Siis kauhistuttavaa, että teinien pitäisi muka alkaa tekemään vauvoja, kuin itsekin ovat melkein samanlaisia taaperoita vielä. :D
Ei mitenkään kypsää edes ajatella vauvantekoa 13-17 vuotiaana, koska kyllä sitä vanhempanakin ehtii leikkiä aikuista. Ei siis tarvitse pilata nuoruuttaan ottamalla oman elämän harteille vielä täysin avuttoman ja huolta vailla olevan pienen lapsen elämä. Kypsyyttä osoittaa se, että osaa ottaa vastuuta myös toisista ja ajattelee asioita omaa napaa pidemmälle.
Todennäköisesti lapsi ei saa tarpeeksi sitä huolenpitoa mitä hän tarvitsee, noin nuorilta vanhemmilta mitä tällä palstalla on, koska opiskelut ovat vielä ihan kesken (vanhemmilla siis) ja joillakin jopa peruskoulu. Naurettavaa vain katsella, kun 13-17 -vuotias väittää olevansa kypsä äidiksi! Ehkä olettekin, fyysisesti, mutta entäpä henkisesti? Uskallan väittää ettette ole! Ja ottakaapa huomioon että murrosiässä oleva tyttö kehittyy vielä fyysisestikin, joten senkään takia kehonne ei ole valmis raskauteen! Lukiessani näitä juttuja huomasin, ettei moni ota näitä asioita tosissaan ja ei osaa ajatella kaikilta kannoilta ja sitten vielä väitetään olevamme valmiita vanhemmuuteen "koska mun poitsukin on jo 15!" Haha. Täydellsitä teineilyä...kuten teineillä yleensä.
Eikös ne viikonloputkin mene siihen että hillutaan kännissä kaupungilla? Ei ole aikuismaista tuollainen. Ja sitten kun lapsi syntyisi niin ette enää voisikaan viettää rattoisia viikonloppu iltoja kavereiden kanssa, koska itkevä lapsi odottaa kotona huolenpitoa. Siinä vaiheessa varmaan suurinosa kavereista etsii uuden kaverin.
Ja entäpä, rakastatteko lasta vaikka hän olis jollain tavalla vammautunut? Se olisi varmasti vaikea asia, koska silloin lapsi tarvitsisi entistä enemmän huolenpitoa ja isä lähtisi varmasti lätkimään. Entä isovanhemmat? Vaikea asia se olsi heillekin ja ehkä äidin ja isovanhempienkin olisi vaikea hyväksyä asiaa. Siinä vaiheessa pikkutyttö rukka varmasti itkee ja toivoo ettei olisi lasta tehnytkään, että: "oi kumpa olisin tajunnut tehdä abortin." Ei varmaan olisi helppoa jäädä vammaisen lapsen kanssa kahdestaan yksinhuoltajaksi. Ja laillisesti lapsen huoltaja ei muuten edes ole teiniäiti vaan hänen vanhempansa, koska oikea äiti on alaikäinen! No mutta, mitä tekisitte vammautuneelle lapselle? Ette voisi heittää sitä yksin julmaan maailmaan, koska siellä hän ei selviä. Silloin hän tarvitsee eritoten vanhempiaan, jotka kumminkaan todennäköisesti eivät enää halua lasta. Siinäpä pulma, oletteko valmiit ottamaan vastuun vammautuneesta lapsesta ja kaikista asioista mitä siihen liittyy? Vai mitä sitten tekisitte? Ette varmaankaan osaisi edes ajatella! >:) Joten älkää ihmeessä väittäkö olevanne kypsiä vanhemmiksi!
Ja kuka lasta sitten todellisuutta ajatellen hoitaa? Tuskimpa vaan, ne teinivanhemmat. Taitaa olla niiden vanhemmat, jotka lapsen joutuu kasvattamaan. Eihän teinit osaisi edes kasvattaa lasta aikuismaisesti, koska eivät ole itsekään aikuisia! :) Miettikääpä sitä.
Mistä rahat lapsen elätykseen? Tienaavatko nuoret omat rahansa nykyään? No eivät tasan tarkkaan! Nykyään varmasti moni nuori sanoo vanhemmille: "Voisitsä antaa mulle vähän massii, ku rahat meni kaikki viimeviikonloppuna..." ja jos ei rahaa tipu, niin "Vittu sä oot maailman tyhmin!" Kuulostaako aikuiselta? :D *nauraa* Lapsen elätyksen rahallisestikin varmasti hoitavat lapsen vanhempien vanhemmat, koska lapsen vanhemmilla ei itsellä ole vakituista tulonlähdettä ja osaavatko kaikki hoitaa raha-asiansa KELA:lla, entä veroasiat, entä ne lapsen asiat? Ei varmasti, koska vanhemmat hoitavat senkin. Elatus on täysin siis "Mummon ja papan" vastuulla näin oikeassa elämässä. Nuori haluaa kumminkin viettää nuoruutensa ja varmasti osa tulee katumaan, kun ei abortia tehnytkään ja nuoruus meni hukkaan.
