Tänään siten punssia ja torttua Suomen kansallisrunoilijan kunniaksi.
Hyvää Runebergin päivää
179-3
11181
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Upea näky kun siniristiliput liehuvat joka talon lippusalossa kansallisrunoilijamme kunniaksi!
Runeberg tunsi olevansa suomalainen, joka sattui puhumaan ruotsia.
Ottakaa svekot oppia suurmiehestänne.
Sun kukoistukses kuorestaan kerrankin puhkeaa, viel lempemme saa nousemaan... vanhan ukon kalunnostatushoureitako?
"Viimein kai Runeberg itse huomasi, että oli vain yl´oppilas."
Ruupeperin tarinat on kovin outoja fantasioita taisteluista, joissa ei ollut mitään sankarillista. Totuus oli paremminkin pelkkiä päitä ja pernankappaleita. Pitääkin kysyä MIKÄ oli se Ruuneperin ihannoima isänmaa? Vastaan saman tien: RUOTSI! Onkin hullua että tuollaista satusetää pidetään Suomen kansalliskirjailijana. Tarinatkin sepitettiin kymmeniä vuosia tapahtumien jälkeen. Ruuneperiahan kiinnosti vanhemmalla iällä enemmänkin nuoret ja arvostelukyvytömät tytöt, joille hän läyrysi hengentuotteitaan ja lieppä pitänyt "polvellaankin".
Nykyään tällaista setää sanottaisiin pedofiiliksi! Kuulostaako TÄMÄ säe isämaalliselta vaiko lähinnä vanhan ukon päiväunelta: "Sun kukoistukses kuorestaan kerrankin puhkeaa, viel lempemme saa nousemaan..."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maamme
Vänrikki Stoolin tarinat, ensimmäinen osa, 1848
Vänrikki Stoolin tarinat, toinen osa, 1860
http://fi.wikipedia.org/wiki/Johan_Ludvig_Runeberg
"Johan Ludvig Runeberg (5. helmikuuta 1804 Pietarsaari – 6. toukokuuta 1877 Porvoo) oli suomenruotsalainen runoilija, kirjailija ja toimittaja. Hänen tuotantonsa on hyvin isänmaallista. Runeberg vaikutti tuotantonsa kautta myös Ruotsin kirjallisuuteen, koska hän kirjoitti kaikki teoksensa ruotsiksi."
Hyvää Runebergin päivää myös sinne:
Sol, som lifvets natt förjagar,
Kärlek, om ett bröst du glömmer,
Hvartill dessa mulna dagar,
Som man utan dig fördrömmer,
Dessa dagar evigt like,
Dessa hopplöst långa stunder,
Detta lif i dödens rike,
Utan ljus och utan under!
Kreivin sylissä istunut
[Suomalainen kansansävel. Kanteletar.]
1. Minä seisoin korkialla vuorella,
Viheriäisessä laaksossa;
:,: Näin, näin minä laivan seilaavan,
Kolme kreiviä laivalla. :,:
2. He laskivat laivan rannalle,
Kävit maalle astumaan;
:,: Ja se nuorempi kreiveistä kaikista
Tuli minua kihlaamaan. :,:
3. Hän otti sormuksen sormestaan,
Ja se oli kultainen.
:,: "Katsos nyt, minun piikani ihana,
Sinä saat tämän sormuksen." :,:
4. "En ota minä oudoilta sormusta;
Mua kielsi mun äitini." –
:,: "Ota pois, pane sormus nyt sormeesi,
Sitä ei näe äitisi!" :,:
5. "Mihin kätkenen nyt tämän sormuksen,
Ettei sitä äitini nää? –
:,: "Sano: laaksossa tuolla kun kävelin,
Tämän sormuksen löysin mä." :,:
6. "Elä valhetta mua pyydä puhumaan,
Kyllä äitini sen ymmärtää;
:,: Paljon parempi on minun sanoa:
Kreivin sylissä istuin mä." :,:
7. Ja se ilta oli lämmin, ihana,
Ja linnut ne lauloivat,
:,: Keto allansa kaunis ja vihanta,
Kukat keolla kasvoivat. :,:
Tesse kaikille runå, sitten parempi mieli ;-)
Kirjoittanut: Tomatpojkarna 15.9.2008 klo 20.46
I Närpes me juhli den kulturelli kräftdagen,
med kräftor och räkor vi fylla hela magen.
Me supa ja skratta när nubben hälls i glaset,
teme ålla säkert årets meidän bästa höstkalaset.
Fennå ej ålla vad vi kallar fin och kulturelli,
bara supa v***u, perkele ja sauna naturelli.
Helvetes fennå, he haluu från Finland oss heittää ut,
nyt me juoda och skåla, tyvärr är sommarn slut.
Steffå den stolte han är oxå med på festen,
häntä vihaa Fennå Nettimaani mer än pesten.
Hiki virtaa ja vodkan ner i torra kurkkun rinner,
jåkå PAKKÅSUOMI påis från Närpes snart försvinner.
Tapiå-Lapiå hän on meidän hienå hedersgäst,
han är mannen som vi hurrin kanske gillar mest.
PAKKÅRUOTSI ån hänelle vaan en liten batalj,
till Tapio me vielä antaa väldigt fin ja dyr medalj.
Från Stockholm meidän rakas kulturelli miljonstad,
kom HURRI-HÅKAN glidande till vår lilla tomatstad.
Kunkku Carl af Svedala tietenkin till oss hälsar,
Gustafille me anta jåka jåulu fina minkpälsar.
Såutukerhå Munsalan och Ida de är oxå bjudna,
på brännevin och räkor ne ån kaikki väldigt sugna.
Här vi snackar endast svenska tåsi vackra kieli,
jås fennå ålla med, får me alla jävla paha mieli.
Eikös svekkomaanit vietä Freudenthalin päivää?
Suomen kansallisrunoilija on Eino Leino.
Muu on propagandaa.
http://www.ajasto.fi/ajastaika/2004-1/200-vuotias kansallisrunoilija
Freudenthalin mukaan Leino on turaanilaisen ja ruotsalaisen sekoitus.
Eino Lönnbohm
Selvä todiste ei-turaanilaisesta ruotsalaiseen valtiaskansaa kuuluvasta alkuperästä kuten Freudenthal sanoisi.
Runeberg ajattelisi tänä päivänä Rkp:n kielipolitiikasta? Mitä luulette svekot?