Uskon akatemia, luentosarja elämän ja uskon kysymyksistä
Elämän ja uskon kysymyksiä syventävä luentosarja kaupunginkirjasto Metson suuressa luentosalissa keväällä 2010 klo 18.30–20.30. Kevään luentosarjan yhteisenä nimittäjänä on tiedon ja uskon vuoropuhelu.
Luentosarja alkaa torstaina 4.2. jolloin luennoitsijoina ovat Suomen katolisen kirkon uusi piispa Teemu Sippo ja oma piispamme Matti Repo. Ensimmäisen iltana piispat keskittyvät pohtimaan uskoa yhdistävänä tai erottavana asiana.
Elämän ja uskon kysymyksiä syventävä luentosarja kaupunginkirjasto Metson suuressa luentosalissa keväällä 2010 klo 18.30–20.30. Kevään luentosarjan yhteisenä nimittäjänä on tiedon ja uskon vuoropuhelu.
Luentosarja alkaa torstaina 4.2. jolloin luennoitsijoina ovat Suomen katolisen kirkon uusi piispa Teemu Sippo ja oma piispamme Matti Repo. Ensimmäisen iltana piispat keskittyvät pohtimaan uskoa yhdistävänä tai erottavana asiana.
Vastaukset 12
Vanhimmat
On varmasti mielenkiintoinen tilaisuus. Sen verran ekumeeninen olen, että riennän menoon mukaan. Jospa siellä vaikka voisi kysyä Sipolta mitä hän ajattelee kat.kirkon ylimielisestä viralllisesta kannasta luterilaisia kirkkoja kohtaan.
Kutsukaa vain vapaasti katolinen piispamme mihin kissanristiäisiin tahansa. Jos tilaisuus on EKUMEENINEN, hän tulee osallistumaan takuuvarmasti. Kutsua vain postiin suoraan "Teemu-piispalle".
Siinä sivussa hän harrastaa vapaa-ajallaan katolisen piispan tehtävien hoitamista.
Kyllä piispan ajasta ja energiasta ja suuntautumisesta ja stressistä keskeisin osa tulee omistetuksi hiippakunnan rahatilanteelle, vai sanoisiko rahattomuustilanteelle. Satun tietämään. Annat tuossa viestissäsi tahallista väärää todistusta.
Hienoa että piispa Sippo jaksaa tällaisessa toiminnassakin olla mukana, missä katolisuutta tuodaan tunnetuksi ei-katolisille suomalasille.
Tähän mennessä piispa Sipon saarnoista on Fides-lehdessä julkistettu tasan yksi. Lisäksi on julkistettu yksi vajaan A4:n pituinen joulutervehdys ja yksi rahankerjäämiskirje. Aika huono saldo neljän kuukauden työstä hiippakunnan edestä, varsinkin, jos suurin osa ajasta olisi kulunut sen eteen.
Meidän perheellemme on aivan sama onko täällä piispana Pensselisetä, Mikki Hiiri vaiko Teemu Sippo. Työn tulokset ovat sen verran yhtenäiset! Ellei sitten siihen lasketa yksinäisten sielujen huumaa ja paatosta siitä, että täällä toimii nyt peräti suomalainen SCJ-piispa, mistä ei tosiasiassa katolisen USKON ja sen leviämisen kannalta ole mitään etua.
"Tähän mennessä piispa Sipon saarnoista on Fides-lehdessä julkistettu tasan yksi"
Erittäin hyvä! Fidesiä haukuttiin Wróbelin vuosina juuri siitä, että sen sivut täyttyivät tylsistä saarnoista. Saarnat on tarkoitettu kuultaviksi, ei julkaistaviksi hiippakunnan lehdessä. Niitähän ei kuitenkaan lue kuin ehkä yksi sadasta.
Uskon, että piispa Sippo on erinomaisen hyvin selvillä tästä kritiikistä, jota Fidesistä esitettiin, ja että hän on nimen omaan antanut toimitukselle käskyn tehdä toisenlaista, kiinnostavampaa lehteä. Fidesin viime numerot ovat olleet parempia kuin nykyisen päätoimittajan kaudella yleensä. Kiitos siitä.
Olen eri mieltä kanssasi. Piispan tulee olla hiippakuntansa hengellinen johtaja. Ei hänen hengellinen johtajuutensa voi rajoittua vain siihen, että hän saarnaa seurakunnissa. Monet katolilaisista asuvat kaukana seurakunnista eikä heillä ole tosiasiassa koskaan mahdollisuutta osallistua niiden elämään saatikka olla paikalla juuri silloin, kun piispa vierailee niissä. Lisäksi on monia vanhuksia, sairaita ja muuten estyneitä, jotka eivät pääse messuun.
Jos piispa Teemu ei halua julkaista saarnojaan, hän erehtyy pahan kerran. Silloin hänestä tulee pelkkä hiippakuntamme toimitusjohtaja, ei sen hengellinen johtaja. Piispa Paulin saarnoja julkaistiin aivan säännönmukaisesti. Samoin julkaistiin hänen viestinsä mm. joulua ja paastoa varten, aina suomeksi ja ruotsiksi. Ilmeisesti et ollut silloin vielä katolilainen, kun kerran väität moista käytäntöä piispa Józefin keksinnöksi.
