on "ilmainen" lattialämmitys. Joten huoneistokohtainen lämmitys on vähän epäreilu. Lisäksi jo pelkästään asuntokohtainen vesimittari on harvinaisuus Suomessa ja niitä alettiin laittamaan taloihin 90-luvulla --> suurin osa kerros- ja rivitaloista on ilman huoneistokohtaisia mittareita. Ja nuo mittarit tulee jälkeenpäin asennettuna usein kalliiksi ja joskus niitä on hyvin hankala saada asennettua siististi huoneistoon ja siten, että mittari on luotettavissa. Asun vuoden 86 talossa ja tässä rivarissa ei ole edes huoneistokohtaisia sulkuja vesiputkissa. Paterien termostaatit/virtaus olisi kyllä hyvä säätää talohtiöissä säännöllisesti. Omassa huoneistossani joudun säätämään termostaatteja harva se päivä, jotta lämpötila pysyy tasaisena. Osassa huoneistoista on kylmä ja osassa kuuma ja säätö kuulemma todella vaikeaa, jotta kaikilla olisi sopiva ja tasainen lämpö.

      • hieno juttu

        "Kun kerrostalossa alakerrassa lämmitetään yhden huoneiston huonetilat 22 lämpötilaan, niin yläkerran asukas pääsee vähemmällä lämmitysmäärällä, koska alakerran lämpö nousee ylöspäin ja yläkerran asukkaalla on "ilmainen" lattialämmitys."

        Sehän on upea asia. Jos haluat tuhlaat ja haluat tosilämmintä niin joudut jakamaan lämpöä naapureillekin, omalla kustannuksella.

        Nyt on päinvastoin, jos tuhlaat ja haluat tosilämmintä niin panet naapurit maksamaan lämpösi.

      • 1ulkomaalainen
        hieno juttu kirjoitti:

        "Kun kerrostalossa alakerrassa lämmitetään yhden huoneiston huonetilat 22 lämpötilaan, niin yläkerran asukas pääsee vähemmällä lämmitysmäärällä, koska alakerran lämpö nousee ylöspäin ja yläkerran asukkaalla on "ilmainen" lattialämmitys."

        Sehän on upea asia. Jos haluat tuhlaat ja haluat tosilämmintä niin joudut jakamaan lämpöä naapureillekin, omalla kustannuksella.

        Nyt on päinvastoin, jos tuhlaat ja haluat tosilämmintä niin panet naapurit maksamaan lämpösi.

        ... on ratkaistavissa jolloin tavalla, kas kun siellä Saksanmaallakin on ylä- ja alakertalaisia ja tarkoja kun ovat, eivätpä maksaa naapurin lämmityslaskuja.

      • ulkomaanelävillä
        1ulkomaalainen kirjoitti:

        ... on ratkaistavissa jolloin tavalla, kas kun siellä Saksanmaallakin on ylä- ja alakertalaisia ja tarkoja kun ovat, eivätpä maksaa naapurin lämmityslaskuja.

        Ei poliittisissa päätöksissä järkeä tarvita.

        Huoneistojen lämmöntarpeessa on isoja eroja, esim. 3/5 krs kaksio talon keskellä vs. samankokoinen kaksio ylimmässä kerroksessa ja talon päädyssä. Ensin mainitussa voi olla ulkoseinää 25 m² ja siinä toisessa 130 m².

        Toki tällaiset erot voitaisiin vielä laskennallisesti tasata, mutta mietitäänpä vielä sitä talon keskellä sijaitsevaan kaksiota, jonka pinta-ala on 50 m². Siinä on 100 m² välipohjien ja 60 m² välisienien kautta naapurihuoneistoihin rajoittuvaa pinta-alaa. Lisäksi nämä välipohjat ja väliseinät eivät ole eristettyjä. Tämän seurauksena huoneistojen välille on mahdotonta saada aikaan paria astetta suurempaa lämpötilaeroa. Eli jos huoneistokohtaista lämmönkulutusta aletaan mittaamaan, voi tällaisen asunnon omistaja pistää oman lämmityksensä kokonaan pois - jos siis tyytyy n. 20 °C lämpötilaan ja naapureilla on 22 °C - ja siis "ryövätä" kaiken tarvitsemansa lämmön naapureilta.

        Toki voidaan lisätä jokaiseen huoneistoon lämpötilan mittaus ja tiedonkeruujärjestelmä, jonka mittaustietojen avulla voidaan laskea huoneistojen välilläkin siirtynyt lämpöenergia ja hyvittää se laskutuksessa. Tällainen järjestelmä on oikeasti ollut olemassa, mutta tietääkseni se ei koskaan ottanut kunnolla tuulta purjeisiin ja on jo poistunut. Liian kallis suhteessa saavutettaviin säästöihin.

        Ulkomailla käytettävät systeemit ovat äärettömän alkeellisia - esim. patterin kyljessä on ampulli, josta haihtuu hitaasti nestettä ja siitä haihtumisnopeudesta sitten päätellään, paljonko lämpöä on tuhlattu. Tarkkuus on mitä on, mutta sehän ei haittaa, kun sen ei anneta haitata. Ja mitä huonommin eristettyjä talojen ulkoseinät ovat, sitä pienempi merkitys on huoneistojen välisillä lämpövuodoilla.

      • 1ulkomaalainen
        ulkomaanelävillä kirjoitti:

        Ei poliittisissa päätöksissä järkeä tarvita.

        Huoneistojen lämmöntarpeessa on isoja eroja, esim. 3/5 krs kaksio talon keskellä vs. samankokoinen kaksio ylimmässä kerroksessa ja talon päädyssä. Ensin mainitussa voi olla ulkoseinää 25 m² ja siinä toisessa 130 m².

        Toki tällaiset erot voitaisiin vielä laskennallisesti tasata, mutta mietitäänpä vielä sitä talon keskellä sijaitsevaan kaksiota, jonka pinta-ala on 50 m². Siinä on 100 m² välipohjien ja 60 m² välisienien kautta naapurihuoneistoihin rajoittuvaa pinta-alaa. Lisäksi nämä välipohjat ja väliseinät eivät ole eristettyjä. Tämän seurauksena huoneistojen välille on mahdotonta saada aikaan paria astetta suurempaa lämpötilaeroa. Eli jos huoneistokohtaista lämmönkulutusta aletaan mittaamaan, voi tällaisen asunnon omistaja pistää oman lämmityksensä kokonaan pois - jos siis tyytyy n. 20 °C lämpötilaan ja naapureilla on 22 °C - ja siis "ryövätä" kaiken tarvitsemansa lämmön naapureilta.

        Toki voidaan lisätä jokaiseen huoneistoon lämpötilan mittaus ja tiedonkeruujärjestelmä, jonka mittaustietojen avulla voidaan laskea huoneistojen välilläkin siirtynyt lämpöenergia ja hyvittää se laskutuksessa. Tällainen järjestelmä on oikeasti ollut olemassa, mutta tietääkseni se ei koskaan ottanut kunnolla tuulta purjeisiin ja on jo poistunut. Liian kallis suhteessa saavutettaviin säästöihin.

        Ulkomailla käytettävät systeemit ovat äärettömän alkeellisia - esim. patterin kyljessä on ampulli, josta haihtuu hitaasti nestettä ja siitä haihtumisnopeudesta sitten päätellään, paljonko lämpöä on tuhlattu. Tarkkuus on mitä on, mutta sehän ei haittaa, kun sen ei anneta haitata. Ja mitä huonommin eristettyjä talojen ulkoseinät ovat, sitä pienempi merkitys on huoneistojen välisillä lämpövuodoilla.

        perinpohjaisesta viisastelusta, mutta niin vain toimii suurin osa Keskieuroopan kerrostaloasuntojen lämmityskustannusten laskutus, lain ja asetuksen vaatimalla tavalla.

        Voinhan minä otaa selvä, miten nuo mainitsemasi seikaat huomiodaan.

      • totinen.
        ulkomaanelävillä kirjoitti:

        Ei poliittisissa päätöksissä järkeä tarvita.

        Huoneistojen lämmöntarpeessa on isoja eroja, esim. 3/5 krs kaksio talon keskellä vs. samankokoinen kaksio ylimmässä kerroksessa ja talon päädyssä. Ensin mainitussa voi olla ulkoseinää 25 m² ja siinä toisessa 130 m².

        Toki tällaiset erot voitaisiin vielä laskennallisesti tasata, mutta mietitäänpä vielä sitä talon keskellä sijaitsevaan kaksiota, jonka pinta-ala on 50 m². Siinä on 100 m² välipohjien ja 60 m² välisienien kautta naapurihuoneistoihin rajoittuvaa pinta-alaa. Lisäksi nämä välipohjat ja väliseinät eivät ole eristettyjä. Tämän seurauksena huoneistojen välille on mahdotonta saada aikaan paria astetta suurempaa lämpötilaeroa. Eli jos huoneistokohtaista lämmönkulutusta aletaan mittaamaan, voi tällaisen asunnon omistaja pistää oman lämmityksensä kokonaan pois - jos siis tyytyy n. 20 °C lämpötilaan ja naapureilla on 22 °C - ja siis "ryövätä" kaiken tarvitsemansa lämmön naapureilta.

        Toki voidaan lisätä jokaiseen huoneistoon lämpötilan mittaus ja tiedonkeruujärjestelmä, jonka mittaustietojen avulla voidaan laskea huoneistojen välilläkin siirtynyt lämpöenergia ja hyvittää se laskutuksessa. Tällainen järjestelmä on oikeasti ollut olemassa, mutta tietääkseni se ei koskaan ottanut kunnolla tuulta purjeisiin ja on jo poistunut. Liian kallis suhteessa saavutettaviin säästöihin.

        Ulkomailla käytettävät systeemit ovat äärettömän alkeellisia - esim. patterin kyljessä on ampulli, josta haihtuu hitaasti nestettä ja siitä haihtumisnopeudesta sitten päätellään, paljonko lämpöä on tuhlattu. Tarkkuus on mitä on, mutta sehän ei haittaa, kun sen ei anneta haitata. Ja mitä huonommin eristettyjä talojen ulkoseinät ovat, sitä pienempi merkitys on huoneistojen välisillä lämpövuodoilla.

        Tuohon "pellesysteemejä" ei ole mitään muuteltavaa. Eli noin on.

        Kerrostalosysteemeissä on rutkasti parannettavaa. Ja aivan mitättömiäkin kustannuksia aiheuttavilla toimilla saadaan isoja säästöjä. Valtaosa kerrostaloista ovat edelleen "vanhalla" toteutustavalla tehtyjä. Vuosia sitten oli kurssilla luennoitsijalla vakaa mielipide jotta suurimmat säästöt saadaan 1000 markan panostuksella. Kuntoarviokeikoilla ( lähes 400 kohdetta ) olen tuota asiaa aina elvyttänyt. Ja aina vaan se pätee. Muutaman sadan euron panoksilla saadaan muutaman päivä takaisinmaksuaikoja, jos vain viitsitään tehdä jotain.

        Tällä hetkellä yksi typeryys vanhoissa kerrostaloissa ovat kylmiöt. Niissä on varastoituna auton vanteista lähtien kaikkea muuta kuin elintarvikkeita. Turha niitä on jäähdyttää kesät talvet. Eli kytkimestä kompura pois. Ei maksa paljon ja vuosisäästö on sähkössä 1500 euroa.

      • 965467
        ulkomaanelävillä kirjoitti:

        Ei poliittisissa päätöksissä järkeä tarvita.

        Huoneistojen lämmöntarpeessa on isoja eroja, esim. 3/5 krs kaksio talon keskellä vs. samankokoinen kaksio ylimmässä kerroksessa ja talon päädyssä. Ensin mainitussa voi olla ulkoseinää 25 m² ja siinä toisessa 130 m².

        Toki tällaiset erot voitaisiin vielä laskennallisesti tasata, mutta mietitäänpä vielä sitä talon keskellä sijaitsevaan kaksiota, jonka pinta-ala on 50 m². Siinä on 100 m² välipohjien ja 60 m² välisienien kautta naapurihuoneistoihin rajoittuvaa pinta-alaa. Lisäksi nämä välipohjat ja väliseinät eivät ole eristettyjä. Tämän seurauksena huoneistojen välille on mahdotonta saada aikaan paria astetta suurempaa lämpötilaeroa. Eli jos huoneistokohtaista lämmönkulutusta aletaan mittaamaan, voi tällaisen asunnon omistaja pistää oman lämmityksensä kokonaan pois - jos siis tyytyy n. 20 °C lämpötilaan ja naapureilla on 22 °C - ja siis "ryövätä" kaiken tarvitsemansa lämmön naapureilta.

        Toki voidaan lisätä jokaiseen huoneistoon lämpötilan mittaus ja tiedonkeruujärjestelmä, jonka mittaustietojen avulla voidaan laskea huoneistojen välilläkin siirtynyt lämpöenergia ja hyvittää se laskutuksessa. Tällainen järjestelmä on oikeasti ollut olemassa, mutta tietääkseni se ei koskaan ottanut kunnolla tuulta purjeisiin ja on jo poistunut. Liian kallis suhteessa saavutettaviin säästöihin.

        Ulkomailla käytettävät systeemit ovat äärettömän alkeellisia - esim. patterin kyljessä on ampulli, josta haihtuu hitaasti nestettä ja siitä haihtumisnopeudesta sitten päätellään, paljonko lämpöä on tuhlattu. Tarkkuus on mitä on, mutta sehän ei haittaa, kun sen ei anneta haitata. Ja mitä huonommin eristettyjä talojen ulkoseinät ovat, sitä pienempi merkitys on huoneistojen välisillä lämpövuodoilla.

        Mutta jos toinen alkaa säästämää ja pudottaa huoneiston lämpötilan 19 C niin seinän takana lämpötila putoaa 17 C niin kyllä seinän takana ruvetaan laittamaan lämpöjä päälle.

      • 1ulkomaalainen
        totinen. kirjoitti:

        Tuohon "pellesysteemejä" ei ole mitään muuteltavaa. Eli noin on.

        Kerrostalosysteemeissä on rutkasti parannettavaa. Ja aivan mitättömiäkin kustannuksia aiheuttavilla toimilla saadaan isoja säästöjä. Valtaosa kerrostaloista ovat edelleen "vanhalla" toteutustavalla tehtyjä. Vuosia sitten oli kurssilla luennoitsijalla vakaa mielipide jotta suurimmat säästöt saadaan 1000 markan panostuksella. Kuntoarviokeikoilla ( lähes 400 kohdetta ) olen tuota asiaa aina elvyttänyt. Ja aina vaan se pätee. Muutaman sadan euron panoksilla saadaan muutaman päivä takaisinmaksuaikoja, jos vain viitsitään tehdä jotain.

        Tällä hetkellä yksi typeryys vanhoissa kerrostaloissa ovat kylmiöt. Niissä on varastoituna auton vanteista lähtien kaikkea muuta kuin elintarvikkeita. Turha niitä on jäähdyttää kesät talvet. Eli kytkimestä kompura pois. Ei maksa paljon ja vuosisäästö on sähkössä 1500 euroa.

        .. esityksestäni jo vuosia siten.

        Kaiken huippu oli vielä se, että putkiremontin yhteidessä oli vedetty uudet (eristämääömät) pohjaviemärit kylmätilan läpi monta metriä, joden lämpösisältö siten siirretiin sähköllä ulkoilmaan.

        Käsimätöntä touho vailla minkälaista asiantuntemusta koko ketjussa suunnittelijasta rakennusvalvojaan asti. Hallituksellakin oli laput silmillä.

      • talossa
        1ulkomaalainen kirjoitti:

        ... on ratkaistavissa jolloin tavalla, kas kun siellä Saksanmaallakin on ylä- ja alakertalaisia ja tarkoja kun ovat, eivätpä maksaa naapurin lämmityslaskuja.

        Ei ole tietoa noista sakujen taloyhtiöistä ,onko samanlaiset kuin Suomessa?Täällähän as.oy omistaa ko.rakennuksen ja osakas huoneiston hallintaan oikeuttavat osakekirjat.Termostaattiventtiilit pattereissa on ensimmäinen säästökohde,jos taloyhtiössä ei ole näitä asennettu on hallitus/isännöitsiä vastuussa osakkaiden rahan tuhlauksesta.Huoneisto kohtainen lämmön mittaus/laskutus ei onnistu kerrostalossa,ylä ja alakerran asukkaat ovat eriarvoisessa asemassa.

      • aina ole
        1ulkomaalainen kirjoitti:

        ... on ratkaistavissa jolloin tavalla, kas kun siellä Saksanmaallakin on ylä- ja alakertalaisia ja tarkoja kun ovat, eivätpä maksaa naapurin lämmityslaskuja.

        Ei ne saksalaisten systeemit rakentamisessa välttämättä ole sen hienompia kuin täälläkään, pikemminkin päinvastoin. Muistaakseni siellä ei edes nykyään vaadita koneellista ilmanvaihtoa uusiin rakennuksiin. Kuulemma ikkuna-tuuletus riittää. Lämmöntalteenotosta puhumattakaan. Lisäksi lämmitysenergian tarve on paljon pienempi kuin täällä. Kosteuseritysksetkin sakuilla vähän askeettisempia kuin täällä.
        Toiseksi jos kerran haluta joka kämppään monimutkaiset mittarit, niin ei kun vaan aja asiasi taloyhtiössä läpi. Toki 10 000 euron investointi/asunto voi olla hankala saada läpi. Sen jälkeen joka kämppään tulee huoneistokohtaiset lämmitysputket, joissa on energianmittaus, huoneistokohtaiset vesiputket mittareineen ja joka huoneistossa on huoneistokohtainen ilmanvaihto, jotta jokainen voi säätää oman ilmanvaihdonkin mieleiseksi. Kun 50 vuotta on talossa sitten asunut, niin investointi on maksanut ittensä takas. Ja toisekseen en usko Saksan menetelmän olevan sen tarkempi kuin Suomenkaan systeemit. Jälkeenpäin on usein vain helevetin kallista vaihtaa lämmön ja veden tulo asuntoihin, ja laittaa mittarit joka paikkaan. Pelkästään huoneistokohtaisia vesimittareita on usein liian kallista toteuttaa putkiremontin yhteydessä. Toki kallis on suhteellinen käsite, mutta en itse maksaisi 1000 euroa, jotta saisin oman vesimittarin. Toinen mittari vielä kuuman veden tuloon, ja joka patterille oma saksalainen "tarkka" mittari mittaamaan energiaa...

      • se sama
        talossa kirjoitti:

        Ei ole tietoa noista sakujen taloyhtiöistä ,onko samanlaiset kuin Suomessa?Täällähän as.oy omistaa ko.rakennuksen ja osakas huoneiston hallintaan oikeuttavat osakekirjat.Termostaattiventtiilit pattereissa on ensimmäinen säästökohde,jos taloyhtiössä ei ole näitä asennettu on hallitus/isännöitsiä vastuussa osakkaiden rahan tuhlauksesta.Huoneisto kohtainen lämmön mittaus/laskutus ei onnistu kerrostalossa,ylä ja alakerran asukkaat ovat eriarvoisessa asemassa.

        70% ihmisistä asuu siellä vuokralla ja sijoittaa rahansa esim. pörssiin tai obligatiohin, eikä neljään seiniin, jolloin teollisuudellekin on rahoittajia kansan syvistä riveistä. Se siitä.

        Siellä siis vuokralainen maksaa ns. kylmä vuokra plus mm. lämmityskulut erikseen ja nämät muut kulut on siten vuokranantajan todistettava, että ne perustuvat todellisiin kustannuksiin.

        Näin siis sellaisia könttösummia vuokraana ei kovin paljon tunnetaan, ksoka ihmisten elintapoja ovat monenlaisia. Voihan joku olla esim. paljon matkoilla. Suomessa siitäkin ajasta vuokralainen maksaa täydet vuokrat sis. jopa vesimaksut, vaikka vettä ei kuluisikaan ja sama lämmityksen kanssa. Vaikka väännät patterit ympäristöä ajattelevana ihmisinä poissaolon ajaksi minimiin, maksat kuitenkin samat lämmityskulut kuin että sinulla on niin lämmin, että avaat välillä ikkunatkin (näin muuten jotkut todella tekevätkin).

      • se sama
        aina ole kirjoitti:

        Ei ne saksalaisten systeemit rakentamisessa välttämättä ole sen hienompia kuin täälläkään, pikemminkin päinvastoin. Muistaakseni siellä ei edes nykyään vaadita koneellista ilmanvaihtoa uusiin rakennuksiin. Kuulemma ikkuna-tuuletus riittää. Lämmöntalteenotosta puhumattakaan. Lisäksi lämmitysenergian tarve on paljon pienempi kuin täällä. Kosteuseritysksetkin sakuilla vähän askeettisempia kuin täällä.
        Toiseksi jos kerran haluta joka kämppään monimutkaiset mittarit, niin ei kun vaan aja asiasi taloyhtiössä läpi. Toki 10 000 euron investointi/asunto voi olla hankala saada läpi. Sen jälkeen joka kämppään tulee huoneistokohtaiset lämmitysputket, joissa on energianmittaus, huoneistokohtaiset vesiputket mittareineen ja joka huoneistossa on huoneistokohtainen ilmanvaihto, jotta jokainen voi säätää oman ilmanvaihdonkin mieleiseksi. Kun 50 vuotta on talossa sitten asunut, niin investointi on maksanut ittensä takas. Ja toisekseen en usko Saksan menetelmän olevan sen tarkempi kuin Suomenkaan systeemit. Jälkeenpäin on usein vain helevetin kallista vaihtaa lämmön ja veden tulo asuntoihin, ja laittaa mittarit joka paikkaan. Pelkästään huoneistokohtaisia vesimittareita on usein liian kallista toteuttaa putkiremontin yhteydessä. Toki kallis on suhteellinen käsite, mutta en itse maksaisi 1000 euroa, jotta saisin oman vesimittarin. Toinen mittari vielä kuuman veden tuloon, ja joka patterille oma saksalainen "tarkka" mittari mittaamaan energiaa...

        mittarit ovat tavattoman yksinkertaisia, ei varmaankaan vitosen kallimpia, haihduntaa perustuvia. Niitä käydään kuulemma siten kerran vuodessa lukemassa ja tasauslasku perässä.

        En tiedä tuosta nyt ihan paljon enempi, mutta ihmettelen systeemien erilaisuus Suomi vasta "muu Euroopa".

        Eikös ole mielenkiitoista?

      • Rakennusharrastaja
        1ulkomaalainen kirjoitti:

        perinpohjaisesta viisastelusta, mutta niin vain toimii suurin osa Keskieuroopan kerrostaloasuntojen lämmityskustannusten laskutus, lain ja asetuksen vaatimalla tavalla.

        Voinhan minä otaa selvä, miten nuo mainitsemasi seikaat huomiodaan.

        "perinpohjaisesta viisastelusta, mutta niin vain toimii suurin osa Keskieuroopan kerrostaloasuntojen lämmityskustannusten laskutus, lain ja asetuksen vaatimalla tavalla."

        Mitä tuossa edellä esitettiin huoneistokohtaisen laskutuksen epäoikeudenmukaisuudesta pitäisi olla maalaisjärjelläkin selvää. Vaan kaikille ei näköjään minkäänlaista järkeä ole annettu.

        Epäilen vahvasti tuota "suurin osa Keskieuroopan". Ei varmasti pidä paikkaansa Puolassa, Slovakiassa, Sloveniassa, Tsekissä ja Unkarissa. Tuskin Saksassa ja Sveitsissäkään. Mutta todista toisin.

      • koko Euroopassa
        se sama kirjoitti:

        mittarit ovat tavattoman yksinkertaisia, ei varmaankaan vitosen kallimpia, haihduntaa perustuvia. Niitä käydään kuulemma siten kerran vuodessa lukemassa ja tasauslasku perässä.

        En tiedä tuosta nyt ihan paljon enempi, mutta ihmettelen systeemien erilaisuus Suomi vasta "muu Euroopa".

        Eikös ole mielenkiitoista?

        > En tiedä tuosta nyt ihan paljon enempi, mutta ihmettelen systeemien erilaisuus Suomi vasta "muu Euroopa".

        Jos ei ole ihan viime vuosina pelitilanne paljoa muuttunut, niin vuotuinen lämmöntarve on likimain sama napapiiriltä Afrikan rannikolle. Nimittäin mitä etelämmäksi mennään, sitä heikommin eristettyjä talot ovat ja sitä alkeellisempia lämmityslaitteet (kaasu- ja sähkötakkoja yms.) ovat.

        Mutta tilanne on muuttumassa... Rakennusten, asuinrakennukset mukaanluettuina, sähkönkäyttö on kasvanut viime vuosikymmeninä hurjasti ja rakennuksia lämmitetään (tahattomasti) yhä suuremmassa määrin valaistuksen, tietokoneiden yms. hukkalämmöllä. Tässä suhteessa niin nykyinen kuin pari edellistäkin hallitusta on ollut täysin kuutamolla. Kaukolämmön laajamittainen käyttöönotto >50 vuotta sitten oli loistava idea ja silloin tehdyt, viisaat, energiaratkaisut ovat taanneet meille mm. keski-Eurooppaa halvemman sähkön hinnan... mutta tämä tie alkaa olla loppuun kuljettu. Nyt pitäisi jo keksiä uusia ideoita eikä vaan hokea "meillä on jo kaukolämpö, olemme jo tehneet kaiken mahdollisen" ja/tai käyttää jotain öljykriisin niksejä eli laitetaan aina parin vuoden välein lämmöneristeisiin 50 % lisää paksuutta .... kun se ongelma ei enää ole lämpöhäviöt, vaan sähkönkulutuksen kasvu ja (liike)rakennusten liiallinen lämpeneminen = koneellisen jäähdytyksen yleistyminen.

        Eli se ero muuhun maailmaan verrattuna on siinä, että entisestä mallioppilaasta on tullut peränpitäjä. Ei lupaa hyvää vientiteollisuudelle tällainen....

        BTW. vois nään huoneistokohtaisesta lämmönkulutuksesta & lämmön tuhlaamisesta meuhkanneetkin vähän miettiä sitä omaa sähkönkäyttöään. Aika turha esittää ekoa, jos TV/tietokone on lähes jatkuvasti päällä ja/tai kämppä lämmitetään pääasiassa hehkulampuilla (joita "muodikkaat" halogeenitkin ovat).

      • tosi hienolle
        se sama kirjoitti:

        mittarit ovat tavattoman yksinkertaisia, ei varmaankaan vitosen kallimpia, haihduntaa perustuvia. Niitä käydään kuulemma siten kerran vuodessa lukemassa ja tasauslasku perässä.

        En tiedä tuosta nyt ihan paljon enempi, mutta ihmettelen systeemien erilaisuus Suomi vasta "muu Euroopa".

        Eikös ole mielenkiitoista?

        Vai haihduntaan perustuvia? Ja joka patterissa oma? 5 eur/kpl? Entä jos on lattialämmitys, joka Saksassa on harvinaisuus? Ja niiden jokaisen patterin mittarin lukeminen on sitten halpaa kerran vuodessa? Kuulostaa todella luotettavalle, kun talossa on 15 mittaria, jotka pitää olla sinetöity ja joka mittari energiayhtiön järjestelmiin tallennettuna ja siitä sitten 6 kertaa vuodessa laskutus ja tasauslaskut päälle... varmaan säästää tosi paljon. Olen valmis maksamaan 50 eur/patteri, että tollasia virityksiä ei meille tule.

      • se ulkomaalainen
        tosi hienolle kirjoitti:

        Vai haihduntaan perustuvia? Ja joka patterissa oma? 5 eur/kpl? Entä jos on lattialämmitys, joka Saksassa on harvinaisuus? Ja niiden jokaisen patterin mittarin lukeminen on sitten halpaa kerran vuodessa? Kuulostaa todella luotettavalle, kun talossa on 15 mittaria, jotka pitää olla sinetöity ja joka mittari energiayhtiön järjestelmiin tallennettuna ja siitä sitten 6 kertaa vuodessa laskutus ja tasauslaskut päälle... varmaan säästää tosi paljon. Olen valmis maksamaan 50 eur/patteri, että tollasia virityksiä ei meille tule.

        Eli menet Google-sivulle ja lyöt siihen "Heizkostenabrechnung" jne. Siellä ja sitäkautta löydät vastauskia kaikkeen.

        Kun tämä systeemi on muissakin maissa käytössä, voit kokeilla muillakin kielillä, vaikapa tanskaksi, tai puolan kielellä tai milla nyt siten haluat ja osaat.

        Pikkuisen vaivaa pitää nyt siten asian hyväyksi nähdää.

      • menee,
        tosi hienolle kirjoitti:

        Vai haihduntaan perustuvia? Ja joka patterissa oma? 5 eur/kpl? Entä jos on lattialämmitys, joka Saksassa on harvinaisuus? Ja niiden jokaisen patterin mittarin lukeminen on sitten halpaa kerran vuodessa? Kuulostaa todella luotettavalle, kun talossa on 15 mittaria, jotka pitää olla sinetöity ja joka mittari energiayhtiön järjestelmiin tallennettuna ja siitä sitten 6 kertaa vuodessa laskutus ja tasauslaskut päälle... varmaan säästää tosi paljon. Olen valmis maksamaan 50 eur/patteri, että tollasia virityksiä ei meille tule.

        ainakin täällä BeNeLuxissa. Systeemi on ihan toimiva, lämmöstä maksetaan kuukausittaisen "Charge":n yhteydessä. (Täällä Chargen maksaa siis vuokralainen) ja vuoden lopulla mittauselementit käydään lukemassa ja täyttämässä. Tuo kulutusmittarien luku kestää vain muutaman minuutin per asunto eli homma käy rutiinilla. Tasauslasku tulee sitten aikanaan ja ken kuluttaa, hän maksaa. Aivan kuin vedestäkin. Mutta eihän tämä tunnu käyvän mitenkään Suomessa, viisaiden ihmisten maassa jossa tasataan tehokkaasti kaikki sosiaalidemokratian jaloja periaatteita noudattaen. Eli ei auta yksittäisen ihmisen lämmön- eikä vedensäästö kerrostalossa kun muut tuulettavat asuntojaan pakkasella surutta vähät välittäen energiansäästöstä. Maassamme on kyllä jotkut asiat niin totaalisen pielessä kun vain olla voi. Mutta tyytyväinen ihminen asuukin omakotitalossa jossa on joihinkin asioihin voi vielä sentään vaikuttaa.

      • heräsi
        menee, kirjoitti:

        ainakin täällä BeNeLuxissa. Systeemi on ihan toimiva, lämmöstä maksetaan kuukausittaisen "Charge":n yhteydessä. (Täällä Chargen maksaa siis vuokralainen) ja vuoden lopulla mittauselementit käydään lukemassa ja täyttämässä. Tuo kulutusmittarien luku kestää vain muutaman minuutin per asunto eli homma käy rutiinilla. Tasauslasku tulee sitten aikanaan ja ken kuluttaa, hän maksaa. Aivan kuin vedestäkin. Mutta eihän tämä tunnu käyvän mitenkään Suomessa, viisaiden ihmisten maassa jossa tasataan tehokkaasti kaikki sosiaalidemokratian jaloja periaatteita noudattaen. Eli ei auta yksittäisen ihmisen lämmön- eikä vedensäästö kerrostalossa kun muut tuulettavat asuntojaan pakkasella surutta vähät välittäen energiansäästöstä. Maassamme on kyllä jotkut asiat niin totaalisen pielessä kun vain olla voi. Mutta tyytyväinen ihminen asuukin omakotitalossa jossa on joihinkin asioihin voi vielä sentään vaikuttaa.

        Ihan mielenkiinosta,paljonko esim 50m2 kaksion lämmitys kustannus on kuukaudessa siellä benelux-maassa?Onko hinta sama kerroksesta riippumatta?Löytyisikö linkkiä tuohon mittauselementin tietoihin?

      • kiinnostaa, niin
        heräsi kirjoitti:

        Ihan mielenkiinosta,paljonko esim 50m2 kaksion lämmitys kustannus on kuukaudessa siellä benelux-maassa?Onko hinta sama kerroksesta riippumatta?Löytyisikö linkkiä tuohon mittauselementin tietoihin?

        kerrotaan sitten. Asuntomme on tosin n. 85 neliöinen "kolmio", kymmenkunta vuotta vanha pieni kerrostalo, keskus-/kaasulämmitys. Tästä asunnosta maksetaan vuokran (aika korkea) lisäksi Chargea 135€/kk.Tuosta summasta lämmityksen ja lämpimän veden osuus on 45€/kk. Mitä se muissa asunnoissa ja kerroksissa on, ei meitä kiinnosta, pääasia että asunto on lämmin ja toimiva. Sekään ei ole täällä aivan itsestään selvää, melkeinpä päinvastoin.

      • 1ulkomaalainen
        heräsi kirjoitti:

        Ihan mielenkiinosta,paljonko esim 50m2 kaksion lämmitys kustannus on kuukaudessa siellä benelux-maassa?Onko hinta sama kerroksesta riippumatta?Löytyisikö linkkiä tuohon mittauselementin tietoihin?

