Jaikalin viimeinen teoria raapii olevaisen sisimpiä kerroksia.
Jaikalin mukaan Jeesuksen kuoleman jälkeen syntyneet ihmiset ovat hamaan ihmiskunnan loppuun saakka synnittöminä syntyneet ja elävät synnittömän elämän. Kaikki tyynni. Uskoon tullut ihminen tulee Jumalan omaksi ja pelastuu ja elää edelleen synnittömänä. Ei-kristitty elää myös elämänsä synnittömänä, mutta ei pelastu, ellei tule uskoon (tunnustaa Jeesuksen Kistuksen). Jeeus ei kuollut ristillä ihmisten syntien takia vaan sovitti ne. Sovituksen jälkeen syntiä ei luonnollisesti voi olla.
Nyt ei kannata saivarrella, miten käy niille, jotka elivät ennen Jeesusta.
Ekivaari loi oman lisäyksen.
Monikaan uskova ei ymmärrä raamatun hengellistä (henkistä/merihukka) momenttia. Raamattua luetaan sanaarkasti eikä kyetä erottamaan hengellistä ja lihallista.
Näkyvä (lihallinen) ja näkymätön (hengellinen) ovat toisensa poissulkevia vastakohtia. Mikä on lihasta syntynyt on sitä ja hengestä syntynyt on henkeä. Kaikki ihmiset ovat Jumalan lapsia. He ovat hengestä syntyneitä.
Ekivaarin viitteet Hosea 1:10, 2: 1 ja Room. 9:26. (korjaa, jos sanoin väärin ajatteluasi kohtaan).
Merihukan aivoitukset.
Jaikalin näkemys tuo ihmiset samalle viivalle syntyessään ja eläessään. Se, mitä ihmisoliolle tapahtuu kuoleman jälkeen, on uskon kysymys, eikä sinällään ole ajankohtainen. Jaikalin teoria pitää kyllä uskon tiedostamattomiin asioihin, mutta mikä tärkein, yksinkertaistaa uskon ja mahdollistaa uskonriitojen loppumisen. Usko Jeesuksen parantavaan voimaan ihmisyydessä, eikä muuta. Palvonnan muotojen, sanojen merkityksen, rituaalien erilaisuudet ja samankaltaisuudet ovat toisarvoisia. Usko Jeesukseen (Jumalaankin) eikä muuta.
Näkemys lähentää ajattelemaan ihmistä kulttuuri-ihmisenä.
VT ei tunne syntiä. Siinä ei ole ylösnousemusoppia. Siinä on vanhurskautus. Se tarkoittaa yleviä moraalikäsityksiä, oikeamielisyyttä ja oikeudentuntoa.
Kaikki syntyneet ovat Jumala lapsia. He eivät ole syntisiä UT:n esittämässä merkityksessä. Ihminen voi tehdä hyvää tai pahaa ja sen ympärillä on käskemättäkin jatkuva yhteiskunallinen keskustelu/väittely.
UT:n hengellinen sanoma on uskolla ihmisyyttä parantava voima. Sen pitäisi lopettaa ennenkaikkea toisten uskovaisten parjaamisen.
Kaikki ihmiset omaavat materiaalisen kuoren alla henkisen elämän. Ei ole pelkkää uskontoa tai muuta kulttuuria. Henkistä ei ole ilman materiaalisuutta, ilman olevaisen mekanismien ymmärtämistä. Materiaalisuus, lihallisuus, kehittyi ihmisessä tajunnaksi tai henkisyydeksi. Tajunta ei ole materiaa vaan materian ominaisuus. Silmien nähdessä puun, se ei tule sisälle aivoihin vaan se heijastuu aivoihin kuvana. Tiedon (kaiken) käsittely aivoissa on henkistä toimintaa ja edellyttää materiaalisen perustan. Materiaalinen (lihallinen) ja henkinen ovat vastakohtia, mutta eivät voi olla olemassa yksinään. Ne edellyttävät toisiaan.
Onko Jumala olemassa ja pelkkää henkeä, on uskon asia. Sitä ei koskaan kukaan voi saada selville. Jumala ei voi olla raamatun käsityksen mukainen (hengellinen) olio. Jumaluutta voi olla se, että pahinkin ryöväri voi nukahtaa rauhassa kuolonuneen vaikka muistaisikin pahat tekonsa.
Henkisen ja materiaalisen yhteisvaikutuksen ymmärtäminen on perusta kulttuuri-ihmisyydelle. Uskova/ uskoton, kristitty/ muslimi, katolilainen/ortodoksi, säveltäjä/sorvari eivä ole sovittamattomien riitojen ja vastakohtaisuuksien lähde. Kaikki olemme ihmisisiä ja siten täytämme oman paikkamme ajattomuuden lyhyessä häivähdyksessä.
Jaikalin teoria avaa ajatellun aihetta synti - ylösnousemus - maailmanloppu käsitteelle.
Jaikalin mukaan Jeesuksen kuoleman jälkeen syntyneet ihmiset ovat hamaan ihmiskunnan loppuun saakka synnittöminä syntyneet ja elävät synnittömän elämän. Kaikki tyynni. Uskoon tullut ihminen tulee Jumalan omaksi ja pelastuu ja elää edelleen synnittömänä. Ei-kristitty elää myös elämänsä synnittömänä, mutta ei pelastu, ellei tule uskoon (tunnustaa Jeesuksen Kistuksen). Jeeus ei kuollut ristillä ihmisten syntien takia vaan sovitti ne. Sovituksen jälkeen syntiä ei luonnollisesti voi olla.
Nyt ei kannata saivarrella, miten käy niille, jotka elivät ennen Jeesusta.
Ekivaari loi oman lisäyksen.
Monikaan uskova ei ymmärrä raamatun hengellistä (henkistä/merihukka) momenttia. Raamattua luetaan sanaarkasti eikä kyetä erottamaan hengellistä ja lihallista.
Näkyvä (lihallinen) ja näkymätön (hengellinen) ovat toisensa poissulkevia vastakohtia. Mikä on lihasta syntynyt on sitä ja hengestä syntynyt on henkeä. Kaikki ihmiset ovat Jumalan lapsia. He ovat hengestä syntyneitä.
Ekivaarin viitteet Hosea 1:10, 2: 1 ja Room. 9:26. (korjaa, jos sanoin väärin ajatteluasi kohtaan).
Merihukan aivoitukset.
Jaikalin näkemys tuo ihmiset samalle viivalle syntyessään ja eläessään. Se, mitä ihmisoliolle tapahtuu kuoleman jälkeen, on uskon kysymys, eikä sinällään ole ajankohtainen. Jaikalin teoria pitää kyllä uskon tiedostamattomiin asioihin, mutta mikä tärkein, yksinkertaistaa uskon ja mahdollistaa uskonriitojen loppumisen. Usko Jeesuksen parantavaan voimaan ihmisyydessä, eikä muuta. Palvonnan muotojen, sanojen merkityksen, rituaalien erilaisuudet ja samankaltaisuudet ovat toisarvoisia. Usko Jeesukseen (Jumalaankin) eikä muuta.
Näkemys lähentää ajattelemaan ihmistä kulttuuri-ihmisenä.
VT ei tunne syntiä. Siinä ei ole ylösnousemusoppia. Siinä on vanhurskautus. Se tarkoittaa yleviä moraalikäsityksiä, oikeamielisyyttä ja oikeudentuntoa.
Kaikki syntyneet ovat Jumala lapsia. He eivät ole syntisiä UT:n esittämässä merkityksessä. Ihminen voi tehdä hyvää tai pahaa ja sen ympärillä on käskemättäkin jatkuva yhteiskunallinen keskustelu/väittely.
UT:n hengellinen sanoma on uskolla ihmisyyttä parantava voima. Sen pitäisi lopettaa ennenkaikkea toisten uskovaisten parjaamisen.
Kaikki ihmiset omaavat materiaalisen kuoren alla henkisen elämän. Ei ole pelkkää uskontoa tai muuta kulttuuria. Henkistä ei ole ilman materiaalisuutta, ilman olevaisen mekanismien ymmärtämistä. Materiaalisuus, lihallisuus, kehittyi ihmisessä tajunnaksi tai henkisyydeksi. Tajunta ei ole materiaa vaan materian ominaisuus. Silmien nähdessä puun, se ei tule sisälle aivoihin vaan se heijastuu aivoihin kuvana. Tiedon (kaiken) käsittely aivoissa on henkistä toimintaa ja edellyttää materiaalisen perustan. Materiaalinen (lihallinen) ja henkinen ovat vastakohtia, mutta eivät voi olla olemassa yksinään. Ne edellyttävät toisiaan.
Onko Jumala olemassa ja pelkkää henkeä, on uskon asia. Sitä ei koskaan kukaan voi saada selville. Jumala ei voi olla raamatun käsityksen mukainen (hengellinen) olio. Jumaluutta voi olla se, että pahinkin ryöväri voi nukahtaa rauhassa kuolonuneen vaikka muistaisikin pahat tekonsa.
Henkisen ja materiaalisen yhteisvaikutuksen ymmärtäminen on perusta kulttuuri-ihmisyydelle. Uskova/ uskoton, kristitty/ muslimi, katolilainen/ortodoksi, säveltäjä/sorvari eivä ole sovittamattomien riitojen ja vastakohtaisuuksien lähde. Kaikki olemme ihmisisiä ja siten täytämme oman paikkamme ajattomuuden lyhyessä häivähdyksessä.
Jaikalin teoria avaa ajatellun aihetta synti - ylösnousemus - maailmanloppu käsitteelle.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Syntikäsite tuo uuden näkökulman moraalikäsitteelle. Eikö totta?
Kun sinä valehtelet, niin mitä se on mielestäsi?
ja pyrkikää teoissanne epitsekkyyteen ja muistakaa vanha neuvo "älä tee toiselle sitä mitä et itsellesi haluaisi tehtävän" sekä "mitä kylvät sitä niität (karma)".
Myös Jeesuksen kä'skyt on hyvä muistaa, varsinkin käsky "Älä suutu". Suuttuminenkin on itsekkyyttä, siitä kaikki paha lähtee.
...vakavissa asioissa on huonoa käytöstä. Varsinkin jos valehtelu tuo toiselle vahinkoa.
Jokainen uskova valehtelee tahattomasti, kun ottaa yhden puolen jostain raamatun sanomasta esim. pelastuksesta ja väittää omaa näkemystä totuudeksi. Sieltä löytyy siihen monta vastausta ja ne kaikki olisi hyväksyttävä moniksi totuuksiksi, ettei syyllistyisi valehteluun. Samaan syyllisty tietyisti ulkopuolinen, jos erehtyy vain yhteen näkemykseen.
UT:ssa huono käytös on korvattu sanalla synti ja samalla mytologisoitu se. Huonosta käytöksestä ei pääse irti itsekasvatuksella tai olemalla vastuussa huonon käytöksen kohteille. UT:n mukaan huonoista teoista vapautuu uskolla (tässä pitäisi luetella monta eri pelastustietä) anomalla vapautusta henkimaailmasta.
Jaikalin ajatus synnittömistä ihmisistä ei vapauta huonosta käytöksestä vaan siirtää vastuun ihmisille, heidän keskinäiselle kanssakäymiselleen. Ja jos joku haluaa lisäksi vapaautusta henkimaailmasta, se on jokaisen oma asia.
Sehän on todellisuutta ja ympäröi meitä. Ei sitä tarvitse ujostella.
Jeesuksen vielä eläessä, eikä silloinkaan ollut yhtään synnitöntä ihmistä. Mistäs ne yhtäkkiä olisivat ihmestyneet.
Joh.8.
5 Ja Mooses on laissa antanut meille käskyn, että tuommoiset on kivitettävä. Mitäs sinä sanot?"
6 Mutta sen he sanoivat kiusaten häntä, päästäkseen häntä syyttämään. Silloin Jeesus kumartui alas ja kirjoitti sormellaan maahan.
7 Mutta kun he yhä edelleen kysyivät häneltä, ojensi hän itsensä ja sanoi heille: "Joka teistä on synnitön, se heittäköön häntä ensimmäisenä kivellä".
8 Ja taas hän kumartui alas ja kirjoitti maahan.
9 Kun he tämän kuulivat ja heidän omatuntonsa todisti heidät syyllisiksi, menivät he pois, toinen toisensa perästä, vanhimmista alkaen viimeisiin asti; ja siihen jäi ainoastaan Jeesus sekä nainen, joka seisoi hänen edessään.
Jos ihminen on täysin synnitön, hän on kuolematon niinkuin Aatami alunperin.
Tottakai jaikalin teoria on uskalias ja rohkeatekoinen. Hän perustelee raamatulla ihmisten tasa-arvoisuutta maallisen elämän aikana. Ei ole eroa kristityn ja pakanan välillä. Tällaiset ajatukset ovat monille uskovlle outoja. Ne vievät ikäänkuin heiltä pohjaa pois uskon erikoiselta luonteelta.
"Syntisen naisen tapaus" UT:ssa on kirjattu tarina. Joh. 8: 5 - 9 kohdat osoittavat tekstin kirjoittajan näkemystä Mooseksen lakikokoelman rangaistusten liiallisesta kovuudesta. Kohdassa heijastuu aikauden luonne lainsäädännössä ja myös se tilanne, jolloin kristinusko oli muotoutumassa ja sen tarve irtaantua vanhentuneista Mooseksen laeista. Kohta on mitä todennäköisimmin kirjattu paljon Jeesuksen kuoleman jälkeen.
Jos Jeesus olisi käyttänytkin synti-sanaa ei-juutalaisessa mutta kristillisessä mielessä, syntiä ei ollut vielä kuoletettu. Se kuoli vasta Jeesuksen uhrikuolemassa, jossa maailman tulevien ihmisten synnit kuoletettiin.
Jos niitä ei kuoletettu niin Jeesus kuoli turhaan. Jaikalin ajatus on selkeä. Selkeä on myös se, että olemattomia syntejä on turha pyydellä anteeksi Jumalalta.
Jaikalin heikkous on se, että synnittömän ihmisen vapauttaa usko. Mihin ja mistä? Ehkä tulevaan paratiisielämään.
Ei-uskova taas kuolisi ja maatuisi ja asia olisi sillä selvä. Toinen epäselvä asia ehkä onkin selvä. Ennen Jeesuksen kuolemaa kuolleiden ruumis joutui luonnon kiertokulkuun niinkuin se joutuu nytkin. Ennen Jeesusta maailmassa ei ollut laajalle levinnyttä teoriaa helvetistä, joten sinne aikalaiset eivät ole voineet joutua.
Jäljelle jää ihmisen huonot ja hyvät teot ja omatunto sekä kulloinkin voimassa olevat lait ja jotka koskettavat niin uskovaa kuin ateistiakin.
Aatami ei ollut syntinen mutta oli tottelematon hallitsijaa kohtaan. Hän rikkoi selvää määräystä vastaan. Perusteluksi ei kelpaa, että nainen houkutteli ja jota taas "Saatana" jymäytti. Kaikki "synnittömät" ihmiset ovat kuolevaisia. Aatamikin kuoli.
Toisaalta luomistarinassa aikalaiset yrittivät selvittää elollisen kuoleman mysteeriä, koska kuolemaa ei käynyt kiistäminen. Kuoleman alkusyyksi asetettiin hallitsijaa vastaan osoitettu tottelemattomuus.
Kuollut/kuolematon. Jokainen materiaalinen olio syntyy ja kuolee. Mikään ei pysy kasassa. Muutos/pysyvyys. Materian (lihallinen) liikeessä tapahtunut tapahtuma on heti historiaa. Se on ollut ja se on olemassa siinä ajassa tapatumassa, joka tapahtui, eikä sitä mikään mahti saa tekemättömäksi.
Siten jokainen olio ja tapahtuma on ollut olemassa ja toisaalta sitä ei ole.
Pitää osata erottaa lihallinen ja hengellinen - näinkin voi sanoa.