Moraalia ilman jumalallisia lakeja evoluution kehittäminä.
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Simpanssitkin adoptoivat orpoja/1135252529509?ref=rss
Jos Simpanssit pystyvät siihen, miksemme mekin?
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Simpanssitkin adoptoivat orpoja/1135252529509?ref=rss
Jos Simpanssit pystyvät siihen, miksemme mekin?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Koskettavaa :)
dokkarin, jossa leijona otti suojatikseen antiloopin. Leijona oli jäänyt oman laumansa ulkopuolelle ja tämä antilooppivasa oli orpo. Niitä kuvattiin kauan. Leijona ei poistunut vasan viereltä, eikä siten voinut myöskään saalistaa, eikä vasa saanut maitoa. Lopputulos oli tietysti ihan odotettavissa, koska luonnonsuojelualueen ihmiset eivät puuttuneet tilanteeseen mitenkään. Leijona kuoli nälkään ja heiveröisen vasan matka päättyi urosleijonan kitaan.
Se oli kyllä niin outo katselukerta näistä kaikista luontodokumenteista, että en varmaan koskaan unohda.
Todella outoa. Leijonalla täytyi olla kova hoivavietti. Sääli surullisesta lopusta.
Olisihan se voinut syödä sen vasan, mutta tekikin päinvastoin ja suojeli sitä oman henkensä kustannuksella. Täytyy sanoa, että teki pahaa, kun niitä ei pelastettu. Mutta sellaiset olivat luonnonsuojelualueen säännöt, että ihminen ei puutu eläinten elämään mitenkään.
kyvyttömyyttään tai säälistä?
... onko se joku evoluutiojuttu? Taipumus uskonnollisuuteen korreloi jollain tavoin suuremman hengissä säilyvän lapsilukumäärän kanssa? Olen aika usein huomannut tuntevani vetoa lisääntymiseen jonkinlaista uskonnollista vakaumusta omaaviin naisiin... :)
... en tunne kovin monia ateistisia vastakkaisen sukupuolen edustajia, joten tässä olisi tieteelle selvä sokkotutkimuksen paikka :O
sondi edellä olisit vlmis täysin pyyteettömästi etsimään pienintäkin rakoa
...simpanssit pystyvät siihen, miksen minäkin?
Aina valmis uhrautumaan Tieteellisen Metodin palvelukseen.... LOL
"Kaikki asiantuntijat eivät kuitenkaan ole vakuuttuneita siitä, onko orpojen adoptoiminen merkki aidosta epäitsekkäästä käytöksestä, vai odottavatko holhoojat siitä myöhemmin lankeavia palkintoja."
Pitäisiköhän alkaa pohtia ihmisen epäitsekkyyttä samalla mittarilla?
Taitaa ihmiseläimen toiminnassa ne ihan oikeasti epäitsekkäät toimet olla todella vähissä, luulen ma.
vaativat lapsiltaan omien toiveittensa täyttämistä. Eivät tajua, että ei lapsi ole vanhempansa jatke, vaan yksilö. Onhan niitä upseeri-, lääkäri- ja vaikka mitä sukuja. Ja monesti lapset sitten kiltisti opiskelevat alalle, jota vanhemmat toivovat. Ovat sitten ns. vanhempien palkintoja.
Jos joku toteuttaa omaa hoivaviettiään adoptoidessa ja saa siitä mielihyvää, onko toiminta epäitsekästä?
Minusta se ei ole puhtaasti epäitsekästä, koska adoptoija saa siitä mielihyvää. Samoin kuin ihminen saa mielihyvää yleensä vaikkapa antaessaan rahaa hyväntekeväisyyteen. Hänestä tuntuu hyvältä, että on tehnyt hyvää.
Eikä se toki ole milläänlailla paha asia. Onhan hyvä olo mukavampi kuin paha olo.
"koska adoptoija saa siitä mielihyvää."
Tai siis tekee sen ainakin osittain siksi, että saa mielihyvää asiasta... Tai sillee, you know?
Olis kiva jos täällä vois muokata viestejään.