..sitten unohtako sylttytehtaan väkeä! Kaikki kolme pääpuoluetta olivat pääpyöveleitä Suomen itsenäisyyttä myytäessä!
"Kansalliset uusliberalistiset hyödyt vaikuttivat eniten Suomen asiantuntijavetoiseen päätökseen hakeutua EMU:n jäseneksi heti, kun talous- ja rahaliiton kolmas vaihe käynnistyi tammikuussa 1999, selviää valtiotieteen maisteri Marko Karttusen väitöksestä.
Kansainväliset tekijät kuten Ruotsin EMU-päätös jäivät vähäiseen asemaan maamme jäsenyyskantaa muodostettaessa.
Karttusen väitös on myös ensimmäinen sisältöanalyyttinen tutkimus Suomen salaisesta EMU-historiasta 1990-luvulla
SDP ankkuroitui ay-liikkeen kylkeen
Karttusen mukaan kokoomus oli kolmesta suurimmasta puolueesta uusliberalistisin, kun taas SDP painotti muita enemmän kansainvälisyyttä ja keskusta korosti kansalaisten sitouttamista EMU-päätöksen taakse. EMU:n uskottiin lisäävän vapaata markkinataloutta, yrittäjyyttä ja tiukkaa budjettikuria sekä vakauttavan valuutta- ja korkomarkkinoita. Muita jäsenyysetuja olivat talouden, työllisyyden ja hyvinvoinnin kasvu.
Karttusen mukaan puolueet muodostivat EMU-kantojaan keskittyneellä asiantuntijavetoisella politiikan tekotavalla. Puoluejohto, asiantuntijat ja hallinnollinen eliitti päättivät maan EMU-strategian suunnasta.
Yllättäen puolueet suhtautuivat välinpitämättömästi julkiseen mielipiteeseen, joka oli koko 1990-luvun EMU-jäsenyyttä vastaan. Puolueet keskittyivät enemmän puoluepoliittiseen kilpailuun kuin äänestäjien asenteiden seuraamiseen. Merkittävää oli myös se, että SDP linkitti EMU-kantansa yhteen ammattiyhdistysliikkeen kanssa.
Salaiset asiakirjat lähteenä
Karttunen tutkii väitöksessään ensimmäisenä Suomessa kolmen suurimman puolueen EMU-kantojen painotuksia julkisten kannanottojen, erittäin salaisina pidettyjen pöytäkirjojen ja puoluejohtajien yhteenvedonomaisten tiivistelmien avulla. Hän tuo esiin niitä keskeisiä tekijöitä, jotka muovasivat Suomen EMU-politiikkaa 1990-luvulla.
Karttusen tutkimusaineisto sisältää suurissa määrin erittäin salaisena pidettävää asiakirjamateriaalia, joka on analysoitu kvantitatiivista sisällönerittelyä käyttäen ja hyödynnetty laajan haastatteluaineiston, mielipidemittausten ja mediamateriaalin rinnalla. Tutkimusta varten Karttunen haastatteli kahdeksaa kokoomuksen, SDP:n ja keskustan puoluejohtajaa ja yhtä valtiovarainministeriön virkamiestä.
Väitös nostaa esille sen, että asiantuntijavetoinen politiikkatapa vahvistaa kehitystä, jossa puolueiden politiikkakantojen painotukset lähenevät yhä toisiaan. Puoluekartalla vasemmalla olevat puolueet linkittävät yhä edelleen politiikkakantojaan niitä lähellä olevien intressiryhmien kantojen kanssa."
Karttusen väitöskirja Helsingin yliopisto
"Kansalliset uusliberalistiset hyödyt vaikuttivat eniten Suomen asiantuntijavetoiseen päätökseen hakeutua EMU:n jäseneksi heti, kun talous- ja rahaliiton kolmas vaihe käynnistyi tammikuussa 1999, selviää valtiotieteen maisteri Marko Karttusen väitöksestä.
Kansainväliset tekijät kuten Ruotsin EMU-päätös jäivät vähäiseen asemaan maamme jäsenyyskantaa muodostettaessa.
Karttusen väitös on myös ensimmäinen sisältöanalyyttinen tutkimus Suomen salaisesta EMU-historiasta 1990-luvulla
SDP ankkuroitui ay-liikkeen kylkeen
Karttusen mukaan kokoomus oli kolmesta suurimmasta puolueesta uusliberalistisin, kun taas SDP painotti muita enemmän kansainvälisyyttä ja keskusta korosti kansalaisten sitouttamista EMU-päätöksen taakse. EMU:n uskottiin lisäävän vapaata markkinataloutta, yrittäjyyttä ja tiukkaa budjettikuria sekä vakauttavan valuutta- ja korkomarkkinoita. Muita jäsenyysetuja olivat talouden, työllisyyden ja hyvinvoinnin kasvu.
Karttusen mukaan puolueet muodostivat EMU-kantojaan keskittyneellä asiantuntijavetoisella politiikan tekotavalla. Puoluejohto, asiantuntijat ja hallinnollinen eliitti päättivät maan EMU-strategian suunnasta.
Yllättäen puolueet suhtautuivat välinpitämättömästi julkiseen mielipiteeseen, joka oli koko 1990-luvun EMU-jäsenyyttä vastaan. Puolueet keskittyivät enemmän puoluepoliittiseen kilpailuun kuin äänestäjien asenteiden seuraamiseen. Merkittävää oli myös se, että SDP linkitti EMU-kantansa yhteen ammattiyhdistysliikkeen kanssa.
Salaiset asiakirjat lähteenä
Karttunen tutkii väitöksessään ensimmäisenä Suomessa kolmen suurimman puolueen EMU-kantojen painotuksia julkisten kannanottojen, erittäin salaisina pidettyjen pöytäkirjojen ja puoluejohtajien yhteenvedonomaisten tiivistelmien avulla. Hän tuo esiin niitä keskeisiä tekijöitä, jotka muovasivat Suomen EMU-politiikkaa 1990-luvulla.
Karttusen tutkimusaineisto sisältää suurissa määrin erittäin salaisena pidettävää asiakirjamateriaalia, joka on analysoitu kvantitatiivista sisällönerittelyä käyttäen ja hyödynnetty laajan haastatteluaineiston, mielipidemittausten ja mediamateriaalin rinnalla. Tutkimusta varten Karttunen haastatteli kahdeksaa kokoomuksen, SDP:n ja keskustan puoluejohtajaa ja yhtä valtiovarainministeriön virkamiestä.
Väitös nostaa esille sen, että asiantuntijavetoinen politiikkatapa vahvistaa kehitystä, jossa puolueiden politiikkakantojen painotukset lähenevät yhä toisiaan. Puoluekartalla vasemmalla olevat puolueet linkittävät yhä edelleen politiikkakantojaan niitä lähellä olevien intressiryhmien kantojen kanssa."
Karttusen väitöskirja Helsingin yliopisto
Vastaukset 1
Vanhimmat
Karttusen väitöksessä asiantuntijoiden kuuleminen lyödään lyttyyn suotta.Kyse oli silloin vain tiettyjen oikeistolaisiksi tunnustautuneiden ja valmiiksi EU myönteisten asiantuntijoiden kuulemisesta! Ne asiantuntijat jotka esittivät soraääniä vaiennettiin medioissa kuoliaiksi ja heille käänsivät poliittikot kylmästi selkänsä. No nyt varmaan harmittaa, kun juuri noiden kriittisten asiantuntijoiden arviot ovat osoittautuneet oikeiksi 100% niin työllisyyttä,sosiaalipolitiikkaa,kuin ulkopolitiikkaakin koskien!Vai harmittaakos sittenkään...onko sillä edes väliä, koska suomalaiset ääliöäänestäjät ovat toistuvasti laskeneet valtaan nämä samat EU:sta valehdelleet tyypit!!!! Ja seuraukset on nähty!