Onko vauvalle sitten terveellistä ne elämäntavat mitkä suurella osalla nuorista on, bailaus aamutunneille asti, viina ja tupakka (koska se on muka niin cool, vaikka se on vain pakonomaista kavereiden miellyttämistä oikeasti.) vauvalle ei ole hyväksi saada tuollaisia aineita ja nuoren itsenkään ei ole hyvä niitä käyttää terveytensä ja sikiön terveyden vuoksi!
Entä isä, onko hän kypsä rooliinsa, kun on jo 15-18? Täysin ovat tuonikäiset pojat henkisesti kypsymättömiä, jos olette tulleet seuranneeksi nuorten elmää. Tuon ikäiselle on tärkeintä vain porukkaan kuuluminen ja jengin säännöt, ei tuon ikäinen poikakaan (ja varsinkaan poika) ole valmis ottamaan vastuuta vauvasta, kun tuskin osaa ottaa edes vastuuta omasta itsestään! Vanhemmat ne on, jotka vastuun kantaa vielä yli 18 vuotiaistakin (en voi kumminkaan yleistää, mutta monessa tapauksessa näin on.)
Isäksi ja äidiksi on valmis vasta 25v ja siitä ylöspäin, silloin on henkisesti (tai luulisi ainakin olevan) kehittynyt tarpeeksi, ja jos jonkun 14-vuotiaan lapsen isä on tuon ikäinen hän on pedofiili!
Minulla ainakin käy sellaista lasta sääliksi, joka syntyy kehittymättömien teinien ns. "perheeseen". Aikainen vanhemmuus osoittaa vain, ettei henkilöt osaa ottaa minkäänlaista vastuuta toisen ihmisen elämästä. Jos olisitte valmiita äidiksi ja isiksi, niin varmasti osaisitte harkita asioita vähän alkua pidemmälle ja myös sitä millaista elämä todella on, kun perheessä on pieni lapsi. Teini ei osaa ajatella aikuisen järjellä...tuokin sen jo todistaa ettei ajatella muuta, kun "mä haluun vauvan!" Mutta vauva ei ole mikään leikkinukke, jota voi hoivata silloin kun itselleen sopii. Elämänne on vauvan syntymän jälkeen sidoksissa lapseen loppuikänne!
Älkää alkako leikkimään aikuista, sitä kyllä ehtii leikkiä vanhempanakin! Ajatelkaa lasta ja kaikkia ihmisiä, joita lapsen syntymä koskettaa, älkää vain itseänne! Pilaatte nuoruutenne alkamalla esittämään isompaa mitä olettekaan!
Ehkäisy kannattaisi vielä muistaa näin nuorena..
Jos olette aikeissa hankkia lasta ja ette ota yläolevia asioita huomioon se osoittaa vain, että olette äärimmäisen itsekeskeisiä ja silloin vauvaa käy todella sääliksi. Lapsi parka.
Nauttikaa nuoruudesta, kun vielä voitte ja alkakaa olkaa aikuisia sitten kun molemmat ovat siihen OIKEASTI valmiita JA kypsyneet sekä henkisesti, että fyysisesti kunnolla, sekä nähneet maailmaa senverran, että ymmärtää siitä edes jotain. 13-17-vuotias on nähnyt, niin vähän maailmanmenoa ja hänellä on niin vähän vastuuta, että ei hän ole kypsä vielä äidin/isän rooliin.
Tiedättähän myös, että lapsen hankintapäätöstä tehdessänne teidän täytyy olla vakavissanne, eikä leikkiä lapsella. Myös kestävä parisuhde on hyvä olla. Jos joku on ollut esim vaikka vasta vuoden yhdessä, ei se ole kovinkaan suuri aika, varsinkaan ajatellen teinejä, joilla irtosuhteita varmasti on, vaikka siltä tuntuukin, että "me ollaan nyt ikuisesti yhdessä, ku ollaan oltu jo niinkin kauan ku vuosi!" Tuo on liioiteltua! Elämästä ja sen mutkista EI KOSKAAN tiedä, joten sanaa IKUISESTI ei voi periaatteessa käyttää.
Tätäkään teinit eivät ajattele...Huhhui.
Oletteko tulleet ajatelleeksi, että vauvanhoito on raskasta monelle aikuisellekin?! Entäs sitten, kun äiti on joku täysin suoraansanottuna pentu. Voi jessus...
Sellaisia minä arvostan, joilla on todella järkeä tämän asian suhteen korvien välissä ja jotka ymmärtävät ajatella, itseään, muita, vauvaa ja taloudellsita tilannetta ja asioita mitä todella siitä seuraa, kun vauva tulee taloon ja joka osaa tehdä AIKUISMAISEN _VIISAAN_ päätöksen ikäänsä nähden.
Varmasti monista tämä saattoi kuulostaa aika kielteiseltä, mutta asiat ovat todella näin, haluaisitte tai ette ja se joka ei sitä vielä ymmärrä, niin ei voi muuta sanoa kuin olet täysin kehittymätön, ainakin näin henkiseltä puolelta. *huokaus*
Yleensä hulttiolapset ovat juuri nuorilta pariskunnilta, joilla ei ole korvien välissä aikuisen järkeä ja siis miten toinen lapsi osaisi kasvattaa toista samanlaista lasta? Sama kuin pistäisi ketun vartioimaan kanatarhaa, niin hyvää tulee! :DDD
Mutta niinhän sitä sanotaan, että "se joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön."
Jos itse elämänne pilaatte niin turha valittaa, katua ja itkeä jälkeenpäin. Koulut jää kesken ja koko elämä menee piloille, mutta oma asianne.
Itse en viitsisi edes väittää olevani valmis äidiksi. :) (olen syntynyt 1987) Voin sanoa, että varmasti olen vielä ihan lapsi ja en haluaisi todella pilata toisen elämää, vain siksi että olisin niin itsekeskeinen, että ajattelisin vain mitä MINÄ haluan. Minun vauvahaaveeni ovat muutaman vuoden edessäpäin. Lapsen haluan sitten, kun opiskelut ovat ohi ja minulla on mies josta todella pidän ja ennenkaikkea varma asunto ja kohtuupalkkainen työ!
Tuossa olivat silti faktat asiasta miten homma levahtaa käsiin loppujenlopuksi.
Poikien puolelta ajateltuna asiahan on tietysti helpompi, he varamaan ajattelevat: "Eihän mun tarvi kun siittää se lapsi ja sen jälkeen vastuu kaikesta on äidillä!" Voi mikä lapsi tuollainen onkaan.
ODOTTAKAA SIIS IHAN RAUHASSA VIELÄ MUUTAMA VUOSI JA TEHKÄÄ LAPSIA VASTA SITTEN! :)
Toivottavasti tästä "puheesta" oli edes jotain hyötyä teiniäideille ja lasta harkitseville (etenkin jälkimmäisille) Mutta myös muillekin. :)
Ei mitenkään kypsää edes ajatella vauvantekoa 13-17 vuotiaana, koska kyllä sitä vanhempanakin ehtii leikkiä aikuista. Ei siis tarvitse pilata nuoruuttaan ottamalla oman elämän harteille vielä täysin avuttoman ja huolta vailla olevan pienen lapsen elämä. Kypsyyttä osoittaa se, että osaa ottaa vastuuta myös toisista ja ajattelee asioita omaa napaa pidemmälle.
Todennäköisesti lapsi ei saa tarpeeksi sitä huolenpitoa mitä hän tarvitsee, noin nuorilta vanhemmilta mitä tällä palstalla on, koska opiskelut ovat vielä ihan kesken (vanhemmilla siis) ja joillakin jopa peruskoulu. Naurettavaa vain katsella, kun 13-17 -vuotias väittää olevansa kypsä äidiksi! Ehkä olettekin, fyysisesti, mutta entäpä henkisesti? Uskallan väittää ettette ole! Ja ottakaapa huomioon että murrosiässä oleva tyttö kehittyy vielä fyysisestikin, joten senkään takia kehonne ei ole valmis raskauteen! Lukiessani näitä juttuja huomasin, ettei moni ota näitä asioita tosissaan ja ei osaa ajatella kaikilta kannoilta ja sitten vielä väitetään olevamme valmiita vanhemmuuteen "koska mun poitsukin on jo 15!" Haha. Täydellsitä teineilyä...kuten teineillä yleensä.
Eikös ne viikonloputkin mene siihen että hillutaan kännissä kaupungilla? Ei ole aikuismaista tuollainen. Ja sitten kun lapsi syntyisi niin ette enää voisikaan viettää rattoisia viikonloppu iltoja kavereiden kanssa, koska itkevä lapsi odottaa kotona huolenpitoa. Siinä vaiheessa varmaan suurinosa kavereista etsii uuden kaverin.
Ja entäpä, rakastatteko lasta vaikka hän olis jollain tavalla vammautunut? Se olisi varmasti vaikea asia, koska silloin lapsi tarvitsisi entistä enemmän huolenpitoa ja isä lähtisi varmasti lätkimään. Entä isovanhemmat? Vaikea asia se olsi heillekin ja ehkä äidin ja isovanhempienkin olisi vaikea hyväksyä asiaa. Siinä vaiheessa pikkutyttö rukka varmasti itkee ja toivoo ettei olisi lasta tehnytkään, että: "oi kumpa olisin tajunnut tehdä abortin." Ei varmaan olisi helppoa jäädä vammaisen lapsen kanssa kahdestaan yksinhuoltajaksi. Ja laillisesti lapsen huoltaja ei muuten edes ole teiniäiti vaan hänen vanhempansa, koska oikea äiti on alaikäinen! No mutta, mitä tekisitte vammautuneelle lapselle? Ette voisi heittää sitä yksin julmaan maailmaan, koska siellä hän ei selviä. Silloin hän tarvitsee eritoten vanhempiaan, jotka kumminkaan todennäköisesti eivät enää halua lasta. Siinäpä pulma, oletteko valmiit ottamaan vastuun vammautuneesta lapsesta ja kaikista asioista mitä siihen liittyy? Vai mitä sitten tekisitte? Ette varmaankaan osaisi edes ajatella! >:) Joten älkää ihmeessä väittäkö olevanne kypsiä vanhemmiksi!
Ja kuka lasta sitten todellisuutta ajatellen hoitaa? Tuskimpa vaan, ne teinivanhemmat. Taitaa olla niiden vanhemmat, jotka lapsen joutuu kasvattamaan. Eihän teinit osaisi edes kasvattaa lasta aikuismaisesti, koska eivät ole itsekään aikuisia! :) Miettikääpä sitä.
Mistä rahat lapsen elätykseen? Tienaavatko nuoret omat rahansa nykyään? No eivät tasan tarkkaan! Nykyään varmasti moni nuori sanoo vanhemmille: "Voisitsä antaa mulle vähän massii, ku rahat meni kaikki viimeviikonloppuna..." ja jos ei rahaa tipu, niin "Vittu sä oot maailman tyhmin!" Kuulostaako aikuiselta? :D *nauraa* Lapsen elätyksen rahallisestikin varmasti hoitavat lapsen vanhempien vanhemmat, koska lapsen vanhemmilla ei itsellä ole vakituista tulonlähdettä ja osaavatko kaikki hoitaa raha-asiansa KELA:lla, entä veroasiat, entä ne lapsen asiat? Ei varmasti, koska vanhemmat hoitavat senkin. Elatus on täysin siis "Mummon ja papan" vastuulla näin oikeassa elämässä. Nuori haluaa kumminkin viettää nuoruutensa ja varmasti osa tulee katumaan, kun ei abortia tehnytkään ja nuoruus meni hukkaan.
Onko vauvalle sitten terveellistä ne elämäntavat mitkä suurella osalla nuorista on, bailaus aamutunneille asti, viina ja tupakka (koska se on muka niin cool, vaikka se on vain pakonomaista kavereiden miellyttämistä oikeasti.) vauvalle ei ole hyväksi saada tuollaisia aineita ja nuoren itsenkään ei ole hyvä niitä käyttää terveytensä ja sikiön terveyden vuoksi!
Entä isä, onko hän kypsä rooliinsa, kun on jo 15-18? Täysin ovat tuonikäiset pojat henkisesti kypsymättömiä, jos olette tulleet seuranneeksi nuorten elmää. Tuon ikäiselle on tärkeintä vain porukkaan kuuluminen ja jengin säännöt, ei tuon ikäinen poikakaan (ja varsinkaan poika) ole valmis ottamaan vastuuta vauvasta, kun tuskin osaa ottaa edes vastuuta omasta itsestään! Vanhemmat ne on, jotka vastuun kantaa vielä yli 18 vuotiaistakin (en voi kumminkaan yleistää, mutta monessa tapauksessa näin on.)
Isäksi ja äidiksi on valmis vasta 25v ja siitä ylöspäin, silloin on henkisesti (tai luulisi ainakin olevan) kehittynyt tarpeeksi, ja jos jonkun 14-vuotiaan lapsen isä on tuon ikäinen hän on pedofiili!
Minulla ainakin käy sellaista lasta sääliksi, joka syntyy kehittymättömien teinien ns. "perheeseen". Aikainen vanhemmuus osoittaa vain, ettei henkilöt osaa ottaa minkäänlaista vastuuta toisen ihmisen elämästä. Jos olisitte valmiita äidiksi ja isiksi, niin varmasti osaisitte harkita asioita vähän alkua pidemmälle ja myös sitä millaista elämä todella on, kun perheessä on pieni lapsi. Teini ei osaa ajatella aikuisen järjellä...tuokin sen jo todistaa ettei ajatella muuta, kun "mä haluun vauvan!" Mutta vauva ei ole mikään leikkinukke, jota voi hoivata silloin kun itselleen sopii. Elämänne on vauvan syntymän jälkeen sidoksissa lapseen loppuikänne!
Älkää alkako leikkimään aikuista, sitä kyllä ehtii leikkiä vanhempanakin! Ajatelkaa lasta ja kaikkia ihmisiä, joita lapsen syntymä koskettaa, älkää vain itseänne! Pilaatte nuoruutenne alkamalla esittämään isompaa mitä olettekaan!
Ehkäisy kannattaisi vielä muistaa näin nuorena..
Jos olette aikeissa hankkia lasta ja ette ota yläolevia asioita huomioon se osoittaa vain, että olette äärimmäisen itsekeskeisiä ja silloin vauvaa käy todella sääliksi. Lapsi parka.
Nauttikaa nuoruudesta, kun vielä voitte ja alkakaa olkaa aikuisia sitten kun molemmat ovat siihen OIKEASTI valmiita JA kypsyneet sekä henkisesti, että fyysisesti kunnolla, sekä nähneet maailmaa senverran, että ymmärtää siitä edes jotain. 13-17-vuotias on nähnyt, niin vähän maailmanmenoa ja hänellä on niin vähän vastuuta, että ei hän ole kypsä vielä äidin/isän rooliin.
Tiedättähän myös, että lapsen hankintapäätöstä tehdessänne teidän täytyy olla vakavissanne, eikä leikkiä lapsella. Myös kestävä parisuhde on hyvä olla. Jos joku on ollut esim vaikka vasta vuoden yhdessä, ei se ole kovinkaan suuri aika, varsinkaan ajatellen teinejä, joilla irtosuhteita varmasti on, vaikka siltä tuntuukin, että "me ollaan nyt ikuisesti yhdessä, ku ollaan oltu jo niinkin kauan ku vuosi!" Tuo on liioiteltua! Elämästä ja sen mutkista EI KOSKAAN tiedä, joten sanaa IKUISESTI ei voi periaatteessa käyttää.
Tätäkään teinit eivät ajattele...Huhhui.
Oletteko tulleet ajatelleeksi, että vauvanhoito on raskasta monelle aikuisellekin?! Entäs sitten, kun äiti on joku täysin suoraansanottuna pentu. Voi jessus...
Sellaisia minä arvostan, joilla on todella järkeä tämän asian suhteen korvien välissä ja jotka ymmärtävät ajatella, itseään, muita, vauvaa ja taloudellsita tilannetta ja asioita mitä todella siitä seuraa, kun vauva tulee taloon ja joka osaa tehdä AIKUISMAISEN _VIISAAN_ päätöksen ikäänsä nähden.
Varmasti monista tämä saattoi kuulostaa aika kielteiseltä, mutta asiat ovat todella näin, haluaisitte tai ette ja se joka ei sitä vielä ymmärrä, niin ei voi muuta sanoa kuin olet täysin kehittymätön, ainakin näin henkiseltä puolelta. *huokaus*
Yleensä hulttiolapset ovat juuri nuorilta pariskunnilta, joilla ei ole korvien välissä aikuisen järkeä ja siis miten toinen lapsi osaisi kasvattaa toista samanlaista lasta? Sama kuin pistäisi ketun vartioimaan kanatarhaa, niin hyvää tulee! :DDD
Mutta niinhän sitä sanotaan, että "se joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön."
Jos itse elämänne pilaatte niin turha valittaa, katua ja itkeä jälkeenpäin. Koulut jää kesken ja koko elämä menee piloille, mutta oma asianne.
Itse en viitsisi edes väittää olevani valmis äidiksi. :) (olen syntynyt 1987) Voin sanoa, että varmasti olen vielä ihan lapsi ja en haluaisi todella pilata toisen elämää, vain siksi että olisin niin itsekeskeinen, että ajattelisin vain mitä MINÄ haluan. Minun vauvahaaveeni ovat muutaman vuoden edessäpäin. Lapsen haluan sitten, kun opiskelut ovat ohi ja minulla on mies josta todella pidän ja ennenkaikkea varma asunto ja kohtuupalkkainen työ!
Tuossa olivat silti faktat asiasta miten homma levahtaa käsiin loppujenlopuksi.
Poikien puolelta ajateltuna asiahan on tietysti helpompi, he varamaan ajattelevat: "Eihän mun tarvi kun siittää se lapsi ja sen jälkeen vastuu kaikesta on äidillä!" Voi mikä lapsi tuollainen onkaan.
ODOTTAKAA SIIS IHAN RAUHASSA VIELÄ MUUTAMA VUOSI JA TEHKÄÄ LAPSIA VASTA SITTEN! :)
Toivottavasti tästä "puheesta" oli edes jotain hyötyä teiniäideille ja lasta harkitseville (etenkin jälkimmäisille) Mutta myös muillekin. :)
Vastaukset 47
Vanhimmat
tuo, että he haluavat olla "leikkiä" aikuisia. Se on totta! Yhtälailla aikuisuuden kaipuusta kertoo tupakointi ja alkoholinkäyttö kovin nuorena. Tunnetusti teinit "aikuistuvat" näiden avulla.
Mutta mikä onkaan säälittävämpi näky kuin teinityttö räkäkännissä, tupakka huulessa ja teinipoika kaivamassa housun etumuksella...aikuisuus ainakin siitä on kaukana!
Kun sattuu vahinko?
ei satu, kun ei päästä sattumaan...
Se ei aina ole meidän käsissämme.
Kun se kortsu puhkeaa, niin se puhkeaa.
sinäkin elelet, heh! Ei pelkkä kortsun puhkeeminen raskautta aikaan saa. Ei täällä meillä päin ainakaan.
Pitää myös olla yhdynnässä. Sekä naisen osalta näin ollen SUOJAAMATTOMASSA yhdynnässä, joka ei suurta vastuuntuntoa osoita!
Koko suuri kysymys onkin juuri tässä. Miksi nuori nainen ei ymmärrä omaa parastaan?
Niin, miksi, on hyvä kysymys? Oikeassa Aino on, ettei pelkkä kortsun puhkeaminen raskautta aikaan saa, tarvitaan myös muuta. Kuten tekstissäni sanonoin, kannattaisi miettiä mihin ryhtyy ja mihin soppaan lusikkansa työntää, sillä se soppa on aika karvasta syötäväksi, jos asianomainen on kovin nuori. Jos nainen käyttää pillereitä ja kortsua käytetään oikein ei ehkäisy yleensä petä ja jos pettää todennäköisyys on pieni. Ainahan on myös ns. "jälkiehkäisypillereitä".
Kun kortsu pettää, jälkiehkäisy on vielä todellakin käytettävissä, kuten sanoit.
Samaa tarkoitin, etukäteen on mietittävä. Ainoastaan niin voi elämäänsä suunnitella ja pyrkiä hallitsemaan. Muuten sitä hallitsevat muut...ihan turha on väittää asiaa vahingoksi, jos ei ole käyttänyt kaikkea käytettävissä olevaa - ETUKÄTEEN.
Jo pelkästään tällä vältettäisiin suurin osa teiniraskauksista.
Jälkikäteen suunnittelu on myös vähän outoa puuhaa ja melko tarpeetontakin...
Ja silti kehtaan väittää monen teiniäidin olevan varsin päteviä vanhemmiksi.
Vahinko on aina vahinko ja nykyaikana estettävissä. Jälkiehkäisynhän saa jokainen yli 15v apteekista ilman reseptiä. Sitä nuoremmille kynnys lääkärille menoon voi olla todella suuri. Ihmiset osaavat olla varsin ilkeitä. Erityiseti toiset ÄIDIT toisilleen.
Samaa mieltä olen ihan 100%sesti. Kannattisi tosiaan käyttää kaikkia keinoja, vieläkun se on mahdollista, eikä sitten jälkikäteen ja miettiä "Oho, mitäs tässä tuli tehtyä." Tästähän tässä koko jutussa on kyse, senkun vain teinit ymmärtäisivät...niiden parasta tässä ajatellaan..tai ainakin minä ja puhun itse asiasta, koska itse olen myös nuori, haluaisin että nuoret teiniäidiksi pyrkivät voivat ymmärtää toisten nuorten kautta miksi on parempi odottaa ihan oikeaan aikuistumiseen. :) En tiedä sitten onko vielä tähän asti tehonnut kehenkään...
Päteviä vanhemmiksi?? He, jotka eivät osanneet EDES ehkäistä? Salli mun nauraa.
tehoaa toisiin, ENNEN kuin vahinko on mennyt abortin teko asteelle. Siihen ei koskaan pitäisi pakottaa.
Teidän ikäväkseni... Minuun ei ole tehonnut. Olen kohta puoliin 17v ja 11 viikko täynnä:)
Itse päätät mitä teet. Lasta käy kumminkin todella sääliksi, ettei saanut aikuiisia vanhempia. :( Mutta kai tiedät mitä teet ja miten sitten perheesi elätät, jos edes itse elätät...suuresti epäilen, varmaan monta kertaa saat vanhemmiltasi olla hoitoapua ja taloudellista apua anelemassa, mutta toivottavasti he antavat sinun YKSIN hoitaa lapsesi, jotta tiedät millaista se on todellisuudessa. Varmasti lapsi saattaa valvottaa sinua monena yönä ja sitten olet väsynyt, mutta jos se mielestäsi on sen arvoista niin siitä vaan. Nyt on sinulla perheleikki alkanut, jota saatkin leikkiä lopun ikäsi. :) Toivottavasti lapsen isä osaa ottaa "perheestään" myös vastuun...En kyllä tajua mikä kiire niitä lapsia on tehdä?! Ehtiihän sitä sittenkun on ikää tarpeeksi plakkarissa. Kunnes täytät 18, sinun äitisi on lapsesi äiti laillisesti. Taitaa äidilläsi olla kivaa hoitaa ja holhota vielä lapsenlapsetkin...
Täytän tänä vuonna 20 vuotta ja en koe olevani vieläkään valmis äidiksi..Asun miesystäväni kanssa vuokra-asunnossa ja opiskeluni on kesken..Elämän tilanteeni on sellainen etten pystyisi taloudellisesti turvaamaan lapseni elämää enkä vielä muutenkaan..olemme päättäneet hankkia lapset vasta kun opiskelut on ohi, molemmilla työpaikat yms...Haluan taata lapselleni turvallisen elämän
Minun pystyvyyttäni äitinä on ihan turha tulla moittimaan.
Sanoisin vain, että keskittykää siihen omaan perheeseenne ja elämäänne ja huolehtikaa siitä ja antakaa toisten elää omaa elämäänsä niin kuin parhaaksi näkee.
itsekään tiedä, mikä on pystyvyytesi äitinä...
tiedän...
ainakin paremmin kuin sinä.
Kehtaan väittää.
kun nyt sitten olet onnellisesti raskaana ja varma kyvyistäsi nuorena äitinä, niin luepa odotusaikanasi jari sinkkosen ja mirjam kallandin kaikki käsiisi saamat kirjat varhaisen vuorovaikutuksen merkityksestä lapsen kehitykseen.
ihan pelottaa millaisia lapsia on tulossa sijoitukseen pikapuoliin, kun tämän palstan nuoret pääsevät toteuttamaan itseään.
kun lapsesi sitten on syntynyt, älä ole täynnä itseäsi ja äitiyttäsi vaan ole valmis hakemaan apua ensikodeista ja avohuollontukitoimista. se vauva kun ei pysy suloisena nyyttinä kauaakaan. siitä tulee hyvin pian uhmaikäinen, ja murrosikäkin on joillakin päällä jo syntymästä. meillä ainakin 11 vuotiaani on uhmannut laitokselta lähtien eikä helppoa päivää ole ollutkaan.
Kun olen tuota kirjallisuutta nyt jo lukenut, niin että korvista pursuaa ulos tuo tieto.
Ensikotiin ei voi mennä, eikä ole halua, kun vauvan isän koulu täällä Hämeenlinnassa.
Pitäkää te vain huoli omista lapsistanne, niin minä pidän omastani. Sovitaanko niin.
Kasvattakaa omista lapsistanne opiskelevia nuoria jotka tekevät lapsensa myöhemmällä iällä. Minä teen nyt ja siihen te ette voi mitenkään vaikuttaa.
