Lama ei vähennä sotilasmenoja

Valtioiden sotilasmenot ovat jatkaneet kasvuaan maailmanlaajuisesta taantumasta huolimatta. Kun vuonna 2006 aseisiin käytettiin 1 300 miljardia dollaria, vuonna 2008 summa oli jo 1 550 miljardia dollaria. Vuonna 2009 summa kasvoi edelleen.

Pidemmällä aikavälillä, eli vuosina 2000 - 2009, Yhdysvaltain asemenot ovat kasvaneet peräti 75 prosenttia. Myöskään Obaman hallinto ei tule leikkaamaan maansa puolustus- ja tuvallisuusmenoja tämän ja ensi vuoden budjeteissaan. .

Tutkimuslaitos International Institute for Strategic Studies (IISS) on julkaissut maailman asemenoista raporttinsa Military Balance 2010.

Vuosina 2006 - 2008 suurimmat aseiden hankkijamaat, Kiina, Yhdysvallat, Japani ja Ranska pitivät asemenonsa suunnilleen ennallaan. Kasvu oli korkeintaan vähäistä.

Venäjä oli suurista asemahdeista ainoa, jonka asemenot supistuivat jonkin verran. Useimmat Lähi-idän maat kasvattivat asemenojaan maltillisesti.

Muissa Nato-maissa sen sijaan puolustusbudjettien uskotaan saavuttaneen kattonsa. Monella maalla valtiontalous on kovilla. Esimerkiksi Britanniassa ja Ranskassa puolustusbudjetteja saatetaan leikata voimakkaastikin.

Samaan aikaan suuret, kehittyvät taloudet, kuten Brasilia, Intia ja Kiina jatkavat asevoimiensa uudenaikaistamista, mikä merkitsee sotilasmenojen kasvua.
5200
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Valitettavasti polttoaineiden hinnat maailmanmarkkinoilla ovat olleet jo pitkään matalia. Mutta heti kun Venäjän öljytulot nousevat niin kaikki saadut lisämiljardit dollarit voidaan panna asevarusteluun. Pian Nato jää toiseksi!

Äänestä
  • puheita Venäjällä on riittänyt. Putin lupasi 2007 syksyllä 100 miljardia US$ ylimääräistä Venäjän armeijalle. Voisitko ystävällisesti hiukan valottaa kuinka tuo 100 miljardia ylimääräistä on kohdistettu vuosina 2008 ja 2009.

    Toinenkin kysymys minulla olisi sinun tapaiselle Venäjän erikoisasiantuntijalle. Kuinka se Vasilinsaaren suuri matkustajasatamaprojekti voi nykyisin. Kuinka pitkään paljon puhuttu Ust-Lugan satama on ollut valmiina.

    Äänestä

  • suuria kirjoitti:

    puheita Venäjällä on riittänyt. Putin lupasi 2007 syksyllä 100 miljardia US$ ylimääräistä Venäjän armeijalle. Voisitko ystävällisesti hiukan valottaa kuinka tuo 100 miljardia ylimääräistä on kohdistettu vuosina 2008 ja 2009.

    Toinenkin kysymys minulla olisi sinun tapaiselle Venäjän erikoisasiantuntijalle. Kuinka se Vasilinsaaren suuri matkustajasatamaprojekti voi nykyisin. Kuinka pitkään paljon puhuttu Ust-Lugan satama on ollut valmiina.

    Valtioiden investoinnit mihin tahansa kotimaiseen hankkeeseen toimivat talouden elvyttäjinä, myös sotilaalliset investoinnit.
    Uudet satamat valmistuvat aikanaan, lama pidentää tietysti hankkeita. Ust-Lugan satama on otettu käyttöön, mutta eihän se vielä läheskään valmis ole. Sitä rakennetaan vielä vuosia, koska kyseessä on todella jättimäinen hanke.

    Äänestä

  • elvytystä.... kirjoitti:

    Valtioiden investoinnit mihin tahansa kotimaiseen hankkeeseen toimivat talouden elvyttäjinä, myös sotilaalliset investoinnit.
    Uudet satamat valmistuvat aikanaan, lama pidentää tietysti hankkeita. Ust-Lugan satama on otettu käyttöön, mutta eihän se vielä läheskään valmis ole. Sitä rakennetaan vielä vuosia, koska kyseessä on todella jättimäinen hanke.

    Mitä enemmän Venäjä uhraa varusteluun, sitä enemmän se elvyttää taloutta!
    Jenkeissä asevarustelun lisääminen on tietysti pahasta.

    Nyt kun on todettu että venäläiset pärjäävät entistä kylmemmissä asunnoissa hyvin talven yli, niin voidaan asevarustelua lisätä lämmityksessä säästyvillä rahoilla.

    Äänestä

  • Aseisiin! kirjoitti:

    Mitä enemmän Venäjä uhraa varusteluun, sitä enemmän se elvyttää taloutta!
    Jenkeissä asevarustelun lisääminen on tietysti pahasta.

    Nyt kun on todettu että venäläiset pärjäävät entistä kylmemmissä asunnoissa hyvin talven yli, niin voidaan asevarustelua lisätä lämmityksessä säästyvillä rahoilla.

    Myös USA:ssa kotimaisen kysynnän lisääminen elvyttää työllisyyttä ja vilkastuttaa taloutta. USA:n kotimaanmarkkinat ovat niin suuret, että valtion toimenpiteillä on todella merkitystä. Ainoa este on valtion taloudellinen tilanne. Riittääkö valtion varat elvytykseen ja onko valtiolla riittävästi luottoa saada ulkomaisia sijoittajia hankkeisiinsa?
    Venäjällä elvyttäjänä on lähes pelkästään valtio omalla budjetillaan, eikä ulkomaisia tukijoita juuri ole, eli vaikutukset ovat suhteellisen pieniä.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Venäjä ... kirjoitti:

Valtioiden sotilasmenot ovat jatkaneet kasvuaan maailmanlaajuisesta taantumasta huolimatta. Kun vuonna 2006 aseisiin käytettiin 1 300 miljardia dollaria, vuonna 2008 summa oli jo 1 550 miljardia dollaria. Vuonna 2009 summa kasvoi edelleen.

Pidemmällä aikavälillä, eli vuosina 2000 - 2009, Yhdysvaltain asemenot ovat kasvaneet peräti 75 prosenttia. Myöskään Obaman hallinto ei tule leikkaamaan maansa puolustus- ja tuvallisuusmenoja tämän ja ensi vuoden budjeteissaan. .

Tutkimuslaitos International Institute for Strategic Studies (IISS) on julkaissut maailman asemenoista raporttinsa Military Balance 2010.

Vuosina 2006 - 2008 suurimmat aseiden hankkijamaat, Kiina, Yhdysvallat, Japani ja Ranska pitivät asemenonsa suunnilleen ennallaan. Kasvu oli korkeintaan vähäistä.

Venäjä oli suurista asemahdeista ainoa, jonka asemenot supistuivat jonkin verran. Useimmat Lähi-idän maat kasvattivat asemenojaan maltillisesti.

Muissa Nato-maissa sen sijaan puolustusbudjettien uskotaan saavuttaneen kattonsa. Monella maalla valtiontalous on kovilla. Esimerkiksi Britanniassa ja Ranskassa puolustusbudjetteja saatetaan leikata voimakkaastikin.

Samaan aikaan suuret, kehittyvät taloudet, kuten Brasilia, Intia ja Kiina jatkavat asevoimiensa uudenaikaistamista, mikä merkitsee sotilasmenojen kasvua.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu