Kun pakkoruotsi vasten kansan ja asiantuntijoiden tahtoa säilyy jatkossakin, herää kysymys siitä, voiko kieliriita kärjistyä niin pahasti, että joku päättää ottaa ns. oikeuden omiin käsiinsä? Suomenkielisten nöyryytys on jatkunut niin kauan, että ei olisi mahdotonta, että pinna viimein joiltakin palaa. Kuka ottaa vastuun seurauksista?
Tuleeko sisällissota?
rauhaa kaikille
16175
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ei tuokaan ole täysin mahdoton ajatus..Kai ne poliitikot sitten haluaa ajaa asiat siihen pisteeseen, ettei ole muuta mahdollisuutta kuin nousta kapinaan.
Etenevä lama tulee tietysti omalta osaltaan kärjistämään tilannetta.
ajautuvat riittävän huonoon pisteeseen,silloin ei voi koskaan tietää mitä tapahtuu.
Ja tässä maassa on tapahtunut ennenkin.
epäilen minäkin. Johan siitä on viitteitä svekomaanien leirissä. Mielenosoituksia Talan luona jne. Ministeriin käsiksi käyminen...
Ehkä poliitikot tosiaan haluavatkin kansan vihastuvan.
Eikös Juha Janhunen pitänyt Suomen kaksikielisyyttä salajuonena Suomen
muuttamiseksi yksikieliseksi.. (Kanava-lehti 2008?)
Joten elämme nyt sitä siirtymävaihetta ruotsinkielisestä Suomesta suomenkieliseksi.
Ruotsinkielisille ei annettu kantonia, vaan koko Suomesta yritettiin tehdä kaksikielinen.
Ei onnistunut.
Poliitikot ovat valehtelevia pelkureita,
mutta kehitystä ei voi kääntää taaksepäin.
Kohti yksikielistä Suomea.
Ruotsista tulee "rauhanturvaajia" kuten viime kerralla jotta saadaan Suomi liitettyä taas Ruotsiin? Ei tule onnistumaan.
voi, mikä se estäisi. pitää tosiaan muistaa, että SUOMESSA ON OLLUT SISÄLLISSOTA, ja meillähän on jo tätä tapahtunut, mm. Myyrmannin pommi-isku
"meillähän on jo tätä tapahtunut, mm. Myyrmannin pommi-isku "
Ja jokela ja kauhajoki, joo joo.
Ei tästä mitään sotaa tule - mutta tulee vaalit, joissa ensi kertaa nostetaan kielikysymys esiin. Vaikka säätiöiden apurahat ovat olleet tarpeen poliitikoille, niin äänet ratkaisevat. Seuraavissa vaaleissa myös ne keskiluokkaiset, siivot ja svenska teatterissa käyvät suomenkieliset haluavatkin tietää, saavatko heidän lapsensa opiskella kieliä vapaasti ja päästä virkoihin ilman pakollista ruotsia. Sellaisella on poliitikkoihin yllättäviä vaikutuksia.
Ruotsinkielisiä vastaan meillä kellään ei ole mitään eikä pakkoruotsi nytkään ole ruotsinkielisten äänillä vallassa - kyllä ne on omia, jotka on ajastaan jäljessä. Valistuksen hengessä jatketaan.
suruja vastaan, koska pakkoruotsi on surujen syytä. Politiikka on kaupantekoa ja RKP on hallituksen huora.
Aloituksessa kysyttiin voiko sota tulla ja sanoin että VOI. Ei ole mitään takeita siitä, ettei voisi. Maailmassa soditaan koko ajan. Kun kansaa alistetaan riittävän kauan, tulee sota.
En usko että tulee sotaa, mutta pidän mahdollisena että ruotsinkieliset joutuvat tulevaisuudessa jonkin sortin suoran väkivallan kohteeksi, jos he jatkavat pakkoruotsin vaatimista.
EI PIDÄ unohtaa sitä tosiasiaa, että oli asia kenen vastuulla hyvänsä, niin surut ovat koko ajan julkisesti vaatimassa pakottamista.
Jos yksi maailman rauhallisimmista, inhimillisimmistä ja tasapainoisimmista yhteiskunnista eli Suomi ei kykenisi hoitamaan arkisia poliittisia asioita demokratian pelisäännöin, niin ihmiskunta olisi jo aikaa sitten kuollut sukupuuttoon.
Kaikenlainen uhkailu ja vihapuhe vain hidastaa kielivapauden saavuttamista. Hyvä huumorintaju ja sitkeä asiallisuus vievät asioita eteenpäin. Ainoastaan ne vievät asioita eteenpäin.
Ollaan saavutettu jo tosi paljon, kun pakollinen yo-ruotsi poistui. Tästä edetään rivakasti mutta rauhallisesti.
Jos yksi maailman rauhallisimmista, mutta tuskin inhimillisimmistä ja tasapainoisimmista, yhteiskunnista eli Suomi kykenisi hoitamaan arkisia poliittisia asioita demokratian pelisäännöin, pakkoruotsi olisi aikaa sitten jo poistunut.
natsipaskan omalla vastuulla, joka kuvittelee oikeudekseen tappaa eri kieltä puhuvia kuin mitä natsipaskan oma äidinkieli on.
Miksi valehtelet julkisella palstalla? Päätös pakkoruotsituksen jatkumisesta on 187/200 x 100% :sesti suomenkielisten oma valinta.
Syyskuun 11. päivään asti pidimme Saddamia riskinä, joka voitiin padota. Sen päivän jälkeen laskelmat muuttuivat. Näkemykseni oli, että tässä asiassa ei voitu ottaa enää mitään riskiä.”
Blairin esiintyminen oli valtava pettymys Irakissa kuolleiden sotilaiden omaisille, jotka olivat kokoontuneet ulkopuolelle osoittamaan mieltään. ”Haluaisin että hän katsoisi minua silmiin ja pyytäisi anteeksi. Mutta hänellä ei ole sisua siihen”, sanoi Theresea Evans, jonka poika kuoli Irakin sodan ensimmäisenä päivänä.
Sodanvastaisen STWC-järjestön puheenjohtaja Andrew Murray oli tiukkasanaisempi ja vaati Blairin panemista tilille sotarikoksista.
”Se kysymys, johon Tony Blairin pitää lopulta vastata, esitetään Haagissa ja sotarikostuomioistuimen edessä”, Murray sanoi.
Chilcotin komission on määrä antaa loppuraporttinsa kesällä 2010, minkä jälkeen asia menee Britannian parlamentin käsittelyyn.
Jos kansan mielipidettä ei aleta kuuntelemaan, niin mitäs vaihtoehtoja tähän jää? Joko me nöyrästi opiskelemme ruotsimme tai lopetamme tämän ruotsin kanssa pelleilyn once and for all!
VAihtoehtona on aito poliittinen vaikuttaminen - siihen on kyetty ennenkin, nyt vain on vieraannuttu asiasta. Totta kai on parasta lastemme kannalta, että he perivät toimivan poliittisen järjestelmän ja innon vaikuttaa demokraattisia kanavia pitkin eikä kaoottista anarkiaa. Me aikuiset ollaan vieraannuttu poliittisesta toiminnasta ja olemme päästäneet poliitikot liian helpolla - muttei enää. Muutos vaatii meiltä työtä. Aika on sivuseikka sillä sen työn mukana näytämme lapsillemme, miksi demokratia toimii: se toimii vain kun valistuneet kansalaiset tekevät tinkimätöntä ja pitkäjännitteistä työtä.