Mihin ihmeeseen perustuu (väärä) arviosi siitä, että saarnoja Fideksestä lukisi vain yksi sadasta? Kyllä niitä luetaan. On tietenkin hyvä ja hienoa, että meillä nyt vihdoinkin on suomalaissyntyinen piispa. Mutta yksin se ei riitä. Piispan täytyy myös toimia, näkyä ja kuulua.
heikko? kysymys oli piispan saarnoista ei Fideksestä sinäänsä. Nyt täytyy rehellisyyden nimissä sanoa, että on jo edistystä entisestä, että meillä on kokopäivä piispa, eikä pelkkä viikoloppu piispa.
Piispan saarnojen julkaisemisella ei ole mitään tekemistä hengellisen johtajuden kannalta. Mitä luulet julkaistaanko Tettamanzin saarnoja säännöllisesti Varesen seurakunnan lehsissä? No, ei tehdä. Ei edes Milanon. Kuma juttu. Ai, mutta eihän Suomi ole Milano vaikka Kimi Räikkönen on suomalaien, joo niin näin on.
Totuuden nimessä täytyy sanoa, ettei piispa Józefkaan ollut mikään pelkkä "viikonloppupiispa". Hän kertoi minulle kerran kirkkokahveilla, että hän vieraili Puolassa opettamassa pari-kolme kertaa vuodessa. Siinä kaikki. Eri asia taas on, ettei hän kyennyt toimimaan täällä piispana, koska hän ei osannut kieltä eikä hallinnut maamme kulttuuria, toimintatapoja ja niin edespäin.
En tiedä kuka on Tettamanzi, mutta oletan hänen olevan Varesen ja Milanon piispa, kun kerran niin kirjoitat. Italiassa kirkot ovat niin lähellä seurakuntalaisia ja niitä on niin paljon, ettei piispojen tarvitsekaan kirjoitella. Lisäksi piispat ovat arvatenkin enemmän esillä mm. joukkotiedotusvälineissä kuin maamme ainut katolinen piispa on. Ja kyllä tämä piispa Tettamanzikin kirjoittaisi, jos hänen hiippakuntansa kattaisi koko Italian (tai koko Suomen)!
Minun on vaikeaa kuvitella sellaista hengellistä johtajuutta, jossa hiippakuntalaiset eivät saa koskaan tai sitten perin harvoin kuulla tai lukea piispaltaan jotakin hengellistä. Piispasta tulee silloin pelkkä toimitusjohtaja. Sitä tuskin haluaa kukaan, eikä varmaan halua piispa Teemukaan.
On kummallista ja ärsyttävää, että aina joku täällä laukoo näitä:
"Ilmeisesti et ollut silloin vielä katolilainen, kun--"
Olen ollut katolilainen monta kymmentä vuotta. Piispa Verschurenin aikaa elin katolilaisena yli neljännesvuosisadan. Omaa ylemmyyttäsikö ja parempaa katolisuuttasiko tuolla lauseellasi halusit viestittää?
Oli miten oli, päätoimittaja Teemu Sipon aikana Fides oli kannesta kanteen kiinnostava lehti. Piispa Verschuren kirjoitti siihen säännöllisesti, kyllä. Mutta kirjoitus lehteen tulee tehdä toisella tavalla kuin saarna. Saarna on kuultavaksi tarkoitettu. Jos poikkeuksellisen hyvä ja tärkeä saarna joskus ansaitseekin tulla julkaistuksi lehdessä, se pitää välttämättä toimittaa ensin. Piispa Wróbelin saarnoissa Fiseksessä oli kaksi vikaa: niitä oli aivan liian usein, ja ne julkaistiin toimittamatta.
Minulla on kotonani kokonainen pinkka 1980-luvun alun Fideksiä, joissa päätoimittajana oli Teemu Sippo ja toimittajana Helena Langinvainio. Tietääkseni kumpikaan henkilöistä ei ollut mitenkään ammattijournalisti, toisin kuin oli heidän seuraajansa, sittemmin edesmennyt diakoni Pentti Laukama.
En menisi sanomaan, että sen ajan Fidekset olivat "mielenkiintoista luettavaa" kannesta kanteen. Lehti oli silloin melkoinen amatöörikyhäelmä ja sillisalaatti. Niissä oli paljon sellaistakin luettavaa, jonka normaalit ihmiset nykyään lukevat netistä.
Mitään keskustelua ei ollut silloinkaan. Sen puuttuminen ei ole mikään nykyajan ongelma, vaan taitaa olla maamme katolilaisten ominaispiirre, ettei asialliseen keskusteluun pystytä eikä varsinkaan omalla nimellä.
sopii sitten vilaista niitä Milanon alueen lehtiä. Tokkopa löytyy muuta kun Berlusconin naisseikkailu-uutisia ja jalkapallotuloksia. Mutta eihä se haittaa kun ne on lähellä kirkkoa. Ainakin fyysisesti.
Itse en ole edes hakenut piispan seuraa, mutta silti olen keskustellut hänen kassaan henkilökohtaisesti. Ehkäpä seurakuntalaisten pitäisi ensisijassa hakea kontaktia kirkkoheransa kassa.
Itse toivon piispalta rehellisyyttä kaikessa.
T. Pietro Pantalloni ohne Unterhose
Hyvin analyyttinen selkeä luento, äänenkäyttö oli miellyttävä. Hieman ujon oloinen mies.