        "Heizkostenverordnung" siis saksaksi, tuskin kuka osaa täällä hollantia, flaamia tai jotain muuta, taitapa olla muutenkin olla kielitaito vähissä näillä palstoilla kirjoittavilla.

      • Gooogleeen
        1ulkomaalainen kirjoitti:

        "Heizkostenverordnung" siis saksaksi, tuskin kuka osaa täällä hollantia, flaamia tai jotain muuta, taitapa olla muutenkin olla kielitaito vähissä näillä palstoilla kirjoittavilla.

        Olipas siellä tekstiä ja kaavaa,vaikuttaa vähän itäisen puolen touhulta. Tämänkö systeemin arvelet toimivan myös Suomessa,saanen epäillä.Taitaa riittää aika pitkälle kun taloyhtiöiden hallitus/isännöisiä säädättää lämmöt kohdalleen ja blommauttaa term.patteriventtiilit.Kirjoituksesi loppu kääntyy valitettavasti elvistelyn puolelle.

      • 1ulkomaalainen
        Gooogleeen kirjoitti:

        Olipas siellä tekstiä ja kaavaa,vaikuttaa vähän itäisen puolen touhulta. Tämänkö systeemin arvelet toimivan myös Suomessa,saanen epäillä.Taitaa riittää aika pitkälle kun taloyhtiöiden hallitus/isännöisiä säädättää lämmöt kohdalleen ja blommauttaa term.patteriventtiilit.Kirjoituksesi loppu kääntyy valitettavasti elvistelyn puolelle.

        väitettty, se kileitaitoasia, kun monesti ihan näkee kirjoituksista, että tiedonlähde on ollut iltalehti. Toivon aina, että ihmiset vitsivät hakea uusia tietoja edes alkulähteestä, eikä jonkun toimittajan sepittyksistä.

      • TA-virtausmittari
        aina ole kirjoitti:

        Ei ne saksalaisten systeemit rakentamisessa välttämättä ole sen hienompia kuin täälläkään, pikemminkin päinvastoin. Muistaakseni siellä ei edes nykyään vaadita koneellista ilmanvaihtoa uusiin rakennuksiin. Kuulemma ikkuna-tuuletus riittää. Lämmöntalteenotosta puhumattakaan. Lisäksi lämmitysenergian tarve on paljon pienempi kuin täällä. Kosteuseritysksetkin sakuilla vähän askeettisempia kuin täällä.
        Toiseksi jos kerran haluta joka kämppään monimutkaiset mittarit, niin ei kun vaan aja asiasi taloyhtiössä läpi. Toki 10 000 euron investointi/asunto voi olla hankala saada läpi. Sen jälkeen joka kämppään tulee huoneistokohtaiset lämmitysputket, joissa on energianmittaus, huoneistokohtaiset vesiputket mittareineen ja joka huoneistossa on huoneistokohtainen ilmanvaihto, jotta jokainen voi säätää oman ilmanvaihdonkin mieleiseksi. Kun 50 vuotta on talossa sitten asunut, niin investointi on maksanut ittensä takas. Ja toisekseen en usko Saksan menetelmän olevan sen tarkempi kuin Suomenkaan systeemit. Jälkeenpäin on usein vain helevetin kallista vaihtaa lämmön ja veden tulo asuntoihin, ja laittaa mittarit joka paikkaan. Pelkästään huoneistokohtaisia vesimittareita on usein liian kallista toteuttaa putkiremontin yhteydessä. Toki kallis on suhteellinen käsite, mutta en itse maksaisi 1000 euroa, jotta saisin oman vesimittarin. Toinen mittari vielä kuuman veden tuloon, ja joka patterille oma saksalainen "tarkka" mittari mittaamaan energiaa...

        ohjelmoitavia termostaattipatteriventtiilejä asennttiin jossakin määrin Suomessa 80 luvulla. Esim. Haneywell.Niillä pudoteltiin poissaolo ja yölämpötiloja. Toimiviahan ne olivat. Eivät vaan yleistyneet. Vaikka hintakaan ei ollut este. Nykyiset uutuudet voidaan kytkeä keskustietokoneeseen ja ne myös mittaavat kulutuksen. Mitään putkistomuutoksia ei tarvita. Samoin vesijohdot voidaan varustaa mittalaittein jotka on yhteydessä esim. taloyhtiön tietoverkkoon. Asennus on helppo kun putkistot nykyisin on useimmiten pintasennuksia eikä siis mitään muutoksia tarvita. saneeraus ei ole mitenkään päätähuimaavan kallista. Lämmitysverkoston toiminta kerrostaloissa on usein pielessä koska lämpöverkoston tasapainoitus on tehty alaarvoisesti. Siihen löytyy mittalaitteet jolla se suoritetaan oikein. Vaaditaan kyllä mittayhtein varustetut linjansäätöventtiilit ja huolellinen työ. Huomasin Saksan olevan monessa asiassa "takapajula" 90 luvulla, näissä asioissa. Asuin Frankfurtissa pienkerrostalossa ja omakotitalossa kahtena talvena ja kesänä, että kokemusta on.

      • se sama
        TA-virtausmittari kirjoitti:

        ohjelmoitavia termostaattipatteriventtiilejä asennttiin jossakin määrin Suomessa 80 luvulla. Esim. Haneywell.Niillä pudoteltiin poissaolo ja yölämpötiloja. Toimiviahan ne olivat. Eivät vaan yleistyneet. Vaikka hintakaan ei ollut este. Nykyiset uutuudet voidaan kytkeä keskustietokoneeseen ja ne myös mittaavat kulutuksen. Mitään putkistomuutoksia ei tarvita. Samoin vesijohdot voidaan varustaa mittalaittein jotka on yhteydessä esim. taloyhtiön tietoverkkoon. Asennus on helppo kun putkistot nykyisin on useimmiten pintasennuksia eikä siis mitään muutoksia tarvita. saneeraus ei ole mitenkään päätähuimaavan kallista. Lämmitysverkoston toiminta kerrostaloissa on usein pielessä koska lämpöverkoston tasapainoitus on tehty alaarvoisesti. Siihen löytyy mittalaitteet jolla se suoritetaan oikein. Vaaditaan kyllä mittayhtein varustetut linjansäätöventtiilit ja huolellinen työ. Huomasin Saksan olevan monessa asiassa "takapajula" 90 luvulla, näissä asioissa. Asuin Frankfurtissa pienkerrostalossa ja omakotitalossa kahtena talvena ja kesänä, että kokemusta on.

        Eli asuit ilmeisesti vuokralla. Kerropas miltä sinun vuokralasku näyttii. Kylmävuokra lämmitys- ym. kulutuskuluja?

        Voisitko erittellä miten näit siellä erityisesti takapujalamaisena? Se on muuten totta, ettei saksalaisissa hotelleissa ja kerrostaloissakaan ole sellaista hiuma ilmanvaihto kuin Suomessa. Siellä edellekin suositetllaan avamaan ikkunat joku kertaa päivässä varttitunniksi. Onko Suomessa menty liian pitkällä jatkuvan ilmavaihdon kanssa? Ei minulla ole tarpeeksi tietoa tuohon.

      • Ja wohl
        se sama kirjoitti:

        Eli asuit ilmeisesti vuokralla. Kerropas miltä sinun vuokralasku näyttii. Kylmävuokra lämmitys- ym. kulutuskuluja?

        Voisitko erittellä miten näit siellä erityisesti takapujalamaisena? Se on muuten totta, ettei saksalaisissa hotelleissa ja kerrostaloissakaan ole sellaista hiuma ilmanvaihto kuin Suomessa. Siellä edellekin suositetllaan avamaan ikkunat joku kertaa päivässä varttitunniksi. Onko Suomessa menty liian pitkällä jatkuvan ilmavaihdon kanssa? Ei minulla ole tarpeeksi tietoa tuohon.

        eivät olleet pitkiä. Asuimme tyttären luona vuora-asunnoissa 1991 ja 1992. Omakotitalo oli suurehko kaunis talo joka lämpeni kaasulla vesipatterien kautta. Huomiot: Patterit eivät olleet yksinkertaisten ikkunoiden alla vaan umpiseinillä. Niissä ei ollut termosttaattisia patteriventtiilejä. Putket olivat kokoa 50- 20 mm, siis vapaakierrolle tarkoitettuja vaikka nyt olikin pumppu käytössä. Lämmitys säätyi automatiikalla joka piti huonelämmön 16- 18 asteessa. Säädin lämpötilan tietysti korkeammaksi, josta tulikin sanomista. Seuraavaksi säädin jälleen lämpötilan 20 asteeseen ja manipuloin lämpömittarin. Vesiposti oli putkitettu ulkoseinälle ja siinä ei ollut talvisulkua joten sehän jäätyi tietysti, koska oli harvinaisen kylmä helmikuu silloin. Korjaajalle kerroin millainen vesipostisysteemi Suomessa on käytössä ja hän tekikin tarvittavan muutoksen. Lämminkäyttövesiputket olivat teräsputkea uusissakin kohteissa. Hanat ja sekoittimet toimivia mutta 50 luvulta. Se oli sitä saksalaista säästäväisyyttä. Ja wc:t ! huh.huh.

      • Edellinen
        Ja wohl kirjoitti:

        eivät olleet pitkiä. Asuimme tyttären luona vuora-asunnoissa 1991 ja 1992. Omakotitalo oli suurehko kaunis talo joka lämpeni kaasulla vesipatterien kautta. Huomiot: Patterit eivät olleet yksinkertaisten ikkunoiden alla vaan umpiseinillä. Niissä ei ollut termosttaattisia patteriventtiilejä. Putket olivat kokoa 50- 20 mm, siis vapaakierrolle tarkoitettuja vaikka nyt olikin pumppu käytössä. Lämmitys säätyi automatiikalla joka piti huonelämmön 16- 18 asteessa. Säädin lämpötilan tietysti korkeammaksi, josta tulikin sanomista. Seuraavaksi säädin jälleen lämpötilan 20 asteeseen ja manipuloin lämpömittarin. Vesiposti oli putkitettu ulkoseinälle ja siinä ei ollut talvisulkua joten sehän jäätyi tietysti, koska oli harvinaisen kylmä helmikuu silloin. Korjaajalle kerroin millainen vesipostisysteemi Suomessa on käytössä ja hän tekikin tarvittavan muutoksen. Lämminkäyttövesiputket olivat teräsputkea uusissakin kohteissa. Hanat ja sekoittimet toimivia mutta 50 luvulta. Se oli sitä saksalaista säästäväisyyttä. Ja wc:t ! huh.huh.

        siitä ei ole oikein mitään dokumenttia enää. Minä maksoin tyttärelle könttisumman enkä osaa niistä sen enempää sanoa. Hänellä on kyllä kaikki tiedottallella. Pitää joskus syventyä asiaan.

      • Vettä ja ilmaa
        se sama kirjoitti:

        Eli asuit ilmeisesti vuokralla. Kerropas miltä sinun vuokralasku näyttii. Kylmävuokra lämmitys- ym. kulutuskuluja?

        Voisitko erittellä miten näit siellä erityisesti takapujalamaisena? Se on muuten totta, ettei saksalaisissa hotelleissa ja kerrostaloissakaan ole sellaista hiuma ilmanvaihto kuin Suomessa. Siellä edellekin suositetllaan avamaan ikkunat joku kertaa päivässä varttitunniksi. Onko Suomessa menty liian pitkällä jatkuvan ilmavaihdon kanssa? Ei minulla ole tarpeeksi tietoa tuohon.

        ja siihen liittyvä lämmöntalteenotto ja nykyisin myös jäähdytys on Suomessa pitkälle vietyä, ja kallista tekniikkaa. Onhan siitä tosin hyötyäkin jos laitteet pidetään kunnossa ja niitä hoidetaan viikottain. Eräs asia on varmaan tärkeä. Kun Suomen ilmasto on usein myös erittäin kostea niin ilmastointilaite pitäisi ohjelmoida niin että se ei työnnä ylikosteaa ilmaa sisälle. Se on yksi hometta ja muita kosteusvaurioita aiheuttava tekijä. Ilmastointikoneen automatiikka kyllä pitää lämmön tasaisena mutta kosteutta se ei huomioi. Ei ainakaan vähän vanhemmat laitteet. Siis tuloilman syöttö seis jos kosteus nousee liian suureksi. Ei ole iso muutos laitteen automatiikalle. Säästyisi monta remonttia ja sairaustapausta. Kiertoilahan voi jäädä siksi aikaa päälle kunnes kosteustilanne muuttuu. Mitä haittaa tuosta sitten on ? Ilmanvaihdon tasapainohan siinä muuttuu ja olosuhteetkin.
        Kumpi sitten on pahempi kosteusvauriot vaiko ikkunatuuletus jonkin aikaa. Mene ja tiedä.

      • Am Main
        Ja wohl kirjoitti:

        eivät olleet pitkiä. Asuimme tyttären luona vuora-asunnoissa 1991 ja 1992. Omakotitalo oli suurehko kaunis talo joka lämpeni kaasulla vesipatterien kautta. Huomiot: Patterit eivät olleet yksinkertaisten ikkunoiden alla vaan umpiseinillä. Niissä ei ollut termosttaattisia patteriventtiilejä. Putket olivat kokoa 50- 20 mm, siis vapaakierrolle tarkoitettuja vaikka nyt olikin pumppu käytössä. Lämmitys säätyi automatiikalla joka piti huonelämmön 16- 18 asteessa. Säädin lämpötilan tietysti korkeammaksi, josta tulikin sanomista. Seuraavaksi säädin jälleen lämpötilan 20 asteeseen ja manipuloin lämpömittarin. Vesiposti oli putkitettu ulkoseinälle ja siinä ei ollut talvisulkua joten sehän jäätyi tietysti, koska oli harvinaisen kylmä helmikuu silloin. Korjaajalle kerroin millainen vesipostisysteemi Suomessa on käytössä ja hän tekikin tarvittavan muutoksen. Lämminkäyttövesiputket olivat teräsputkea uusissakin kohteissa. Hanat ja sekoittimet toimivia mutta 50 luvulta. Se oli sitä saksalaista säästäväisyyttä. Ja wc:t ! huh.huh.

        edelliseen. Saksassa vanhoissa kiinteistöissä Wc istuimet olivat mallia "Venäjä" niissä oli vesilukko istuimen ulkopuolella. Hanat ja sekoittimet olivat ns. kaksiotemallia, vaikka onhan Saksassa eräs maailman suurimpia ja moderneipia hanatetehtaita esim.Grohe. Samoin eräs edistyksellisin lämmityslaite val-
        mistaja maailmanlaajuinen Wiessman, että ei se tekniikasta ole kiinni mitä Saksassa näkee lvi-alalla. Oikeastaan Saksa on oikein kiva maa kaiken kaikkiaan. Kielitaitokin kehittyi kummasti kun jonkinlainen pohja oli olemassa. Ruokahan esim. on Saksassa hyvinkin samantapaista kun täällä suomessa ja ihmiset järjestään asiallisia ja mukavia. Itävallan pikkukylissä saimme oikein luxus kohtelua. Se että siellä ei käytetty kupariputkea eikä sen asennukseen tarvittavia erikoistyökaluja, jotka Suomessa ovat huippuluokkaa, se ihmetytti. Nythän kyllä tiedetään ettei cu- putkikaan kestä kaikissa olosuhteissa Suomessakaan.

      • Ihan eri tilanne
        menee, kirjoitti:

        ainakin täällä BeNeLuxissa. Systeemi on ihan toimiva, lämmöstä maksetaan kuukausittaisen "Charge":n yhteydessä. (Täällä Chargen maksaa siis vuokralainen) ja vuoden lopulla mittauselementit käydään lukemassa ja täyttämässä. Tuo kulutusmittarien luku kestää vain muutaman minuutin per asunto eli homma käy rutiinilla. Tasauslasku tulee sitten aikanaan ja ken kuluttaa, hän maksaa. Aivan kuin vedestäkin. Mutta eihän tämä tunnu käyvän mitenkään Suomessa, viisaiden ihmisten maassa jossa tasataan tehokkaasti kaikki sosiaalidemokratian jaloja periaatteita noudattaen. Eli ei auta yksittäisen ihmisen lämmön- eikä vedensäästö kerrostalossa kun muut tuulettavat asuntojaan pakkasella surutta vähät välittäen energiansäästöstä. Maassamme on kyllä jotkut asiat niin totaalisen pielessä kun vain olla voi. Mutta tyytyväinen ihminen asuukin omakotitalossa jossa on joihinkin asioihin voi vielä sentään vaikuttaa.

        Rivitaossa oman lämpökulutuksen maksaminen vielä jotenkin menettelee, kun asunnot ovat yleensä suunnilleen samankokoisia ja suunnilleen samassa tilanteessa, vaikka toisilla onkin yksi kylmä seinä vähemmän kuin toisilla.

        Mutta kerrostaloissa asuntojen koossa ja sijainnissa on lämpöteknisesti valtavia eroja.

        Suomessa lämmitysenergiaa kuluu paljon vuodessa ja siksi on ihan eri asia periä epäoikeudenmukaista pientä maksua kuten keksieuroopassa, kuin suurta epäoikeudenmukaista maksua suomessa.

        Tästä syystä minä asun omakotitalossa, kun en halua maksaa muiden kuluja enkä maksattaa muilla omiani.

      • kommentoi
        Ihan eri tilanne kirjoitti:

        Rivitaossa oman lämpökulutuksen maksaminen vielä jotenkin menettelee, kun asunnot ovat yleensä suunnilleen samankokoisia ja suunnilleen samassa tilanteessa, vaikka toisilla onkin yksi kylmä seinä vähemmän kuin toisilla.

        Mutta kerrostaloissa asuntojen koossa ja sijainnissa on lämpöteknisesti valtavia eroja.

        Suomessa lämmitysenergiaa kuluu paljon vuodessa ja siksi on ihan eri asia periä epäoikeudenmukaista pientä maksua kuten keksieuroopassa, kuin suurta epäoikeudenmukaista maksua suomessa.

        Tästä syystä minä asun omakotitalossa, kun en halua maksaa muiden kuluja enkä maksattaa muilla omiani.

        On jännä juttu kun osa teistä ei osaa oikein suhteuttaa kelejä/rakennustapaa suomen ja keskisen euroopan välillä. Hyvä suomalainen tuttuni asuu siellä kaksikerroksisessa rivitalossa. Asunto on noin 150 neliömetriä kaikkineen ja öljylämmitys.Uudet kattila ja poltin, automatiikka ym. Ja öljyä kuluu kolmisen tuhatta litraa vuodessa. Lisäksi tuttuni valittaa usein kylmyyttä ja asunnon vetoisuutta. Tutkittiin vähän rakennusta ja havaittiin ettei lämmönkulutus ole mikään ihme kun joka paikasta suorastaan tuulee sisään. Oli kaverille sen luokan järkytys että lupasi ruveta katselemaan vähän paremmin tehtyä asuntoa pikimmiten. Se mitä eniten ihmettelen, on, että eihän täällä ole suomeen verrattuna edes oikeaa talvea koskaan, vaikkakin tämä talvi on ollut poikkeuksellisen pitkä ja luminen, kuulemma lumisin 30 vuoteen. Nytkin on viitisen senttiä lunta maassa ja paikalliset pikku paniikissa.

      • Rörman
        Am Main kirjoitti:

        edelliseen. Saksassa vanhoissa kiinteistöissä Wc istuimet olivat mallia "Venäjä" niissä oli vesilukko istuimen ulkopuolella. Hanat ja sekoittimet olivat ns. kaksiotemallia, vaikka onhan Saksassa eräs maailman suurimpia ja moderneipia hanatetehtaita esim.Grohe. Samoin eräs edistyksellisin lämmityslaite val-
        mistaja maailmanlaajuinen Wiessman, että ei se tekniikasta ole kiinni mitä Saksassa näkee lvi-alalla. Oikeastaan Saksa on oikein kiva maa kaiken kaikkiaan. Kielitaitokin kehittyi kummasti kun jonkinlainen pohja oli olemassa. Ruokahan esim. on Saksassa hyvinkin samantapaista kun täällä suomessa ja ihmiset järjestään asiallisia ja mukavia. Itävallan pikkukylissä saimme oikein luxus kohtelua. Se että siellä ei käytetty kupariputkea eikä sen asennukseen tarvittavia erikoistyökaluja, jotka Suomessa ovat huippuluokkaa, se ihmetytti. Nythän kyllä tiedetään ettei cu- putkikaan kestä kaikissa olosuhteissa Suomessakaan.

        aurinkoenergian hyödyntäminen oli 90 luvulla hyvin yleistä. Olosuhteet ovat suunnilleen samat pohjoisalueilla kuin Suomessa. Suomessa näiden laitteiden yleistyminen on nyt alkanut samoin kuin ns. "maalämmönkin". Maan pintalämmön hyödyntäminen lämpöpumpulla on kuitenkin tosiasiassa auringon maahan varautuneen lämmön hyväksikäyttöä. Jo 25 vuotta sitten asensimme kymmeniä lämpöpumppulaitteita asiakkaille kun öljyn hinta nousi älyttömästi. Laitteet toimivat tänä päivänäkin. Samoin valmistimme ilma ja nestekiertoisia aurinkokennoja joita myös asennettiin toimintaan. Esim. Vapaakiertoinen ilma-aurinkokenno on yksinkertainen kesämökin kuivanapitolaite. Lisäksi sillä voi esilämmittää ilmanvaihdon korvausilman. Sen tekniikan kehittämiseen saimmekin Sitran rahoituksen vuonna 1979. Käyttöveden lämmitys ja isohkon varaajan osalämmitys hoituu hienosti nestetoimisilla aurinkokeräimillä. Jos lämmönjako toimii lattialämmityksellä niin hyöty on suurin.

      • Tätä päivää elävä
        Rörman kirjoitti:

        aurinkoenergian hyödyntäminen oli 90 luvulla hyvin yleistä. Olosuhteet ovat suunnilleen samat pohjoisalueilla kuin Suomessa. Suomessa näiden laitteiden yleistyminen on nyt alkanut samoin kuin ns. "maalämmönkin". Maan pintalämmön hyödyntäminen lämpöpumpulla on kuitenkin tosiasiassa auringon maahan varautuneen lämmön hyväksikäyttöä. Jo 25 vuotta sitten asensimme kymmeniä lämpöpumppulaitteita asiakkaille kun öljyn hinta nousi älyttömästi. Laitteet toimivat tänä päivänäkin. Samoin valmistimme ilma ja nestekiertoisia aurinkokennoja joita myös asennettiin toimintaan. Esim. Vapaakiertoinen ilma-aurinkokenno on yksinkertainen kesämökin kuivanapitolaite. Lisäksi sillä voi esilämmittää ilmanvaihdon korvausilman. Sen tekniikan kehittämiseen saimmekin Sitran rahoituksen vuonna 1979. Käyttöveden lämmitys ja isohkon varaajan osalämmitys hoituu hienosti nestetoimisilla aurinkokeräimillä. Jos lämmönjako toimii lattialämmityksellä niin hyöty on suurin.

        Saksassa "Olosuhteet ovat suunnilleen samat pohjoisalueilla kuin Suomessa. "

        ? Siis hä? Kyllä tuo nyt sattuu olemaan aika etelämpänä kun viimeksi karttoja vilkaisin. Leveyspiirissä on n. kymmenen asteen heitto. Voisin veikata, että auringon lämpökertymän ero on 5-10 kertaa isompi talvikuukausina Saksassa, kuin täällä.

        "Suomessa näiden laitteiden yleistyminen on nyt alkanut samoin kuin ns. "maalämmönkin". "

        ? Ei nuo ole alkaneet yleistyä kovinkaan paljoa. Ehkäpä kannattaisi vilaista tilastoja.

        "Maan pintalämmön hyödyntäminen lämpöpumpulla on kuitenkin tosiasiassa auringon maahan varautuneen lämmön hyväksikäyttöä."

        ? Auringon lämpö ulottuuu Suomessa jonnekkin 10m syvyyteen, jonka jälkeen aletaan käyttämään enenevässä määrin geotermistä lämpöä. Kun porakaivot ovat tyypillisesti tuollaisia 150m syviä, niin valtaosa lämmöstä on geometristä, eikä auringosta saatavaa.

        "Jo 25 vuotta sitten asensimme kymmeniä lämpöpumppulaitteita asiakkaille kun öljyn hinta nousi älyttömästi. "

        Siis tarkoitat, että 1985 öljyn hinta nousi valtavasti? -85 ja seuraavat 10 vuotta oli öljy todella halpaa. Mitä oikein puhut?

        "Laitteet toimivat tänä päivänäkin. "

        Paha kommentoida jotain yksittäisiä laitteita. Pieni epäilys kyllä.

        "Samoin valmistimme ilma ja nestekiertoisia aurinkokennoja joita myös asennettiin toimintaan. Esim. Vapaakiertoinen ilma-aurinkokenno on yksinkertainen kesämökin kuivanapitolaite. Lisäksi sillä voi esilämmittää ilmanvaihdon korvausilman."

        Nythän puhe oli lämmityksestä Vapaavirataisella ilmankierrolla ei kyllä saada kuin aivan pieniä tehoja. Aika kaukana väite, että sillä lämmittäisi ilmanvaihdon tuloilman. Saa olla kyllä koko talon kokoinen keräin, eikä silti riitä.

        "Sen tekniikan kehittämiseen saimmekin Sitran rahoituksen vuonna 1979. "

        Ja ei tainnut menestyä?

        "Käyttöveden lämmitys ja isohkon varaajan osalämmitys hoituu hienosti nestetoimisilla aurinkokeräimillä. Jos lämmönjako toimii lattialämmityksellä niin hyöty on suurin. "

        Joopa joo. Siis aivan pokkana väität, että auringolla saadaan käyttövettä ympäri vuoden? Ja lisäksi vielä tupa lämpenee jos on lattialämmtys?


        Eipä kirjoituksissasi tainnut olla virheitä kuin vain noin jokaisessa lauseessa.

      • Rörman
        Tätä päivää elävä kirjoitti:

        Saksassa "Olosuhteet ovat suunnilleen samat pohjoisalueilla kuin Suomessa. "

        ? Siis hä? Kyllä tuo nyt sattuu olemaan aika etelämpänä kun viimeksi karttoja vilkaisin. Leveyspiirissä on n. kymmenen asteen heitto. Voisin veikata, että auringon lämpökertymän ero on 5-10 kertaa isompi talvikuukausina Saksassa, kuin täällä.

        "Suomessa näiden laitteiden yleistyminen on nyt alkanut samoin kuin ns. "maalämmönkin". "

        ? Ei nuo ole alkaneet yleistyä kovinkaan paljoa. Ehkäpä kannattaisi vilaista tilastoja.

        "Maan pintalämmön hyödyntäminen lämpöpumpulla on kuitenkin tosiasiassa auringon maahan varautuneen lämmön hyväksikäyttöä."

        ? Auringon lämpö ulottuuu Suomessa jonnekkin 10m syvyyteen, jonka jälkeen aletaan käyttämään enenevässä määrin geotermistä lämpöä. Kun porakaivot ovat tyypillisesti tuollaisia 150m syviä, niin valtaosa lämmöstä on geometristä, eikä auringosta saatavaa.

        "Jo 25 vuotta sitten asensimme kymmeniä lämpöpumppulaitteita asiakkaille kun öljyn hinta nousi älyttömästi. "

        Siis tarkoitat, että 1985 öljyn hinta nousi valtavasti? -85 ja seuraavat 10 vuotta oli öljy todella halpaa. Mitä oikein puhut?

        "Laitteet toimivat tänä päivänäkin. "

        Paha kommentoida jotain yksittäisiä laitteita. Pieni epäilys kyllä.

        "Samoin valmistimme ilma ja nestekiertoisia aurinkokennoja joita myös asennettiin toimintaan. Esim. Vapaakiertoinen ilma-aurinkokenno on yksinkertainen kesämökin kuivanapitolaite. Lisäksi sillä voi esilämmittää ilmanvaihdon korvausilman."

        Nythän puhe oli lämmityksestä Vapaavirataisella ilmankierrolla ei kyllä saada kuin aivan pieniä tehoja. Aika kaukana väite, että sillä lämmittäisi ilmanvaihdon tuloilman. Saa olla kyllä koko talon kokoinen keräin, eikä silti riitä.

        "Sen tekniikan kehittämiseen saimmekin Sitran rahoituksen vuonna 1979. "

        Ja ei tainnut menestyä?

        "Käyttöveden lämmitys ja isohkon varaajan osalämmitys hoituu hienosti nestetoimisilla aurinkokeräimillä. Jos lämmönjako toimii lattialämmityksellä niin hyöty on suurin. "

        Joopa joo. Siis aivan pokkana väität, että auringolla saadaan käyttövettä ympäri vuoden? Ja lisäksi vielä tupa lämpenee jos on lattialämmtys?


        Eipä kirjoituksissasi tainnut olla virheitä kuin vain noin jokaisessa lauseessa.

        elävä. 1. Olosuhteet suunnilleen samat 2. A- lämmön talteenotto on yleistymässä Suomessa. 3. 1- 1.2 metrin syvyys on suositeltavin putkistolle. 4. Tulee olla. 70 luvulla koetut öljyn hinnan nousut.. 5. Laitteet toimivat, 4 kompressoria on vaihdettu ja nestelisäyksiä myös. 5. Vapaakierto toimii aina. Ilma-kennoja on myynnissä Suomessa ko. tarkoitukseen. Katso google. 6. Tuloilman esilämmitys-lämmitys toimii hyvin. Anna osoite niin saat tietoja. Sitra hyväksyi koetyön. Kohde oli iso, kerääjäpintaa 40 nelimetriä. Tekniikka salainen. On yleistymässä. 7. A- energiaa ei tietenkään saada koko vuoden aikana mutta 8 kuukauden aikana huomattava määrä. 8. Vesikiertoinen lattialämmitys vaatii vain 30 asteen lämpötilan. Sellaisia lämpötiloja Suomessa saadaan paljon. 9. Geoterminen lämpö on aivan eri asia. Sitäkin voidaan tietysti hyödyntää, Mutta Suomen kallioperä ei ole sille edullinen. Lämpö hukkuu tullessaan.

      • Säästäväinen
        Tätä päivää elävä kirjoitti:

        Saksassa "Olosuhteet ovat suunnilleen samat pohjoisalueilla kuin Suomessa. "

        ? Siis hä? Kyllä tuo nyt sattuu olemaan aika etelämpänä kun viimeksi karttoja vilkaisin. Leveyspiirissä on n. kymmenen asteen heitto. Voisin veikata, että auringon lämpökertymän ero on 5-10 kertaa isompi talvikuukausina Saksassa, kuin täällä.

        "Suomessa näiden laitteiden yleistyminen on nyt alkanut samoin kuin ns. "maalämmönkin". "

        ? Ei nuo ole alkaneet yleistyä kovinkaan paljoa. Ehkäpä kannattaisi vilaista tilastoja.

        "Maan pintalämmön hyödyntäminen lämpöpumpulla on kuitenkin tosiasiassa auringon maahan varautuneen lämmön hyväksikäyttöä."

        ? Auringon lämpö ulottuuu Suomessa jonnekkin 10m syvyyteen, jonka jälkeen aletaan käyttämään enenevässä määrin geotermistä lämpöä. Kun porakaivot ovat tyypillisesti tuollaisia 150m syviä, niin valtaosa lämmöstä on geometristä, eikä auringosta saatavaa.

        "Jo 25 vuotta sitten asensimme kymmeniä lämpöpumppulaitteita asiakkaille kun öljyn hinta nousi älyttömästi. "

        Siis tarkoitat, että 1985 öljyn hinta nousi valtavasti? -85 ja seuraavat 10 vuotta oli öljy todella halpaa. Mitä oikein puhut?

        "Laitteet toimivat tänä päivänäkin. "

        Paha kommentoida jotain yksittäisiä laitteita. Pieni epäilys kyllä.

        "Samoin valmistimme ilma ja nestekiertoisia aurinkokennoja joita myös asennettiin toimintaan. Esim. Vapaakiertoinen ilma-aurinkokenno on yksinkertainen kesämökin kuivanapitolaite. Lisäksi sillä voi esilämmittää ilmanvaihdon korvausilman."

        Nythän puhe oli lämmityksestä Vapaavirataisella ilmankierrolla ei kyllä saada kuin aivan pieniä tehoja. Aika kaukana väite, että sillä lämmittäisi ilmanvaihdon tuloilman. Saa olla kyllä koko talon kokoinen keräin, eikä silti riitä.

        "Sen tekniikan kehittämiseen saimmekin Sitran rahoituksen vuonna 1979. "

        Ja ei tainnut menestyä?

        "Käyttöveden lämmitys ja isohkon varaajan osalämmitys hoituu hienosti nestetoimisilla aurinkokeräimillä. Jos lämmönjako toimii lattialämmityksellä niin hyöty on suurin. "

        Joopa joo. Siis aivan pokkana väität, että auringolla saadaan käyttövettä ympäri vuoden? Ja lisäksi vielä tupa lämpenee jos on lattialämmtys?


        Eipä kirjoituksissasi tainnut olla virheitä kuin vain noin jokaisessa lauseessa.

        ainakin näyttää olevan ennakkoluuloja. Googlestahan löytyy tietoja jos et ole tämän päivän tilanteesta selvillä. Minulla on 1500 L pystyvaraajaan asennettu aurinkolämmön talteenottovaihdin ja siihen on kytketty tarvittava ohjaus ja kierrätyspaketti sekä katolle 60 asteen kulmaan tasokerääjät. 5 kpl. Asennus tehtiin keväällä 2009 eikä kestänyt kauaa.
        1 päivä kaksi miestä ja laitteet pelasivat. Olen tyytyväinen. Kattila lämpiää puilla tarvittaessa ja muulloin suoraan auringosta. Varaanjan lämpötila nousee pelkällä aurinkoenergiallakin yli 60 asteen. Takaisinmaksuaikaa en osaa sanoa, mutta ei se ainakaan
        10 vuotta pitempi ole. Tärkeintä on että laite toimii ja "raksuttaa" selvää rahaa.

      • Lämmin tupa
        Rörman kirjoitti:

        elävä. 1. Olosuhteet suunnilleen samat 2. A- lämmön talteenotto on yleistymässä Suomessa. 3. 1- 1.2 metrin syvyys on suositeltavin putkistolle. 4. Tulee olla. 70 luvulla koetut öljyn hinnan nousut.. 5. Laitteet toimivat, 4 kompressoria on vaihdettu ja nestelisäyksiä myös. 5. Vapaakierto toimii aina. Ilma-kennoja on myynnissä Suomessa ko. tarkoitukseen. Katso google. 6. Tuloilman esilämmitys-lämmitys toimii hyvin. Anna osoite niin saat tietoja. Sitra hyväksyi koetyön. Kohde oli iso, kerääjäpintaa 40 nelimetriä. Tekniikka salainen. On yleistymässä. 7. A- energiaa ei tietenkään saada koko vuoden aikana mutta 8 kuukauden aikana huomattava määrä. 8. Vesikiertoinen lattialämmitys vaatii vain 30 asteen lämpötilan. Sellaisia lämpötiloja Suomessa saadaan paljon. 9. Geoterminen lämpö on aivan eri asia. Sitäkin voidaan tietysti hyödyntää, Mutta Suomen kallioperä ei ole sille edullinen. Lämpö hukkuu tullessaan.

        sitä itteään.

        Mistä tällaisia kirjoittajia tänne aina riittää?

        Saksa ja Suomi ovat aivan yhtä lämipiä maita, maalämmön porakaivojen syvyys, 1,5m. Ilmaista energiaa on vaikka kuinka, mutta CIA takavarikoinut sen. Jne.

        Sano niille pienille vihreille ukkeleille terveisiä.

      • Laite käytössä
        Lämmin tupa kirjoitti:

        sitä itteään.

        Mistä tällaisia kirjoittajia tänne aina riittää?

        Saksa ja Suomi ovat aivan yhtä lämipiä maita, maalämmön porakaivojen syvyys, 1,5m. Ilmaista energiaa on vaikka kuinka, mutta CIA takavarikoinut sen. Jne.

        Sano niille pienille vihreille ukkeleille terveisiä.

        Pohjoissaksa ja Eteläinen suomi saavat suunnilleen yhtä paljon aurinkoenergiaa vuositasolla. Katso virallisia tiedostoja. Maalämmön porakaivon syvyys on noin 200 m
        Aiemmin oli kysymys maaputkiston asennussyvyydestä joka on noin 1.2 m. Putken pituus 1m kiinteistön lämmitettävää kuutiota kohti. Putken ulkohalkaisia 40 mm.
        Perehtyä voi esim. Googlen sivustolta hakusanalla Maalämpölaitteet. Oikeammin aurinkon tuottaman ja maaperään varastoituneen lämpöenergian käyttö kylmälaite tekniikalla. Katso esim. Suomen Lämpöpumpputekniikka oy:n tekninen selvite.

      • Hyvin tarkenee
        Laite käytössä kirjoitti:

        Pohjoissaksa ja Eteläinen suomi saavat suunnilleen yhtä paljon aurinkoenergiaa vuositasolla. Katso virallisia tiedostoja. Maalämmön porakaivon syvyys on noin 200 m
        Aiemmin oli kysymys maaputkiston asennussyvyydestä joka on noin 1.2 m. Putken pituus 1m kiinteistön lämmitettävää kuutiota kohti. Putken ulkohalkaisia 40 mm.
        Perehtyä voi esim. Googlen sivustolta hakusanalla Maalämpölaitteet. Oikeammin aurinkon tuottaman ja maaperään varastoituneen lämpöenergian käyttö kylmälaite tekniikalla. Katso esim. Suomen Lämpöpumpputekniikka oy:n tekninen selvite.

        Aivan. Vuositasolla. Kokeileppa pinnistää mistä johtuisi. Katseleppas käppyröitä sitten uudestaan muun kuin kesän osalta. Mieti tämän jälkeen sitten koska sitä taloa lämmitetään.

        Maalämpöputket voidaan asentaa vaakaan, tai pystyyn. Pystyyn saadaan parempi hytötysuhde. Auringon energia ilmeisesti on paremmin eristettynä kylmältä tuolla syvällä.

        Tietosi ovat "hieman" vaillinaiset. Googletappa ja lue hieman lisää.

      • Säiliö-mies
        Hyvin tarkenee kirjoitti:

        Aivan. Vuositasolla. Kokeileppa pinnistää mistä johtuisi. Katseleppas käppyröitä sitten uudestaan muun kuin kesän osalta. Mieti tämän jälkeen sitten koska sitä taloa lämmitetään.

        Maalämpöputket voidaan asentaa vaakaan, tai pystyyn. Pystyyn saadaan parempi hytötysuhde. Auringon energia ilmeisesti on paremmin eristettynä kylmältä tuolla syvällä.

        Tietosi ovat "hieman" vaillinaiset. Googletappa ja lue hieman lisää.

        keräysputket asennetaan porakaivoon, silloin kun tontti on pieni tai ei haluta esim. puutarhan takia kaivauksia tehdä. Porakaivo on 6 tuumaa halk. Syvyys noin 200 m. Isossa kohteessa käytetään kahta tai useampaa kaivoa.
        Asiaan liittyvän peruskoulutuksen sain jo 80 luvulla. Laitteiden kanssa asennustyössä olin yli 20 vuotta. Itselläni oli kaksi kpl rinnan kytkettyä Penttinen oy: maalämpökonetta joissa hyödynnettiin myös aurinkoenergia 5 :n keräimen avulla.
        Laite on nytkin toiminnassa v. 2010. Tosin jo toisella omistajalla. Olin myös 1986 Ruotsissa alaan tutustumassa, sekä useilla messuilla Suomessa tuoteteknisenä esittelijänä. Joten kokemustakin kertyi alan eri osa-alueilta.

      • Poranterä 6"
        Hyvin tarkenee kirjoitti:

        Aivan. Vuositasolla. Kokeileppa pinnistää mistä johtuisi. Katseleppas käppyröitä sitten uudestaan muun kuin kesän osalta. Mieti tämän jälkeen sitten koska sitä taloa lämmitetään.

        Maalämpöputket voidaan asentaa vaakaan, tai pystyyn. Pystyyn saadaan parempi hytötysuhde. Auringon energia ilmeisesti on paremmin eristettynä kylmältä tuolla syvällä.

        Tietosi ovat "hieman" vaillinaiset. Googletappa ja lue hieman lisää.

        asennettuna porakaivoon, niiden tulee olla vedessä ei ilmassa. Nykyisin voidaan käyttää myös kolmen putken menetelmää. Porakaivoputkitus ja savipitoiseen maahan 1.2 metrin syvyyteen upotettu makkava putkisto antaa saman tuloksen, jos mitotus on oikein. Hiekkamaa on huonompi. silloin kannattaa asennus tehdä kaivoon tai kahteen kaivoon jos asunto on suuri.

      • Hyvä juttu
        Hyvin tarkenee kirjoitti:

        Aivan. Vuositasolla. Kokeileppa pinnistää mistä johtuisi. Katseleppas käppyröitä sitten uudestaan muun kuin kesän osalta. Mieti tämän jälkeen sitten koska sitä taloa lämmitetään.

        Maalämpöputket voidaan asentaa vaakaan, tai pystyyn. Pystyyn saadaan parempi hytötysuhde. Auringon energia ilmeisesti on paremmin eristettynä kylmältä tuolla syvällä.

        Tietosi ovat "hieman" vaillinaiset. Googletappa ja lue hieman lisää.

        taitaa olla vailinaiset. Meille asennettiin maalämpöjärjestelä syksyllä. Hyvin pyyhkii.
        Kaksi 250 m putkea on maassa metrin syvyydessä ja lämpö on riittänyt, vaikka ei olekkaan lattialämmitystä. 4 patteria suurennettiin ja laittovat vielä kaikkiin uudet termarit. Tämä on nyt kokeiltu 25 asteen pakkasellakin. Puita kyllä poltimme varoiksi myös takassa mutta se ei ollut iso asia.

      • lömpö
        1ulkomaalainen kirjoitti:

        väitettty, se kileitaitoasia, kun monesti ihan näkee kirjoituksista, että tiedonlähde on ollut iltalehti. Toivon aina, että ihmiset vitsivät hakea uusia tietoja edes alkulähteestä, eikä jonkun toimittajan sepittyksistä.

        sellainen kuin babelfish saat käännetyksi vaikka indonesiaa.

        Ilmainen firefoxin lisäosa tosi kätevä.

    • 17+5

      Ajattele kokonaisuutta... Suomessa lämpö tuotetaan usein kaukolämpönä lämpöenergiasta, joka sähkövoimalassa joka tapauksessa syntyy hukkalämpönä... näin lämmitysenergiantuotanto Suomessa on itse asiassa hyvin tehokasta. Saksalainen suoraan sähköön tai johonkin pienempään öljykattilaan perustuva tuotanto on todella tehotonta tähän verrattuna, vaikka patterissa olisikin joku 0,1 asteen tarkkuudella toimiva termostaatti.

      • 18 + 9 = 3

        Kaukolämmön iso haittapuoli on se valtava ja kallis kaukolämpöverkosto. Se on vielä jotenkin järkevä kaupungin keskustassa mutta muualla ei välttämättä. Kallis rakentaa, ylläpitää ja siinä on energiavuotoja.

      • ajatteleva.
        18 + 9 = 3 kirjoitti:

        Kaukolämmön iso haittapuoli on se valtava ja kallis kaukolämpöverkosto. Se on vielä jotenkin järkevä kaupungin keskustassa mutta muualla ei välttämättä. Kallis rakentaa, ylläpitää ja siinä on energiavuotoja.

        Kuten tuolla aiemmin, niin kaukolämpöhän on ilmaista. Se tulee sähkön jätteenä. Ei maksa mitään. Se kannattaa siirtää vaikka sata kilometriä. Vaikka sinne turvetyömaan konttorin lämmitykseen. Mieti siis kokonaisuutta.

      • eikä kaukolämpöä
        ajatteleva. kirjoitti:

        Kuten tuolla aiemmin, niin kaukolämpöhän on ilmaista. Se tulee sähkön jätteenä. Ei maksa mitään. Se kannattaa siirtää vaikka sata kilometriä. Vaikka sinne turvetyömaan konttorin lämmitykseen. Mieti siis kokonaisuutta.

        1. Kaukolämpöverkoston rakentaminen ja ylläpito maksaa.

        2. Kaukolämmön tuotanto laskee sähköntuotannon hyötysuhdetta. Sähköä ja kaukolämpöä tuottavien vastapainevoimalaitosten sähköntuotannon hyötysuhde on 30-35 %, kesälläkin, jolloin kaukolämmön tarve on pieni (vain lämpimän käyttöveden osuus) ... ja laitoksen kokonaishyötysuhde (sähkö lämpö) on kesällä kaukana siitä talvipakkasten 90 % lukemasta, kun kesällä osa syntyvästä "ilmaisesta kaukolämmöstä" joudutaankin ajamaan taivaan tuuliin.

        Jos nämä voimalat olisikin rakennettu pelkkään sähköntuotantoon eli lauhdevoimalaitoksina, niillä päästäisiin 40 % hyötysuhteisiin.

    • taloudellisesti

      Energain on ollu ja on edelleen niin halpaa että huoneistokohtaisen ja todenmukaisen mittauksen toteuttaminen maksaa niin paljon että ei kannata.

      Huoneiston lämmityksestä pitäisi mitata luotettavsti virtaus ja lämpötila menevästä ja poistuvasta linjasta.

      En tiedä onko keskieuroopassa pakko mitata jollain keinolla asuntokohtiasta lämmitystä, mutta kaverini asunnossa se ainakin oli toteutettu täysin ala-arvoisesti. Patterista mitattiin pintalämpö ja siitä oli muodostettu hinta vuoden kulutukselle, jolla ei ole välttämättä juurikaan tekemistä todellisen energiankäytön kanssa.

      Asuntokohtainen energian mittaus olisi myös epäoikeudenmukaista, sillä suuressa asunnossa voi olla kolme ulkoseinää ja kylmä katto, kun pienessä asunnossa voi olla vain yksi seinä kylmää vasten, energian kulutus on silloin ihan eri luokkaa, eikä se johdu asukkaista vaan talon rakenteesta.

      • se ulkomaalainen

        Ensinnä on energia nyt halppa, mutta odotahan, kunnes öljyb hinta nousee kasvavan puuteen vuoksi yli parisata, silloin muukin energia nousee. AINOA vastakeino on SÄÄSTÄMINEN ja sehän kannatta jo nyt.

        Monessa maissa on nykyisin PAKOLLINEN lämmitysenergian kulutuksen mittaus (jossain näissä ketjuissa olen listannut näitä maita). Mittaus perustuu erän nesten haidunnan määrään, eikä suinkaan lämpötilojen mittauseen. Tämä on virallisesti hyväksytty menetelmä ja nojaa lakiin ja asetuksiin. Lisätietoja saa googlemalla "Heizkostenabrechnung" jne..

        Eiköhän eri huoneistojen "eriarvoisuus" on sitä myötä sielläkin osattu ratakaistaa.

      • ei oikeudenmukainen
        se ulkomaalainen kirjoitti:

        Ensinnä on energia nyt halppa, mutta odotahan, kunnes öljyb hinta nousee kasvavan puuteen vuoksi yli parisata, silloin muukin energia nousee. AINOA vastakeino on SÄÄSTÄMINEN ja sehän kannatta jo nyt.

        Monessa maissa on nykyisin PAKOLLINEN lämmitysenergian kulutuksen mittaus (jossain näissä ketjuissa olen listannut näitä maita). Mittaus perustuu erän nesten haidunnan määrään, eikä suinkaan lämpötilojen mittauseen. Tämä on virallisesti hyväksytty menetelmä ja nojaa lakiin ja asetuksiin. Lisätietoja saa googlemalla "Heizkostenabrechnung" jne..

        Eiköhän eri huoneistojen "eriarvoisuus" on sitä myötä sielläkin osattu ratakaistaa.

        Luultavasti lämmitysenegiamme halpenee siinä vaiheessa kun öljyä ei ole enään lämmitysköyttöön tuhlattavaksi. Näihin päiviin asti kaikki energian hinta on ollu kytköksissä öljyn hintaan, tämä kytkös höllenee kaiken aikaa. Meidän biovoimalat tuottaa reilusti öljyä halvempaa energiaa.

        Aina kannattaa säästää enegiaa ts. milloinkaan ei kannata tuhlata energiaa. Mutta taloudellisesti suuria energiainvestointeja ei aina kuitenkaan kannata tehdä. Painopiste pitäisi olla lainsäädönnössä ja sitä kautta käyttöön tulisi yhtä parempia energiaratkasuita.

        Tuo systeemi perustuin kyllä ihan varmuudella patterin lämpötilan mittaukseen ja lopputuloshan on ihan sama kuin haihdutussysteemissä.

        Lämpötilaan perustuvaa mittaustahan voi hämätä esimerkiksi pitämällä ikkunaa auki, jollaoin mittauspiste tai haihdutuslaite näyttää alentunutta kulutusta, vaikka kulutus oikeasti nousee.

        Kaverin lämpölasku 150 neliön keskieuroopan kerrostaloasunnossa oli reilusti enemmän kuin meidän 200 neliön omakotitalossa Suomessa, vaikka heilläkin oli sentään ramontoitu talo, jossa oli peräti kaksinkertaiset ikkunat, joista tosin veti ihan älyttömästi.

      • jankuta
        se ulkomaalainen kirjoitti:

        Ensinnä on energia nyt halppa, mutta odotahan, kunnes öljyb hinta nousee kasvavan puuteen vuoksi yli parisata, silloin muukin energia nousee. AINOA vastakeino on SÄÄSTÄMINEN ja sehän kannatta jo nyt.

        Monessa maissa on nykyisin PAKOLLINEN lämmitysenergian kulutuksen mittaus (jossain näissä ketjuissa olen listannut näitä maita). Mittaus perustuu erän nesten haidunnan määrään, eikä suinkaan lämpötilojen mittauseen. Tämä on virallisesti hyväksytty menetelmä ja nojaa lakiin ja asetuksiin. Lisätietoja saa googlemalla "Heizkostenabrechnung" jne..

        Eiköhän eri huoneistojen "eriarvoisuus" on sitä myötä sielläkin osattu ratakaistaa.

        Ei kuule Saksassakaan ole nuo naurettavat energiamittarit pattereissa pakollisena kuin vuokra-asunnoissa, jotta omistaja ei voi vetää vuokralaisen energiamaksua ihan hatusta. Siellä kun on erilaiset käytännöt ja perinteet yhtiövastikkeen laskemiseksi ja lämmitysenergiakustannuksia ei ole sisällytetty vuokraan, kuten yleensä Suomessa. Katso saksalaiseta wikipediasta sanalla "Heizkostenabrechnung" ja käännä englanniksi. http://translate.google.com/translate?hl=fi&sl=de&tl=en&u=http%3A%2F%2Fde.wikipedia.org%2Fwiki%2FHeizkostenabrechnung

        Ei ihan pikkanen laskukaava, kun huomioidaan yksilöllisesti asunnon eristeet, lämpöpumput, aurinkokeräimet jne. Osassa tilanteissa vain 30% voidaan laskuttaa mittareiden perusteilla. Sielläkin huomioidaan muiden huoneistojen aiheuttama lämpövaikutus. Ja 2013 lopussa kaikki vanhat mittarit poistettava käytöstä.

      • se ulkomaalainen
        jankuta kirjoitti:

        Ei kuule Saksassakaan ole nuo naurettavat energiamittarit pattereissa pakollisena kuin vuokra-asunnoissa, jotta omistaja ei voi vetää vuokralaisen energiamaksua ihan hatusta. Siellä kun on erilaiset käytännöt ja perinteet yhtiövastikkeen laskemiseksi ja lämmitysenergiakustannuksia ei ole sisällytetty vuokraan, kuten yleensä Suomessa. Katso saksalaiseta wikipediasta sanalla "Heizkostenabrechnung" ja käännä englanniksi. http://translate.google.com/translate?hl=fi&sl=de&tl=en&u=http%3A%2F%2Fde.wikipedia.org%2Fwiki%2FHeizkostenabrechnung

        Ei ihan pikkanen laskukaava, kun huomioidaan yksilöllisesti asunnon eristeet, lämpöpumput, aurinkokeräimet jne. Osassa tilanteissa vain 30% voidaan laskuttaa mittareiden perusteilla. Sielläkin huomioidaan muiden huoneistojen aiheuttama lämpövaikutus. Ja 2013 lopussa kaikki vanhat mittarit poistettava käytöstä.

        ...etää Suomessa lämmityskustannukset "kaadetaan" yhtiövastikeen yhteidessä, kuten monessa paikoissa vedenkulutuskin, mutta siellä missä remonttien yhteidessä on asennettu kylmän/lämpimän veden asuntokohtaisia mittareita onkin keskikulutus pudonnut huimasti.

        Johtopäätös lämmityskulujen osalta?

        Laskutus pitäisi näidenkin osalta perustua mittaukseen, muuten tämä energiansäästö ei toteutuu.

        Tämä johtopäätöksen oivallus laajemminkin oli aloittajan tarkoitus. Kiitän keskusteluista, eiköhän asia tästä kehittyy.

      • meneekö noin?
        ei oikeudenmukainen kirjoitti:

        Luultavasti lämmitysenegiamme halpenee siinä vaiheessa kun öljyä ei ole enään lämmitysköyttöön tuhlattavaksi. Näihin päiviin asti kaikki energian hinta on ollu kytköksissä öljyn hintaan, tämä kytkös höllenee kaiken aikaa. Meidän biovoimalat tuottaa reilusti öljyä halvempaa energiaa.

        Aina kannattaa säästää enegiaa ts. milloinkaan ei kannata tuhlata energiaa. Mutta taloudellisesti suuria energiainvestointeja ei aina kuitenkaan kannata tehdä. Painopiste pitäisi olla lainsäädönnössä ja sitä kautta käyttöön tulisi yhtä parempia energiaratkasuita.

        Tuo systeemi perustuin kyllä ihan varmuudella patterin lämpötilan mittaukseen ja lopputuloshan on ihan sama kuin haihdutussysteemissä.

        Lämpötilaan perustuvaa mittaustahan voi hämätä esimerkiksi pitämällä ikkunaa auki, jollaoin mittauspiste tai haihdutuslaite näyttää alentunutta kulutusta, vaikka kulutus oikeasti nousee.

        Kaverin lämpölasku 150 neliön keskieuroopan kerrostaloasunnossa oli reilusti enemmän kuin meidän 200 neliön omakotitalossa Suomessa, vaikka heilläkin oli sentään ramontoitu talo, jossa oli peräti kaksinkertaiset ikkunat, joista tosin veti ihan älyttömästi.

        Jos ikkunan avaa, patterin termostaattiventtiili reagoi ja patteri lämpenee. Tästä seuraa että energiaa mittaavasta elementistä haihtuu enemmän sitä nestettä. Lähin sellainen elementti on tuossa puolen metrin päässä ja se on takuulla oikeudenmukaisempi kuin tapa että jotkut kuluttavat huomattavasti toisia enemmän mutta energialasku jaetaan tasan kulutuksesta riippumatta.

      • huono systeemi
        meneekö noin? kirjoitti:

        Jos ikkunan avaa, patterin termostaattiventtiili reagoi ja patteri lämpenee. Tästä seuraa että energiaa mittaavasta elementistä haihtuu enemmän sitä nestettä. Lähin sellainen elementti on tuossa puolen metrin päässä ja se on takuulla oikeudenmukaisempi kuin tapa että jotkut kuluttavat huomattavasti toisia enemmän mutta energialasku jaetaan tasan kulutuksesta riippumatta.

        Laitat pienen putken ja pienen puhaltamien puhaltamaan ulkoa kylmää ilmaa haihdutusputkeen, niin siitä ei haihdu enää mitään. Lämmityskulut menee nollaan ja ilmanvaito paranee.

        Huono systeemi ja voi aiheuttaa melkoisia oikeusmurhia, mutta ei kai sillä niin väliä jos lämmityskulut ei ole merkittävä kuluerä.

      • epäreilua
        se ulkomaalainen kirjoitti:

        ...etää Suomessa lämmityskustannukset "kaadetaan" yhtiövastikeen yhteidessä, kuten monessa paikoissa vedenkulutuskin, mutta siellä missä remonttien yhteidessä on asennettu kylmän/lämpimän veden asuntokohtaisia mittareita onkin keskikulutus pudonnut huimasti.

        Johtopäätös lämmityskulujen osalta?

        Laskutus pitäisi näidenkin osalta perustua mittaukseen, muuten tämä energiansäästö ei toteutuu.

        Tämä johtopäätöksen oivallus laajemminkin oli aloittajan tarkoitus. Kiitän keskusteluista, eiköhän asia tästä kehittyy.

        Etkö sä ole vieläkään tajunnu ettei energian kulutus ole pelkästään asukkaista kiinni, vaan se on mleko pitkälti talon rakenteellinen ominaisuus, johon asukas ei voi vaikuttaa. Olisihan se vähän epäreilua että joutuu maksamaan kuluja jotka johtuu siitä että oma asunto sattuu olemaan kerrostalon nurkkahuoneisto.

        Meillä lämmityskausi on 7kk keskieuroopassa 2kk.

      • se sama
        epäreilua kirjoitti:

        Etkö sä ole vieläkään tajunnu ettei energian kulutus ole pelkästään asukkaista kiinni, vaan se on mleko pitkälti talon rakenteellinen ominaisuus, johon asukas ei voi vaikuttaa. Olisihan se vähän epäreilua että joutuu maksamaan kuluja jotka johtuu siitä että oma asunto sattuu olemaan kerrostalon nurkkahuoneisto.

        Meillä lämmityskausi on 7kk keskieuroopassa 2kk.

        ... on, saadaa niin energiahukat kuriin kuin lämmitysenergian oikeudenmukaisen laskutuksen aikaiseksi.

        Ei minulla muuta asia ollutkaan. Mutta jos tuntuu kaikki tämä nyt vaikealta, odotetaan, kunnes energian hinta nousee, siten rupea kiinnostamaan.

        Meidän kannalta täälä on tietysti ihan sama, mitä jossain muualla tehdään, paitsi, jos siellä ollaan jossain asiassa menty eri linjalle, täyttyy täälläkin kysyä, onko esim. lämmityskustannusten könttölaskutus oikeudenmukainen ja kaiken puolin perusteltu ja mitkät ovat siinä mahdollisuudet.

      • npbnit¨
        epäreilua kirjoitti:

        Etkö sä ole vieläkään tajunnu ettei energian kulutus ole pelkästään asukkaista kiinni, vaan se on mleko pitkälti talon rakenteellinen ominaisuus, johon asukas ei voi vaikuttaa. Olisihan se vähän epäreilua että joutuu maksamaan kuluja jotka johtuu siitä että oma asunto sattuu olemaan kerrostalon nurkkahuoneisto.

        Meillä lämmityskausi on 7kk keskieuroopassa 2kk.

        Tietysti jos systeemi nyt yllättäen muuttuisi niin voisimme puhua epäreiluudesta. Jos uudessa kerrostalossa olisi huoneistokohtainen laskutus alusta asti käytössä niin kyseessä olisi vain ominaisuus. Tietysti tällä ominaisuudella olisi vaikutuksensa myös asuntojen arvoihin mutta eipä nykyäänkään kaksi samassa talossa olevaa samankokoista asuntoa ole samanhintaisia

      • jippia jeeee
        se sama kirjoitti:

        ... on, saadaa niin energiahukat kuriin kuin lämmitysenergian oikeudenmukaisen laskutuksen aikaiseksi.

        Ei minulla muuta asia ollutkaan. Mutta jos tuntuu kaikki tämä nyt vaikealta, odotetaan, kunnes energian hinta nousee, siten rupea kiinnostamaan.

        Meidän kannalta täälä on tietysti ihan sama, mitä jossain muualla tehdään, paitsi, jos siellä ollaan jossain asiassa menty eri linjalle, täyttyy täälläkin kysyä, onko esim. lämmityskustannusten könttölaskutus oikeudenmukainen ja kaiken puolin perusteltu ja mitkät ovat siinä mahdollisuudet.

        No sitten kun energian on riittävän kallista ja jokainen maksaa asumansa asunnon kulut, niin kerrostalon nurkkahuoneet on tyhjinä ja muut maksaa omien kulujen lisäksi tyhjän asunnon kulut, kun se ei kelpaa kenellekkään.

      • niinpä...
        npbnit¨ kirjoitti:

        Tietysti jos systeemi nyt yllättäen muuttuisi niin voisimme puhua epäreiluudesta. Jos uudessa kerrostalossa olisi huoneistokohtainen laskutus alusta asti käytössä niin kyseessä olisi vain ominaisuus. Tietysti tällä ominaisuudella olisi vaikutuksensa myös asuntojen arvoihin mutta eipä nykyäänkään kaksi samassa talossa olevaa samankokoista asuntoa ole samanhintaisia

        Keskellä asuntoa oleva asunto maksaisi 5000€/neliö ja nurkkahuone 1000€/neliö... Arvaappa kumpi olisi vuokralla oleva sijoitusasunto.....

      • varsinainen Aivo.
        huono systeemi kirjoitti:

        Laitat pienen putken ja pienen puhaltamien puhaltamaan ulkoa kylmää ilmaa haihdutusputkeen, niin siitä ei haihdu enää mitään. Lämmityskulut menee nollaan ja ilmanvaito paranee.

        Huono systeemi ja voi aiheuttaa melkoisia oikeusmurhia, mutta ei kai sillä niin väliä jos lämmityskulut ei ole merkittävä kuluerä.

        Tai ainakin "Säätäjä". Kun asiallisesti ei enää pysty vastaamaan, pitää alkaa jänkkäämään ja kehittelemään "teorioita". Usko jo että homma toimii täällä Eu:n ytimessä aivan hyvin tällä tavalla. On toiminut ainakin niin kauan kun on Eu:ssa oltu. Mitä hatarampi rakennus, sen kuumempana täytyy patteria käyttää ja mitä kuumempi patteri, sitä nopeammin energianmittauselementistä neste haihtuu. Mitä enemmän nestettä on haihtunut, sitä enemmän energiaa on myös patterista siirtynyt ympäristöön. Eikö olisikin vielä parempi ajatus irrottaa koko elementit pattereista ja pistää pakastimeen talveksi.

      • Kalori
        niinpä... kirjoitti:

        Keskellä asuntoa oleva asunto maksaisi 5000€/neliö ja nurkkahuone 1000€/neliö... Arvaappa kumpi olisi vuokralla oleva sijoitusasunto.....

        lämmityksessä on saatavilla isoja säästöjä, jos asiaan todella perehdytään. On totta että ensin tulisi toteuttaa asuntokohtainen lämmön ja veden mittaus nykytekniikalla. Ja tiedot pitää mennä suoraan isännöitsijän tietokoneelle jonka perusteella laskutus toteutuu kunkin asunnon kohdalla tasapuolisesti. Vanhoissa kiinteistöissä mittauslaite asennus on tietysti vaikeaa, koska putkistot ovat rakenteissa, mutta uudemmissa jossa ne ovat pinta-asennettuja asia on hoidettavissa melko vaivattomasti. Maksaa asuntoa kohti noin 500 e. Jos putkisto asuntoon tulee esim. alaslasketun katon sisällä, tarvitaan vain huoltoaukko, noin 500 kertaa 500 mm joka varustetaan irroitettavalla kannella ja virtausmittarit voidaan asentaa. Sitten yhteys keskustietokoneelle ja asia on siltäosin selvä. Sen jälkeen tehdään säästösaneeraus-suunnitelma joka toteutetaan. Saavutetaan 30- 50 % säästö, mikä on aika paljon, mukavuudesta tinkimättä.

      • samaa levyä
        se ulkomaalainen kirjoitti:

        ...etää Suomessa lämmityskustannukset "kaadetaan" yhtiövastikeen yhteidessä, kuten monessa paikoissa vedenkulutuskin, mutta siellä missä remonttien yhteidessä on asennettu kylmän/lämpimän veden asuntokohtaisia mittareita onkin keskikulutus pudonnut huimasti.

        Johtopäätös lämmityskulujen osalta?

        Laskutus pitäisi näidenkin osalta perustua mittaukseen, muuten tämä energiansäästö ei toteutuu.

        Tämä johtopäätöksen oivallus laajemminkin oli aloittajan tarkoitus. Kiitän keskusteluista, eiköhän asia tästä kehittyy.

        > ...etää Suomessa lämmityskustannukset "kaadetaan" yhtiövastikeen yhteidessä, kuten monessa paikoissa vedenkulutuskin, mutta siellä missä remonttien yhteidessä on asennettu kylmän/lämpimän veden asuntokohtaisia mittareita onkin keskikulutus pudonnut huimasti.

        No paljon fiksumpaa se on kuin polttaa XXXX euroa vuodessa pellemittareihin sekä YYY euroa monimutkaisten laskelmien pyörittämiseen, jotta saadaan osa lämmönkulutuksen kustannuksista kohdistettua huoneistoihin ... ja suurella virhemarginaalilla ts. jotakuta rangaistaan aiheettomasti ja toinen saa alennusta, kun mittauksen tarkkuus on huono.

        Ihan sama vika on huoneistokohtaisessa vedenmittauksessa. Tätä ylistäviltä jää huomaamatta, että ne mittalaitteet a) maksavat ja b) ne eivät ole ikuisia eli tekniikkaa pitää laittaa uusiksi10-20 vuoden välein... sinne ne säästöt häviää, eikä aina piisaakaan.

        Etenkin, kun muistetaan, että jo ihan tällä perinteisellä tekniikalla pelattaessa saadaan vastaavia säästöjä aikaiseksi jo ihan patteriverkoston kunnostuksella eli venttiilien uusiminen (tarvittaessa) ja tasapainotus. Se mutumiesten tyrkyttämä "laitetaan termarit" ei ole kunnon säästökeino - ei, vaikka ne termarit olisivat elektronisia härpäkkeitä. Kas kun termostaatti on itsessään aika huono säätölaite ja huonosti säädetty verkosto tilanteen "paikkaus" termostaateilla tarkoittaa mm. suuria lämpöhäviöitä runkojohdoista.

      • X-talonomistaja
        samaa levyä kirjoitti:

        > ...etää Suomessa lämmityskustannukset "kaadetaan" yhtiövastikeen yhteidessä, kuten monessa paikoissa vedenkulutuskin, mutta siellä missä remonttien yhteidessä on asennettu kylmän/lämpimän veden asuntokohtaisia mittareita onkin keskikulutus pudonnut huimasti.

        No paljon fiksumpaa se on kuin polttaa XXXX euroa vuodessa pellemittareihin sekä YYY euroa monimutkaisten laskelmien pyörittämiseen, jotta saadaan osa lämmönkulutuksen kustannuksista kohdistettua huoneistoihin ... ja suurella virhemarginaalilla ts. jotakuta rangaistaan aiheettomasti ja toinen saa alennusta, kun mittauksen tarkkuus on huono.

        Ihan sama vika on huoneistokohtaisessa vedenmittauksessa. Tätä ylistäviltä jää huomaamatta, että ne mittalaitteet a) maksavat ja b) ne eivät ole ikuisia eli tekniikkaa pitää laittaa uusiksi10-20 vuoden välein... sinne ne säästöt häviää, eikä aina piisaakaan.

        Etenkin, kun muistetaan, että jo ihan tällä perinteisellä tekniikalla pelattaessa saadaan vastaavia säästöjä aikaiseksi jo ihan patteriverkoston kunnostuksella eli venttiilien uusiminen (tarvittaessa) ja tasapainotus. Se mutumiesten tyrkyttämä "laitetaan termarit" ei ole kunnon säästökeino - ei, vaikka ne termarit olisivat elektronisia härpäkkeitä. Kas kun termostaatti on itsessään aika huono säätölaite ja huonosti säädetty verkosto tilanteen "paikkaus" termostaateilla tarkoittaa mm. suuria lämpöhäviöitä runkojohdoista.

        mittaukset ovat joka tapuksessa kohta "tätäpäivää". Eivätkä ne hirveitä maksa,ja kestävät käytössä oikein asennettuna pitkään. Vain asuntokohtaisella mittauksella voidaan taata oikeudenmukainen kustannusjako käyttäjien kesken. Lisksi mittaus, jonka tietokone valvoo, motivoi asunnon omistajaa säästöihin. Niin lämmityksen kuin vedenkäytönkin osalta. Tietysti käyttöveden virtaamat tulee olla oikein ja lämmitys tulee tasapainottaa ja säätää oikein. Jo näillä toimenpiteillä saavutetaan merkittäviä säästöjä. Toimiva ja sinetöity termostaattiventtiili on tietysti välttämätön nykyaikana. Lämpö asunnossa tulee olla 21 astetta ja toisarvoisissa tiloissa vähemmän. Se että asukas "rassaa" termostaatin säätöä, estetään lukituksella ja pienellä sanktiolla. Useimathan seuraavat patterin pintalämpöä eivätkä asiallista lämpömittaria asunnossaan. Mittarin voisi taloyhtiö lahjoittaa asukkaille, koska useimmiten häneltä sellainen puuttuu. Verkoston tasapainoituksen ja lämmönsäädön jälkeen talossa suoritetaan tarkistusmittaus lämpötiloista ja siitä laaditaan pöytäkirja joka todistaa oikein suoritetun työn.

      • No jo on vaikeaa
        varsinainen Aivo. kirjoitti:

        Tai ainakin "Säätäjä". Kun asiallisesti ei enää pysty vastaamaan, pitää alkaa jänkkäämään ja kehittelemään "teorioita". Usko jo että homma toimii täällä Eu:n ytimessä aivan hyvin tällä tavalla. On toiminut ainakin niin kauan kun on Eu:ssa oltu. Mitä hatarampi rakennus, sen kuumempana täytyy patteria käyttää ja mitä kuumempi patteri, sitä nopeammin energianmittauselementistä neste haihtuu. Mitä enemmän nestettä on haihtunut, sitä enemmän energiaa on myös patterista siirtynyt ympäristöön. Eikö olisikin vielä parempi ajatus irrottaa koko elementit pattereista ja pistää pakastimeen talveksi.

        Sinähän tässä jankutat ja puloustelet surkeaa puolittain toimivaa systeemiä.

        Haihduttaminen kertoo patterin lämpötilasta, ei kulutetusta energiasta. Jos pitäisi koko talven ikkunaa auki, eli patteri olisi selvästi kylmempi kuin asunnossa jossa ikkuna on kiinni, tuo putki väittäisi että ikkunaa auki pitänyt olisi kuluttanut energiaa vähemmän, joka ei siis pidä paikaansa.

        Haihdutusputki reagoi vain patterin lämpöön, ei esimerkiksi patterin kokoon, suuresta patterista saa maatalammalla lämmöllä enemmän energiaa kuin pienestä patterista, putki väittää toisin.

        Mitä kohtaa et ymmärrä?

      • näillä hinnoilla
        Kalori kirjoitti:

        lämmityksessä on saatavilla isoja säästöjä, jos asiaan todella perehdytään. On totta että ensin tulisi toteuttaa asuntokohtainen lämmön ja veden mittaus nykytekniikalla. Ja tiedot pitää mennä suoraan isännöitsijän tietokoneelle jonka perusteella laskutus toteutuu kunkin asunnon kohdalla tasapuolisesti. Vanhoissa kiinteistöissä mittauslaite asennus on tietysti vaikeaa, koska putkistot ovat rakenteissa, mutta uudemmissa jossa ne ovat pinta-asennettuja asia on hoidettavissa melko vaivattomasti. Maksaa asuntoa kohti noin 500 e. Jos putkisto asuntoon tulee esim. alaslasketun katon sisällä, tarvitaan vain huoltoaukko, noin 500 kertaa 500 mm joka varustetaan irroitettavalla kannella ja virtausmittarit voidaan asentaa. Sitten yhteys keskustietokoneelle ja asia on siltäosin selvä. Sen jälkeen tehdään säästösaneeraus-suunnitelma joka toteutetaan. Saavutetaan 30- 50 % säästö, mikä on aika paljon, mukavuudesta tinkimättä.

        Sulla on melko naivi käsitys siitä että mitä 500€:lla saadaan aikaiseksi...

        Ja vaikka energia saatasiin mitattua asuntokohtaisesti, niin pitäisikö se myös laskuttaa suoraan asukkaan asukkaalta, vaikka kulutus olisi talon rakenteesta riippuva.

        Kerrostalon nurkkahuoneessa oleva yksiö voisi kuluttaa selvästi enemmän kuin kesekllä taloa oleva perheasunto.

      • aika hankala
        X-talonomistaja kirjoitti:

        mittaukset ovat joka tapuksessa kohta "tätäpäivää". Eivätkä ne hirveitä maksa,ja kestävät käytössä oikein asennettuna pitkään. Vain asuntokohtaisella mittauksella voidaan taata oikeudenmukainen kustannusjako käyttäjien kesken. Lisksi mittaus, jonka tietokone valvoo, motivoi asunnon omistajaa säästöihin. Niin lämmityksen kuin vedenkäytönkin osalta. Tietysti käyttöveden virtaamat tulee olla oikein ja lämmitys tulee tasapainottaa ja säätää oikein. Jo näillä toimenpiteillä saavutetaan merkittäviä säästöjä. Toimiva ja sinetöity termostaattiventtiili on tietysti välttämätön nykyaikana. Lämpö asunnossa tulee olla 21 astetta ja toisarvoisissa tiloissa vähemmän. Se että asukas "rassaa" termostaatin säätöä, estetään lukituksella ja pienellä sanktiolla. Useimathan seuraavat patterin pintalämpöä eivätkä asiallista lämpömittaria asunnossaan. Mittarin voisi taloyhtiö lahjoittaa asukkaille, koska useimmiten häneltä sellainen puuttuu. Verkoston tasapainoituksen ja lämmönsäädön jälkeen talossa suoritetaan tarkistusmittaus lämpötiloista ja siitä laaditaan pöytäkirja joka todistaa oikein suoritetun työn.

        Kolhoosiasumien on kolhoosiasumista. Kulut maksetaan yhdessä ja ihan hyvä niin.

        Siitä olen tasan samaa mieltä että mittaamattomuus lisää kulutusta, kun kukaan ei halua säästää ettei muut hyödy, mieluummin vähän tuhlataan että jää itse voitolle.

        Itse asuin yhtiössä jossa ei ollu veden mittausta ja vettä kului 280 litraa asukasta kohti päivässä. Nyt kun asun omakotitalossa, niin sitä kuluu koko perheeltä 300 litraa vuodokaudessa, eli 60 litraa asukasta kohti ja ok-talossa vettä käytetään myös puutarhan kasteluun ja autojen pesuun, yms. johon kerrostalossa ei vettä juuri kulu.

        Veden mittaaminen nyt on aika yksinkertaista, kun jokaisessa asunnossa kuluu vettä vain sen mitä hanoista lasketaan.

        Lämmityksen mittaaminen on vähän eri asia, kun lämpöä kuluu eri asunnoissa eri tavalla. Pitäisi joko hyväksyä se että toisessa asunnossa asuminen on kalliipaa kuin toisessa, tai sitten pitäisi yrittää laskea asuntokohtaiset erot ja tasata kustannusia. Lämmityskustannusten laskutus asuntokohtaisesti ei olisi kovin yksiselitteistä ja sotii meidän asunto-osakeyhtiö järjestelmää vastaan. Lain mukaan kustannukset maksetaan neliöiden tai osakemäärän mukaan, ellei kulutus ole yksiselitteisesti mitattavissa. Osallistuuhan parvekkeettomat parvekeremontteihin, autottamat autopaikkojen ylläpitoon, alakerran asukkaat maksaa hissin ylläpidosta jne. jne.

        Tiedän yhden kaksikerroksisen luhtitaloyhtiön jossa oli sähkölämmitteiset asunnot. Alakertoijen asukkailla on noin 30% korkeammat sähkölaskut kuin yläkerran asukkailla. Hirveä sota siellä syntyi.

      • se ulkomaalainen
        aika hankala kirjoitti:

        Kolhoosiasumien on kolhoosiasumista. Kulut maksetaan yhdessä ja ihan hyvä niin.

        Siitä olen tasan samaa mieltä että mittaamattomuus lisää kulutusta, kun kukaan ei halua säästää ettei muut hyödy, mieluummin vähän tuhlataan että jää itse voitolle.

        Itse asuin yhtiössä jossa ei ollu veden mittausta ja vettä kului 280 litraa asukasta kohti päivässä. Nyt kun asun omakotitalossa, niin sitä kuluu koko perheeltä 300 litraa vuodokaudessa, eli 60 litraa asukasta kohti ja ok-talossa vettä käytetään myös puutarhan kasteluun ja autojen pesuun, yms. johon kerrostalossa ei vettä juuri kulu.

        Veden mittaaminen nyt on aika yksinkertaista, kun jokaisessa asunnossa kuluu vettä vain sen mitä hanoista lasketaan.

        Lämmityksen mittaaminen on vähän eri asia, kun lämpöä kuluu eri asunnoissa eri tavalla. Pitäisi joko hyväksyä se että toisessa asunnossa asuminen on kalliipaa kuin toisessa, tai sitten pitäisi yrittää laskea asuntokohtaiset erot ja tasata kustannusia. Lämmityskustannusten laskutus asuntokohtaisesti ei olisi kovin yksiselitteistä ja sotii meidän asunto-osakeyhtiö järjestelmää vastaan. Lain mukaan kustannukset maksetaan neliöiden tai osakemäärän mukaan, ellei kulutus ole yksiselitteisesti mitattavissa. Osallistuuhan parvekkeettomat parvekeremontteihin, autottamat autopaikkojen ylläpitoon, alakerran asukkaat maksaa hissin ylläpidosta jne. jne.

        Tiedän yhden kaksikerroksisen luhtitaloyhtiön jossa oli sähkölämmitteiset asunnot. Alakertoijen asukkailla on noin 30% korkeammat sähkölaskut kuin yläkerran asukkailla. Hirveä sota siellä syntyi.

        ...etää kerrostalossa asutaan jonkinlaisessa komuuneissa, joissa kaikki maksavat samanverran per neliö, tekee tai on tekemättä, kuluttaa tai ei. Mutta juuri niin kuin sanoit, varjelkoon jos on pienempi porukka, syntyy hirveä sota kulujen jaosta. Meillä oli rivitalo vuokraalla ja oli ikävä osallistua yhtiökokouksiin, voi sitä tappelua. Myytiin pois.

        Mutta edelleen: kyllä lämmityskulujen tule perustua mitattuihin kulutuksiin, keksikööt insinöörit menetelmiä, jos vuosikymmeniä jo käytössä olevat eivät mielyttää. Siitä vain.

      • putkinäkö eräillä
        X-talonomistaja kirjoitti:

        mittaukset ovat joka tapuksessa kohta "tätäpäivää". Eivätkä ne hirveitä maksa,ja kestävät käytössä oikein asennettuna pitkään. Vain asuntokohtaisella mittauksella voidaan taata oikeudenmukainen kustannusjako käyttäjien kesken. Lisksi mittaus, jonka tietokone valvoo, motivoi asunnon omistajaa säästöihin. Niin lämmityksen kuin vedenkäytönkin osalta. Tietysti käyttöveden virtaamat tulee olla oikein ja lämmitys tulee tasapainottaa ja säätää oikein. Jo näillä toimenpiteillä saavutetaan merkittäviä säästöjä. Toimiva ja sinetöity termostaattiventtiili on tietysti välttämätön nykyaikana. Lämpö asunnossa tulee olla 21 astetta ja toisarvoisissa tiloissa vähemmän. Se että asukas "rassaa" termostaatin säätöä, estetään lukituksella ja pienellä sanktiolla. Useimathan seuraavat patterin pintalämpöä eivätkä asiallista lämpömittaria asunnossaan. Mittarin voisi taloyhtiö lahjoittaa asukkaille, koska useimmiten häneltä sellainen puuttuu. Verkoston tasapainoituksen ja lämmönsäädön jälkeen talossa suoritetaan tarkistusmittaus lämpötiloista ja siitä laaditaan pöytäkirja joka todistaa oikein suoritetun työn.

        > mittaukset ovat joka tapuksessa kohta "tätäpäivää"

        On joo, mutta mites vanhat talot? Niissähän se ongelma on, kun on huonommat eristykset eikä lämmöntalteenottoa ilmanvaihdossa. Keittiö ja KPH voivat olla eri vesijohtoverkon nousulinjoissa eli pitäisi olla 4 kpl mittareita (2x lämmin 2x kylmä vesi) huoneistoa kohti jne.

        Ja lämmitys vielä pahempi soppa, kun lämpö siirtyy kerrostaloissa tehokkaasti asuntojen välillä (ei eristystä ja paljon pinta-alaa) ja asunnon läpi kulkee useita nousulinjoja eli tässäkään ei selvitä yhdellä energiamittarilla per huoneisto.

        Rivitaloissa nämä jo saattaisivat toimia, koska vesi tulee (yleensä) yhdestä pisteestä sisään ja onnellisessa tapauksessa lämmön kanssa on samoin. Eikä lämpöä siirry hirmuisesti asuntojen välillä, kun väliseinää on vähemmän ja siinä saattaa olla vielä villat (=äänieristys) sisällä.

        Mutta kerrostalot .. unohtakaa. Ne rahat voi käyttää viisaamminkin.

        > Lämpö asunnossa tulee olla 21 astetta

        Ei toimi vanhoissa taloissa. Jos huonelämpötilaksi säädetään 21 ja ikkunat on mitä on ja korvausilma revitään jostain karmiventtiileistä raakana, niin sitten on lattian pintalämpö 17 ja operatiivinen = ihmisen aistima lämpötila, jossa huomioidaan myös säteilyn = viileiden pintojen vaikutus, jotain 19-20 °C.

      • Kalorit laskuun
        näillä hinnoilla kirjoitti:

        Sulla on melko naivi käsitys siitä että mitä 500€:lla saadaan aikaiseksi...