Kasvatan lapsestani vastuuntuntoisen ja hyväksyvän nuoren ja aikuisen omilla tavoillani. Vähällä rahalla, paljolla rakkaudella.
että sinä ET TIEDÄ pystyvyyttäsi äitinä yhtään sen paremmin kuin minäkään. Piste.
...jälleen palstalla. Kiitos. Komenttisi on hyvä ja lukuehdotuksesi vallan mainio. Suosittelen myös lämpimästi tälle myöhäismurkulle näitä kirjoja. Jospa avautuisi rappuset pumpulipilvistä maan pinnalle...
Tieto lisää tuskaa, siksi hän ilmeisesti tietoa välttää, hän ei nimittäin halua ajatella asioiden negatiivisia puolia.
...omilla tavoillasi et kasvata lapsestasi muuta kuin nokkavan luuserin...
sinä luulet... Miksi minun tarvitsisi olla esim. sinulle ystävällinen, kun et itse sitä ole muille kuin itsellesi.
Lasta käy sääliksi???!!! Miten se vuosi suuntaan tai toiseen nyt paljon ihmistä muuttaa? Yhtä hyvä äiti sitä voi olla 17-vuotiaana kuin 18-vuotiaanakin! Kyllähän "aikuisilla" äideilläkin on oikeus toisten apuun, miksei sitten nuorilla? Aurora on varmasti hyvä äiti!!!
Tarkoitin siis tietysti että Ruusunen on hyvä äiti. Nyt mä varmaan olen kaikkien mielestä epäkypsä... On vaan niin paljon asioita mielessä että ei aina huomaa mitä kirjottaa.
Ihan kuin Ruususella ei olisi aivoja ollenkaan, kai se nyt tietää että lapsi kasvaa! Millaisina ihmisinä te oikein nuoria pidätte?
ON SE ETTÄ SINÄ ET TIEDÄ MISTÄÄN MITÄÄN!!! Rakkautta se lapsi tosiaan tarvii eikä katkerien ämmien paskapuheita!
Miten sitten vaativampia asioitakaan??!!
Rakkaudella itseen ei pitkälle pötkitä!
Mun mielestä jos ylä-aste ikäiselle sattuu vahinko ei ole kuin yksi keino se alkaa A-kirjaimella. Itse olen myös "nk teiniäiti" sain vanhimman lapsen 18-v... Lapsen isä oli 29-v mies jolla ei ollut vastuuntuntoa, hoidin/hoidan lapseni yksin... Miehellä uudet sinisilmäiset pikkutytöt kuvioissa... Ei se lapsenhoito ole mitään ruusuilla tanssimista, mitä jos lapsi sairastuu, saa vakavan allergian, astman, keliakian tms... Tosi vaikeaa ja niin se on että jokainen hoitaa omat jälkeläisensä se ei ole mummojen tehtävä... Tosi asia on, että meillä teiniäideillä jää paljon kokematta, minä en tiedä mitään "vastuuttomuudesta", kännäämisestä, sekoilusta ja muista nuorille kuuluvista asioista... Minun kokeuspiirini rajoittuu.. Yksinäisyyteen, ei ole samassa tilenteessa olevia ystäviä, vaipan vaihtoon, pottakasvatukseen, työttömyyteen ja rahattomuuteen... Miettikää ennen kuin lapsen päätätte tehdä tosi tarkkaan...
näihin totuuksiin ;) haluan kirjoittaa, totuus on se, että rakkautta tarvitaan, mutta ei se pelkkä rakkaus riitä, tarvitaan rahaa ostaa sille rakastetulle lapselle kaikki mitä hän tarvitsee, ja lapsi tarvitsee paljon... Vaunut/rattaat, vaippoja, vaatteita leluja, korvikkeita, terveellistä ruokaa sekä virikkeitä ja se tuki mitä työtön nuori saa eli toimeentulotuki on mitättömän pieni...
Töitä ei kouluttamaton saa, pienen lapsen kanssa on yh-äidin todella vaikea opiskella. Ja entäs noi allergiat mulla menee kahden lapsen allergia lääkkeisiin yli 100€/kk ja atooppisen ihon hoito erikseen maidoton ruokavalio pinemmällä on kallis...
Ei kukaan voi olla niin itsekäs, että ajattelee selviävänsä rakkaudella, siihen tarvitaan muutakin. Minä en selviäisi jollei nykyinen mieheni olisi töissä. Itse haen koko ajan töitä, olisi kiva saada itselleni kevättakki tai päästä ulos ilman lapsia... Minä olen siis nykyisin jo 25-v...
En kuitenkaan ole katunut lastani, olen katunut tilannetta johon lapseni tein, en ole kyennyt antamaan vanhimmalleni koskaan sitä mitä hän ansaitsee...
ja moneen kertaan. Täällä vain ei ole muita kuin näitä, jotka rakkaudella elättävät ja hankkivat tarpeet.
Tuo oli muuten hyvin sanottu tuo "tilanteeseen johon lapseni tein".
Tsemppiä.
Kiitos sitä kyllä tarvitaan :)
Kuulostat joltain teinitytöltä, parin lapsen äidiltä, joka paasaa koko pahaa yhteiskuntaa vastaan. Kuinka vanha edes olet, 12???
sinä edes ymmärrät mitä lapsi tuo tullessaan ja osaatkin kantaa vastuusia lapsesta. :) vaikka olit aika nuori lapsen tehdessäsi, niin kuulostat vastuuntuntoiselta ja järkevältä, toisin kuin jotkut täällä, jotka eivät osaa ottaa asioita huomioon vaan suuttuvat heti, jos heille sanoo joitain tosiasioita, se EI OLE kypsää, mutta onneksi niitä kypsiäkin löytyy.
SINULLE toivotan onnea lapsesi kanssa tulevaisuudessa...
Mä en sitten enää sano yhtään mitään kenellekään. Jos mun mielipiteet täällä on kiellettyjä, niin kyllä mä voin lopettaa. Ja mikä ihme kaikkia vaivaa kun on pakko olla teini jos niitä puolustaa... Vielä kerran: olen ihan aikuisiässä jos niin suuresti kiinnostaa.
vaan sinullekin, että 17- vuotias ei ole vielä kovinkaan aikuinen, vaikka siltä tuntuisikin.
Ei aina tarvitse suuttua pienestä kritiikistä, ihmisetkun kaikki ovat erilaisia. :) On niitä ns. viisaita ja sitten niitä vähemmän viisaita, mutta jokaisen mielipide on sallittu!
Ja sen tunteekin kun vauva vattassa kasvaa=)
sinä väität tietäväsi minun pystyvyyteni äitinä?
Kaikenlaisia idiootteja maa päällään kantaa.
se rakkaus muita kohtaan lähtee, siitä että osaa rakastaa itseään.
on sanonut esim. minun olevan yh?
siitä pistän suuren summan vetoa!
Hän sanoi, ettet tiedä pystyvyyttäsi äidiksi yhtään sen paremmin kuin hänkään!
ja sinä idiootti vastaat:"sinä väität tietäväsi minun pystyvyyteni äitinä?
Kaikenlaisia idiootteja maa päällään kantaa"
Kertoisitko missä niin lukee? Sen idiootin kyllä tiedän missä se on, sillä mistä sinä tiedät asian, jota et koskaan ole kokenut?
tulkinta virhe saattaa olla osallisena asiaan.
Tottahan on, ettei kukaan tiedä olevansa valmis, ennen kuin se tapahtuu. Minä uskon itseeni ja äitiyteeni ja se riittää.
luulenpa sinun menettävän rahasi...
luulet lapsesi kasvavan? Voi hyvinkin olla, että vaikka tunnet olevasi valmis äidiksi, niin ei kuitenkaan ole! No, mutta niinhän sitä ihminen kehittyy, ensin fyysisesti ja vasta sitten henkisesti...asian pitäisi kyllä mielestäni olla toisin päin. Olisi se maailman "luojakin" sitä voinut ajatella tehdessään tätä maailmaa. Oltaisiin vältytty niiltä "kaiken maailman idiooteilta".... ;)
on paljon asiaa ja vieläpä ihan järkevää sellaista:)Ainoa asia mikä minua siinä "ärsytti" oli yleistäminen,sillä totuushan on se,että myös teiniäiti voi olla vastuuntuntoinen.Eivät kaikki nuoret äidit/isät ryyppää viikonloppuisin,elä sosiaalituen turvin jne...Ei kaikkien teinivanhempien lapset ole isovanhempien luona "asumassa" ja tuskin meistä kukaan voi sanoa,ettei kukaan teiniäiti/isä osaa kasvattaa lastaan(ei kaikki "aikuiset vanhemmatkaan osaa).En kehoita ketään hankkimaan lapsia teini-iässä,sillä siitä on todellakin kotileikit kaukana, kun arki tulee eteen(ja myöhemminkin ehtii vielä hyvin).Itse sain ensimmäiseni 18-vuotiaana(isä oli "jo" 20.v)ja muutaman sitten vielä sen jälkeenkin(sen saman miehen kanssa,joka on vierellä kulkenut nyt jo liki 24.vuotta).Nyt se esikoinen valmistuu keväällä ammattiinsa ja kirjoitti -03 keväällä ylioppilaaksi,seuraava lapsista on ammattikoulussa luokkansa paras oppilas... joten en mä omasta mielestäni ihan "hakoteillä" ole kasvatusasioissa ollut. Äitiys on todella vaativaa ja kestää koko elämän!Mutta se antaa paljon iloa ja joskus myös suruja,mutta täähän on elämää!! Tällä kirjoituksellani halusin kaikki lähinnä kertoa sen, että ei kaikki teiniäidit epäonnistu ja itse henkilökohtaisesti toivon kaikille nuorille äideille onnea ja jaksamista vauvan kanssa!
En yleistänyt, sillä sanoin "yleensä", joka tarkoittaa että suurin osa, mutta eivät suinkaan kaikki. :)
muute hyvä spiitshi mut meiän tapaukses liian myöhästä tyttö synty kuukaus sitte ja kun luin ton läpän nii tuli sellanen olo et vittu (isolla)ku en lukenu tät aikasemmin!!!minä 21 ja mies 25.eikä vieläkään valmiita vanhemmiks-mut pakolla kyllä,ei sitä takaska voi enää laittaa vaik kuin tekis mieli.elettävä on ja katumus vaivaa päivittäin!joten miettikää tosiaan.