        Ja vaikka energia saatasiin mitattua asuntokohtaisesti, niin pitäisikö se myös laskuttaa suoraan asukkaan asukkaalta, vaikka kulutus olisi talon rakenteesta riippuva.

        Kerrostalon nurkkahuoneessa oleva yksiö voisi kuluttaa selvästi enemmän kuin kesekllä taloa oleva perheasunto.

        olet osittain oikeassa. Mutta asunnot saadaan tasapuolisesti maksamaan kulutuksestaan kun huomioidaan hävikkierot. Tietokone pystyy muuttamaan erot hyvitykseksi niiden osalta jotka ovat epäedullisemmassa asemassa kiinteistössä, lämmityskuluissa. Sehän on vain matematiikkaa. 500 e kattaa asukkaan osuuden mittaustekniikan kustannuksista. Rakennustekniset osuudet kustantaa kiinteistöyhtiö ja siihen saatava "valtion osuus". Näin se tulee menemään lähitulevaisuudessa, jos suunnitelmat toteutuvat. Eikö tuo ole järkevää ?

      • Toinen kerros
        putkinäkö eräillä kirjoitti:

        > mittaukset ovat joka tapuksessa kohta "tätäpäivää"

        On joo, mutta mites vanhat talot? Niissähän se ongelma on, kun on huonommat eristykset eikä lämmöntalteenottoa ilmanvaihdossa. Keittiö ja KPH voivat olla eri vesijohtoverkon nousulinjoissa eli pitäisi olla 4 kpl mittareita (2x lämmin 2x kylmä vesi) huoneistoa kohti jne.

        Ja lämmitys vielä pahempi soppa, kun lämpö siirtyy kerrostaloissa tehokkaasti asuntojen välillä (ei eristystä ja paljon pinta-alaa) ja asunnon läpi kulkee useita nousulinjoja eli tässäkään ei selvitä yhdellä energiamittarilla per huoneisto.

        Rivitaloissa nämä jo saattaisivat toimia, koska vesi tulee (yleensä) yhdestä pisteestä sisään ja onnellisessa tapauksessa lämmön kanssa on samoin. Eikä lämpöä siirry hirmuisesti asuntojen välillä, kun väliseinää on vähemmän ja siinä saattaa olla vielä villat (=äänieristys) sisällä.

        Mutta kerrostalot .. unohtakaa. Ne rahat voi käyttää viisaamminkin.

        > Lämpö asunnossa tulee olla 21 astetta

        Ei toimi vanhoissa taloissa. Jos huonelämpötilaksi säädetään 21 ja ikkunat on mitä on ja korvausilma revitään jostain karmiventtiileistä raakana, niin sitten on lattian pintalämpö 17 ja operatiivinen = ihmisen aistima lämpötila, jossa huomioidaan myös säteilyn = viileiden pintojen vaikutus, jotain 19-20 °C.

        ja sen monet lämpöjohdon nousulinjat ovat ongelma lämmönkulutuksen asuntokohtaiselle mittaukselle. Siihenkin varmasti konsti löytyy tulevaisuudessa. Eräitä patterikohtaisia mittausmenetelmiä onkin jo olemassa, vaikka ei yleisesti. Kunhan aikaa kuluu niin ratkaisuja löytyy. Jos vanhan kiinteistön putkistot uusitaan niin silloihan kannattaa ainakin varautua siihen että mittalaitteet voidaan helposti asentaa myöhemmin.

      • ja kuopattu
        Toinen kerros kirjoitti:

        ja sen monet lämpöjohdon nousulinjat ovat ongelma lämmönkulutuksen asuntokohtaiselle mittaukselle. Siihenkin varmasti konsti löytyy tulevaisuudessa. Eräitä patterikohtaisia mittausmenetelmiä onkin jo olemassa, vaikka ei yleisesti. Kunhan aikaa kuluu niin ratkaisuja löytyy. Jos vanhan kiinteistön putkistot uusitaan niin silloihan kannattaa ainakin varautua siihen että mittalaitteet voidaan helposti asentaa myöhemmin.

        > ja sen monet lämpöjohdon nousulinjat ovat ongelma lämmönkulutuksen asuntokohtaiselle mittaukselle. Siihenkin varmasti konsti löytyy tulevaisuudessa.

        Väärin. Ratkaisu löytyy menneisyydestä. Markkinoilla on ollut järjestelmä, joka mittasi patterikohtaisen lämmönkulutuksen sekä huoneistojen välillä siirtyvän lämpöenergian. Patterien lämmönluovutus määritettiin siten, että tavalliset patteritermostaatit korvattiin moottoriventtiileillä, joiden auki/kiinni -suhde mitattiin. Kun tämän lisäksi tiedettiin patterien nimellisvirtaamat, menoveden lämpötila (mittaus lämmönjakokeskuksella) ja huonelämpötila (mittaus joka asunnosta), voitiin laskea patterien luovuttama teho.

        Käsittääkseni järjestelmä on jo poistunut markkinoilta aikoja sitten ... eli sillä ei saavutettu niin merkittäviä säästöjä, että se olisi maksanut itsenä takaisin verrattuna ihan normaaliin & oikein säädettyyn patteriverkkoon.

        Jos säästökohteita haetaan, niin ennemmin kannattaisi pohtia niitä lämpöhäviöitä ja (korvausilman) veto-ongelmia, joiden takia ei ole mitenkään harvinaista, että vanhoissa taloissa on huonelämpötilat 23... 26 ja silti vaan valitetaan vedosta... Tällähan asti kaikki aika & vaiva on käytetty uudisrakennusten määräysten kiristämiseen, vaikka nykyiset rakennusmäärät/vuosi kalpenevat 70-luvun rinnalla.

      • käytäntöä
        Kalorit laskuun kirjoitti:

        olet osittain oikeassa. Mutta asunnot saadaan tasapuolisesti maksamaan kulutuksestaan kun huomioidaan hävikkierot. Tietokone pystyy muuttamaan erot hyvitykseksi niiden osalta jotka ovat epäedullisemmassa asemassa kiinteistössä, lämmityskuluissa. Sehän on vain matematiikkaa. 500 e kattaa asukkaan osuuden mittaustekniikan kustannuksista. Rakennustekniset osuudet kustantaa kiinteistöyhtiö ja siihen saatava "valtion osuus". Näin se tulee menemään lähitulevaisuudessa, jos suunnitelmat toteutuvat. Eikö tuo ole järkevää ?

        Pitäisihän ne erot ensin selvittää. Lämmityserot voisi laskea rakenteiden mukaan, mutta mikään rakenne ei ole ideaalinen ja siellä voi olla jopa rakennusvirheitä, jotka voivat muuttaa kulutusta epäedulliseen suuntaan. Ainoa luotettava keino olisi mitata talon energian kulutus ilman asukkaiden vaikusta -> käytännössä mahdotonta.

      • Wallac
        ja kuopattu kirjoitti:

        > ja sen monet lämpöjohdon nousulinjat ovat ongelma lämmönkulutuksen asuntokohtaiselle mittaukselle. Siihenkin varmasti konsti löytyy tulevaisuudessa.

        Väärin. Ratkaisu löytyy menneisyydestä. Markkinoilla on ollut järjestelmä, joka mittasi patterikohtaisen lämmönkulutuksen sekä huoneistojen välillä siirtyvän lämpöenergian. Patterien lämmönluovutus määritettiin siten, että tavalliset patteritermostaatit korvattiin moottoriventtiileillä, joiden auki/kiinni -suhde mitattiin. Kun tämän lisäksi tiedettiin patterien nimellisvirtaamat, menoveden lämpötila (mittaus lämmönjakokeskuksella) ja huonelämpötila (mittaus joka asunnosta), voitiin laskea patterien luovuttama teho.

        Käsittääkseni järjestelmä on jo poistunut markkinoilta aikoja sitten ... eli sillä ei saavutettu niin merkittäviä säästöjä, että se olisi maksanut itsenä takaisin verrattuna ihan normaaliin & oikein säädettyyn patteriverkkoon.

        Jos säästökohteita haetaan, niin ennemmin kannattaisi pohtia niitä lämpöhäviöitä ja (korvausilman) veto-ongelmia, joiden takia ei ole mitenkään harvinaista, että vanhoissa taloissa on huonelämpötilat 23... 26 ja silti vaan valitetaan vedosta... Tällähan asti kaikki aika & vaiva on käytetty uudisrakennusten määräysten kiristämiseen, vaikka nykyiset rakennusmäärät/vuosi kalpenevat 70-luvun rinnalla.

        "menneisyyden järjestelmää" missään oikein esitelty. Tekniikka ei ollut kehittynyt tarpeeksi. Onhan se tiedossa että asukas, etenkään vuokra-asukas ei hyväksy mitää lämpöä säätävää laitetta asuntoonsa. Hän haluaa rassata itse patterinsa lämpötilaa, vaikka kuinka kertoo ettei se siitä lisäänny koska keskussäädin huolehtii automaattisesti patterille tulevan lämmön, ja termostaatin tehtävä on vain pudottaa lämpöä silloin kun sitä tulee huoneeseen vaikka auringosta, valoista, ihmisistä ja tai kissoista. Tämähän ei mene perille vieläkään. Jos patterin pinta ei ole lämmin tai kuuma niin termostaatti, vaikka vasaralla rikotaan suutuspäisään. On se nähty. Jokaisessa asunnossa tulisikin olla aina luotettava lämpömittari, jolla voidaan todeta oikea huonelämpö. Auttaisi ainakin joissakin tapauksissa.

      • juurikin päin-
        No jo on vaikeaa kirjoitti:

        Sinähän tässä jankutat ja puloustelet surkeaa puolittain toimivaa systeemiä.

        Haihduttaminen kertoo patterin lämpötilasta, ei kulutetusta energiasta. Jos pitäisi koko talven ikkunaa auki, eli patteri olisi selvästi kylmempi kuin asunnossa jossa ikkuna on kiinni, tuo putki väittäisi että ikkunaa auki pitänyt olisi kuluttanut energiaa vähemmän, joka ei siis pidä paikaansa.

        Haihdutusputki reagoi vain patterin lämpöön, ei esimerkiksi patterin kokoon, suuresta patterista saa maatalammalla lämmöllä enemmän energiaa kuin pienestä patterista, putki väittää toisin.

        Mitä kohtaa et ymmärrä?

        vastoin. Kun termostaattiventtiili haistaa kylmää ilmaa, se avautuu ja yrittää nostaa haistamansa ilman lämpötilaa ja päästää tässä tarkoituksessa enemmän kuumaa vettä patterilla jolloin patterin kuumentuessa energianmittauselementistä haihtuu nestettä yhä enemmän. Eiköhän tämänkin asian ole miettineet sinua viisaammat ihmiset. Turhaa ja kannaltasi noloa muuta on väittää. Esitäpä meille toimiva systeemi joka on hankinta- ja käyttökustannuksiltaan yhtä järkevä.

      • meillä tosiaan
        epäreilua kirjoitti:

        Etkö sä ole vieläkään tajunnu ettei energian kulutus ole pelkästään asukkaista kiinni, vaan se on mleko pitkälti talon rakenteellinen ominaisuus, johon asukas ei voi vaikuttaa. Olisihan se vähän epäreilua että joutuu maksamaan kuluja jotka johtuu siitä että oma asunto sattuu olemaan kerrostalon nurkkahuoneisto.

        Meillä lämmityskausi on 7kk keskieuroopassa 2kk.

        niin paskaa laatua että nurkkahuoneisto on olennaisesti kylmempi kuin muut huoneistot? En ainakaan omassa asunnossani ole huomannut moista. Käsittääkseni asukas on se tärkein energiankulutukseen vaikuttava tekijä. Katsoppas kaupungin vuokratalojen tuuletusta: ikkunat selällään pakkasella kun ei tarvitse välittää lämmityskuluista ja vuokrankin maksaa sossu.
        Lämmityskaudestakaan Euroopassa et näytä tietävän. Veljeni asuu Saksan länsiosassa joka on koko maan lämpimimpiä alueita ja sielläkin lämmityskausi kestää marraskuulta helmi-maaliskuulle. Soitin veljelleni juuri tänään ja kertoi siellä olevan vain muutamia lämpöasteita tällä hetkellä.

      • Tokumettia
        käytäntöä kirjoitti:

        Pitäisihän ne erot ensin selvittää. Lämmityserot voisi laskea rakenteiden mukaan, mutta mikään rakenne ei ole ideaalinen ja siellä voi olla jopa rakennusvirheitä, jotka voivat muuttaa kulutusta epäedulliseen suuntaan. Ainoa luotettava keino olisi mitata talon energian kulutus ilman asukkaiden vaikusta -> käytännössä mahdotonta.

        asuntojen väliset erot on selvitetty jo lämmitysverkon tasapainotuksen ja säädön jälkeen suoritetusissa luotettavissa lämpömittauksissa, ja niistä laadituisssa pöytäkirjoissa.

      • Opintoretki
        Wallac kirjoitti:

        "menneisyyden järjestelmää" missään oikein esitelty. Tekniikka ei ollut kehittynyt tarpeeksi. Onhan se tiedossa että asukas, etenkään vuokra-asukas ei hyväksy mitää lämpöä säätävää laitetta asuntoonsa. Hän haluaa rassata itse patterinsa lämpötilaa, vaikka kuinka kertoo ettei se siitä lisäänny koska keskussäädin huolehtii automaattisesti patterille tulevan lämmön, ja termostaatin tehtävä on vain pudottaa lämpöä silloin kun sitä tulee huoneeseen vaikka auringosta, valoista, ihmisistä ja tai kissoista. Tämähän ei mene perille vieläkään. Jos patterin pinta ei ole lämmin tai kuuma niin termostaatti, vaikka vasaralla rikotaan suutuspäisään. On se nähty. Jokaisessa asunnossa tulisikin olla aina luotettava lämpömittari, jolla voidaan todeta oikea huonelämpö. Auttaisi ainakin joissakin tapauksissa.

        maahan kannattaisi korkeiden asiaahoitavien päättäjien käydä tutustumassa k.o asiassa. Olisiko Venäjä, USA, vai Saksa oikeita kohteita ? Onhan ne päättäjät turhempiakin opintomatkoja tehneet. saataisiin oikeaa ? tietoa.

      • Tre kronor
        Opintoretki kirjoitti:

        maahan kannattaisi korkeiden asiaahoitavien päättäjien käydä tutustumassa k.o asiassa. Olisiko Venäjä, USA, vai Saksa oikeita kohteita ? Onhan ne päättäjät turhempiakin opintomatkoja tehneet. saataisiin oikeaa ? tietoa.

        Ruotsiin voisi olla avartava.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Olen päivä päivältä vain varmempi siitä että rakastan sinua

      Onhan se tällä tuntemisen asteella jokseenkin outoa, mutta olen outo ja tunne on tunne. 😊
      Ikävä
      92
      1423

    2. Verovähennysten poisto syö veronkevennykset pieni- ja keskituloisilta

      Kokoomuslaiset ja perussuomalaiset kansanedustajat jakavat kilvan postauksia, jossa kerrotaan miten kaikkien työssäkäyvi
      Maailman menoa
      184
      1390

    3. Hei rakas mies. Olisi yksi kysymys, mielellään rehellinen vastaus edes täällä..

      Mitä sinä minusta haluat?
      Ikävä
      76
      1165

    4. Oletko koskaan suuttunut jostain kaivatullesi?

      Mitä hän teki tai mitä tapahtui, mistä suutuit?
      Ikävä
      90
      1115

    5. Tekis mieli tulla rakastelemaan sua nyt heti

      Heti eikä kolmastoista päivä.
      Ikävä
      81
      975

    6. j miehelle

      Mitä meille oikein tapahtui?
      Ikävä
      82
      971

    7. Me emme...

      Näe, emmekä kuule toisiamme. Ajattelen silti sinua joka päivä💔
      Ikävä
      39
      942

    8. Kelloniemeltä harvinaisen lapsellista käytöstä valtuustossa

      Olipa harvinaisen ala-arvoinen esitys kelloniemeltä valtuustossa. Alkoi Nivalaa oikein matkimalla matkimaan siteeratessa
      Kemijärvi
      66
      885

    9. Satonen Kelaan, on paras mies ?

      Kukaan ei ole tehnyt enemmän Kelalle asiakkaita kuin Satonen kokoomuksineen, näin ollen täyttänee paikan edellytykset v
      Kansallinen Kokoomus
      68
      866

    10. Korjaamo Kiesifix

      Hei. Kävin viime viikolla tuolla korjaamolla, siistiä oli mutta yksi asia jäi mieleen!Joitakin jätkiä istui ja katseli/
      Oulainen
      5
      841
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt