Te joilla on ABS-jarrut

Mikäli on tarve mahdollisimman nopeaan pysähtymiseen, niin painetaan voimakkaamin jarrupoljinta, niin ne vielä rullaavatkin pyörät alkavat jarruttaa ja jos ne meinaavat lukkiutua, niin abs keventää niiden jarrupainetta.

Sitä en vanno miten ne ensimmäiset mekaanisiksi sanotut absit toimii, mutta yllä oleva pätee näihin tavallisiin.

Okei!!! No meneekö jarrut lukkoon jos poljinta painaa jokin raskas hydraulinen mäntä. Työntö voima vaikkapa 45 tonnia. Silloin poljin ei pääse potkaisemaan takaisin.

k kirjoitti:

Okei!!! No meneekö jarrut lukkoon jos poljinta painaa jokin raskas hydraulinen mäntä. Työntö voima vaikkapa 45 tonnia. Silloin poljin ei pääse potkaisemaan takaisin.

Jos jarrua saa painettua tuolla 45 tuhannella kilolla, ennenkuin auto on kokonaan pysähtynyt. uskoisin että ei tarvira edes tuhatta kiloa, niin poljin ei enää jaksa nousta ylös, mutta ihmisvoimilla et sitä saa alas painettua.

Mutta jos haluaa ABS:t pois käytöstä, niin senku otat sulkkeen irti, ja jos haluat että ABS toimii, niin paina huoletta nin kovaa kuin jalasta lähtee, kyllä se poljin siltiin nousee ylös

siis en tiedä mikä aikaisilla autoilla ajelet mutta enää vuosiin jarrupoljin ei ole suoraan vaikuttanut
jarrusylintereihin - eli sillä kuinka kovaa painat jarrua, et paljoakaan muuta jarrupainetta,
ei se vaikutus sinne sylinteriin suoraan mene hölmö! Et sä sitä lukkoon saa väkisin....
ziisus

herää pahvi kirjoitti:

siis en tiedä mikä aikaisilla autoilla ajelet mutta enää vuosiin jarrupoljin ei ole suoraan vaikuttanut
jarrusylintereihin - eli sillä kuinka kovaa painat jarrua, et paljoakaan muuta jarrupainetta,
ei se vaikutus sinne sylinteriin suoraan mene hölmö! Et sä sitä lukkoon saa väkisin....
ziisus

Lue lisää

Vuosimallia 1997-2007

Ja kyllä ne jarrut menee lukkoon kun painaa jarrun väkisin pohjaan, että se ei päsäe nousemaan sieltä ylös, estäen jarrutuksen, tämä vaan vaatii polkimen painamisen noin tuhannen kilon voimalla

Näin on kirjoitti:

Jos jarrua saa painettua tuolla 45 tuhannella kilolla, ennenkuin auto on kokonaan pysähtynyt. uskoisin että ei tarvira edes tuhatta kiloa, niin poljin ei enää jaksa nousta ylös, mutta ihmisvoimilla et sitä saa alas painettua.

Mutta jos haluaa ABS:t pois käytöstä, niin senku otat sulkkeen irti, ja jos haluat että ABS toimii, niin paina huoletta nin kovaa kuin jalasta lähtee, kyllä se poljin siltiin nousee ylös

Lue lisää

Juu jos 45 tonnia painoa laittaa auton jarrupolkimelle niin eiköhän se pysähdy aika nopeesti vaikka olis jarruputket poikki.

Ermeli kirjoitti:

Juu jos 45 tonnia painoa laittaa auton jarrupolkimelle niin eiköhän se pysähdy aika nopeesti vaikka olis jarruputket poikki.

Jos vaikka polkimelle laittaisi esim 2000 kiloa, niin taatusti menisi pyörät lukkoon, vaikka olisikin ABS:t, tosin ABS:ien "ylössurvontamekanismi" saattaisi hajota tuosta.

Aikas uusia kirjoitti:

Vuosimallia 1997-2007

Ja kyllä ne jarrut menee lukkoon kun painaa jarrun väkisin pohjaan, että se ei päsäe nousemaan sieltä ylös, estäen jarrutuksen, tämä vaan vaatii polkimen painamisen noin tuhannen kilon voimalla

Lue lisää

onhan niitä ihmisiä, jotka työntävät jaloillaan satoja kiloja.. en kuiteskaan usko että jarrut menee lukkoon jos poljin ei pääse jyskyttämään takaisinpäin.

. kirjoitti:

onhan niitä ihmisiä, jotka työntävät jaloillaan satoja kiloja.. en kuiteskaan usko että jarrut menee lukkoon jos poljin ei pääse jyskyttämään takaisinpäin.

Ihanko te olette tämän homman kanssa tosissanne?

Ei ABS:n toiminta mihinkään polkimen nosteluun perustu. Älli ohjaa anturitietojen perusteella venttiileitä, jotka sallivat pääsylinterin tuottaman paineen mennä pyörän sylinterille, "lukitsevat" paineen siihen missä se sillä hetkellä on tai päästävät painetta pois. Joka pyörälle on omat anturinsa ja venttiilinsä ja jokaista ohjataan erikseen. Hydrauliikkapurkissa on myös sähköpumppu jonka avulla paine saadaan palautettua piiriin kun pyörä on paineen pudottamisen seurauksena alkanut taas pyöriä.

Jos jarrupolkimelle astuisi norsu niin eiköhän ensimmäinen antautuva osa olisi pääsylinterin tiiviste. Piirin jarrupainetta on turha yrittää polkemalla lisätä jos linjassa on venttiili kiinni.

http://auto.howstuffworks.com/auto-parts/brakes/brake-types/anti-lock-brake.htm

. kirjoitti:

onhan niitä ihmisiä, jotka työntävät jaloillaan satoja kiloja.. en kuiteskaan usko että jarrut menee lukkoon jos poljin ei pääse jyskyttämään takaisinpäin.

Painamaan poljinta pohjaan, mutta jos poljinta painaisi vaikkapa 1000 kilon voimalla, niin silloin ei taatustu poljin jaksaisi painautua ylös, ja pyörät olisi lukossa.

Tottakai tuo on suuniltetu niin että ihmisvoimin, et sitä lukkoon tule saamaan

jokumuu. kirjoitti:

Ihanko te olette tämän homman kanssa tosissanne?

Ei ABS:n toiminta mihinkään polkimen nosteluun perustu. Älli ohjaa anturitietojen perusteella venttiileitä, jotka sallivat pääsylinterin tuottaman paineen mennä pyörän sylinterille, "lukitsevat" paineen siihen missä se sillä hetkellä on tai päästävät painetta pois. Joka pyörälle on omat anturinsa ja venttiilinsä ja jokaista ohjataan erikseen. Hydrauliikkapurkissa on myös sähköpumppu jonka avulla paine saadaan palautettua piiriin kun pyörä on paineen pudottamisen seurauksena alkanut taas pyöriä.

Jos jarrupolkimelle astuisi norsu niin eiköhän ensimmäinen antautuva osa olisi pääsylinterin tiiviste. Piirin jarrupainetta on turha yrittää polkemalla lisätä jos linjassa on venttiili kiinni.

http://auto.howstuffworks.com/auto-parts/brakes/brake-types/anti-lock-brake.htm

Lue lisää

no nyt tuli ensimmäinen asiallinen kirjoitus tähän aloitukseen.
Se on juuri näin.

Mekaanisia jarruja ei ole ollut enää vuosiin uusissa autoissa,
ihan sama kuin ei ole mekaanisia ohjauksiakaan tms.

ABS ja luistonestot jne eivät perustu mihinkään poljinvoimaan.

herätys pahvit kirjoitti:

no nyt tuli ensimmäinen asiallinen kirjoitus tähän aloitukseen.
Se on juuri näin.

Mekaanisia jarruja ei ole ollut enää vuosiin uusissa autoissa,
ihan sama kuin ei ole mekaanisia ohjauksiakaan tms.

ABS ja luistonestot jne eivät perustu mihinkään poljinvoimaan.

Lue lisää

On ne edelleen mekaanisia ja hydraulisia, niitä vain säädellään ja mahdollisesti tehostetaan sähköisesti.

Jos otat perinteisen 80- tai 90-lukuisen hydraulisen ohjaustehostimen pumpun käyttöhihnan irti, pyörät kääntyvät edelleen ratista kääntämällä. Enemmän voimaa siihen kyllä tarvitaan kun hydrauliikka ei ole hommaa avustamassa. Sähköisten tehostimien toimintaperiaate on sama, toimilaite vain ei ole enää sähköinen vaan hydraulinen. On tosin olemassa sellaisiakin "välimallin" sovelluksia jossa itse tehostus toimii hydraulisesti mutta sille tuotetaan käyttövoimaa apulaitehihnan käyttämän pumpun sijaan erillisellä sähköpumpulla.

Pelkästään hydraulisesti toimivaan ohjaukseen en muista törmänneeni kuin armeijan käyttämässä GAZ 66 -maastokuorma-autossa, jossa, muistaakseni, ratti avasi vain venttiileitä jotka käänsivät ohjausvarsia hydraulisylintereiden voimalla. Ohjaustuntuma oli jokseenkin mielenkiintoinen...

Melkein kaikki henkilöautojen jarrujärjestelmät perustuvat edelleen polkimen jatkona olevaan pääsylinteriin, josta voima välitetään nesteen avulla pyörien työsylintereihin. Välissä on yleensä alipaineella toimiva tehostin ja ABS-jarrujen tapauksessa hydrauliyksikkö, joka oman mielensä mukaan lisää tai vähentää jonkun työsylinterin painetta. Normaalitapauksessa, jossa ABS tai samoja vermeitä käyttävä ajonhallintajärjestelmä ei ole puuttumassa peliin, pääsylinterin ja työsylintereiden välillä on nesteyhteys. Jos otat ABS-purkin sähköliittimen tai vaikka sulakkeen irti pelaavat jarrut kuten perinteisesti ilman ABSeja.

Jarrujen osalta ilmeisesti ainoa poikkeava suursarjatuotannossa oleva auto on Mersun W211 E-sarja jonka vuosimalleissa 2002-2005 käytettiin sähköhydraulisia SBC-jarruja. Niissäkin on kyllä hydraulinen pääsylinteri mutta normaalitilanteessa sitä käytetään vain kuljettajan jarrutustoiveiden mittaamiseen ja perinteisen poljintuntuman luomiseen. Pyörien jarrusylintereiden käyttämä nestepaine tuotetaan kokonaisuudessaan hydrauliikkayksikössä. Vikatilassa tosin pääsylinteriltä avataan suora linja etupyörien sylintereille, eli näistäkään vehkeistä ei kokonaan katoa jarrut vaikka ohjainlaitteeseen iskisi salama. SBC-jarrujen kanssa oli kuitenkin sen verran teknisiä murheita että Mersu luopui niiden käyttämisestä.

jokumuu. kirjoitti:

On ne edelleen mekaanisia ja hydraulisia, niitä vain säädellään ja mahdollisesti tehostetaan sähköisesti.

Jos otat perinteisen 80- tai 90-lukuisen hydraulisen ohjaustehostimen pumpun käyttöhihnan irti, pyörät kääntyvät edelleen ratista kääntämällä. Enemmän voimaa siihen kyllä tarvitaan kun hydrauliikka ei ole hommaa avustamassa. Sähköisten tehostimien toimintaperiaate on sama, toimilaite vain ei ole enää sähköinen vaan hydraulinen. On tosin olemassa sellaisiakin "välimallin" sovelluksia jossa itse tehostus toimii hydraulisesti mutta sille tuotetaan käyttövoimaa apulaitehihnan käyttämän pumpun sijaan erillisellä sähköpumpulla.

Pelkästään hydraulisesti toimivaan ohjaukseen en muista törmänneeni kuin armeijan käyttämässä GAZ 66 -maastokuorma-autossa, jossa, muistaakseni, ratti avasi vain venttiileitä jotka käänsivät ohjausvarsia hydraulisylintereiden voimalla. Ohjaustuntuma oli jokseenkin mielenkiintoinen...

Melkein kaikki henkilöautojen jarrujärjestelmät perustuvat edelleen polkimen jatkona olevaan pääsylinteriin, josta voima välitetään nesteen avulla pyörien työsylintereihin. Välissä on yleensä alipaineella toimiva tehostin ja ABS-jarrujen tapauksessa hydrauliyksikkö, joka oman mielensä mukaan lisää tai vähentää jonkun työsylinterin painetta. Normaalitapauksessa, jossa ABS tai samoja vermeitä käyttävä ajonhallintajärjestelmä ei ole puuttumassa peliin, pääsylinterin ja työsylintereiden välillä on nesteyhteys. Jos otat ABS-purkin sähköliittimen tai vaikka sulakkeen irti pelaavat jarrut kuten perinteisesti ilman ABSeja.

Jarrujen osalta ilmeisesti ainoa poikkeava suursarjatuotannossa oleva auto on Mersun W211 E-sarja jonka vuosimalleissa 2002-2005 käytettiin sähköhydraulisia SBC-jarruja. Niissäkin on kyllä hydraulinen pääsylinteri mutta normaalitilanteessa sitä käytetään vain kuljettajan jarrutustoiveiden mittaamiseen ja perinteisen poljintuntuman luomiseen. Pyörien jarrusylintereiden käyttämä nestepaine tuotetaan kokonaisuudessaan hydrauliikkayksikössä. Vikatilassa tosin pääsylinteriltä avataan suora linja etupyörien sylintereille, eli näistäkään vehkeistä ei kokonaan katoa jarrut vaikka ohjainlaitteeseen iskisi salama. SBC-jarrujen kanssa oli kuitenkin sen verran teknisiä murheita että Mersu luopui niiden käyttämisestä.

Lue lisää

Joissa on kokonaan sähköinen ohjaus, jolloin ei tule ratille mitään ikäviä vastevoimia tiestä ollenkaan, eli että ratin takana olisi vain anturi, joka kattoo missää asennossa ratti on.

Ja mitä tuohon hydrauliseen ohjaukseen tulee, niin kyllä sitäkin voi käännellä saamuksissa, on vaan aivan perkeleen jäykkä.

Ja myöskin täysin sähköistä jarrujäjestelmää kaivataan, jossa on jokaisella jarrulla vain oma moottori, joka liikuttaa jarrupaloja, tällöin ei polkimeen tulisi ikinä mitään värinää tai tärinää tai survomisa

Koskakohan... kirjoitti:

Joissa on kokonaan sähköinen ohjaus, jolloin ei tule ratille mitään ikäviä vastevoimia tiestä ollenkaan, eli että ratin takana olisi vain anturi, joka kattoo missää asennossa ratti on.

Ja mitä tuohon hydrauliseen ohjaukseen tulee, niin kyllä sitäkin voi käännellä saamuksissa, on vaan aivan perkeleen jäykkä.

Ja myöskin täysin sähköistä jarrujäjestelmää kaivataan, jossa on jokaisella jarrulla vain oma moottori, joka liikuttaa jarrupaloja, tällöin ei polkimeen tulisi ikinä mitään värinää tai tärinää tai survomisa

Lue lisää

Minä en ainakaan kaipaa hallintalaitteita, joista on hukattu kaikki tuntuma tiehen. Enkä myöskään sellaista kivaa ominaisuutta että sähköjen kadotessa katoaa myös ohjaus ja jarrut.

Lainsäätäjäkään tuskin tykkäisi tuosta jälkimmäisestä featuresta.

jokumuu. kirjoitti:

Minä en ainakaan kaipaa hallintalaitteita, joista on hukattu kaikki tuntuma tiehen. Enkä myöskään sellaista kivaa ominaisuutta että sähköjen kadotessa katoaa myös ohjaus ja jarrut.

Lainsäätäjäkään tuskin tykkäisi tuosta jälkimmäisestä featuresta.

Lue lisää

Tiedätkö muuten sellaista laivaa kuin Silja Europa, siellä on rattina semmonen reilu 10cm halkaisijalta oleva kiekko, jossa on vain yksi urakkanuppi, ei taatusti ole mitään mekaanista yhteyttä tuossa, samoin ei taida lentokoneissakaan olla pahemmin mekaanisia yhtyksiä ohjausten välillä.

Mutta onhan se toki sulle hyvä, että esim renkaan puhjetessa välittyy sulel tuntuma, ja auto menee ojaan.

Ja kuitenkin, yleisempi tilanne on se, että sähköt toimii, kuin se, että ne eivät toimi...

Tuskimpoa vaan kirjoitti:

Tiedätkö muuten sellaista laivaa kuin Silja Europa, siellä on rattina semmonen reilu 10cm halkaisijalta oleva kiekko, jossa on vain yksi urakkanuppi, ei taatusti ole mitään mekaanista yhteyttä tuossa, samoin ei taida lentokoneissakaan olla pahemmin mekaanisia yhtyksiä ohjausten välillä.

Mutta onhan se toki sulle hyvä, että esim renkaan puhjetessa välittyy sulel tuntuma, ja auto menee ojaan.

Ja kuitenkin, yleisempi tilanne on se, että sähköt toimii, kuin se, että ne eivät toimi...

Lue lisää

Tokihan ne sähköt yleensä toimii. Mutta haluaisitko itse, että perheesi henki riippuisi esmes 20 vuotta -30 - 50 -lämpötilanvaihteluita kestäneestä anturista? Joskus aina sattuu kohdalle se papatti joka hajoaa.

Silja Europa on sikäli erilainen eläin että se operoi pääasiassa Itämerellä, jossa ei ohjauskyvyn menettäminen yleensä tarkoita välitöntä osumista johonkin kuten tieliikenteessä tahtoo käydä. Lisäksi purkilla on jonkin verran enemmän hintaa kuin keskimääräisellä, tehdashinnaltaan alle kymppitonnin maksavalla perheautolla, joten järjestelmiä on varaa suojata ja moninkertaistaa vähän eri malliin. Sama koskee lentokoneita, niillä tosin tuo johonkin osuminen tapahtuu aika paljon nopeammin kuin laivoilla.

jokumuu. kirjoitti:

Tokihan ne sähköt yleensä toimii. Mutta haluaisitko itse, että perheesi henki riippuisi esmes 20 vuotta -30 - 50 -lämpötilanvaihteluita kestäneestä anturista? Joskus aina sattuu kohdalle se papatti joka hajoaa.

Silja Europa on sikäli erilainen eläin että se operoi pääasiassa Itämerellä, jossa ei ohjauskyvyn menettäminen yleensä tarkoita välitöntä osumista johonkin kuten tieliikenteessä tahtoo käydä. Lisäksi purkilla on jonkin verran enemmän hintaa kuin keskimääräisellä, tehdashinnaltaan alle kymppitonnin maksavalla perheautolla, joten järjestelmiä on varaa suojata ja moninkertaistaa vähän eri malliin. Sama koskee lentokoneita, niillä tosin tuo johonkin osuminen tapahtuu aika paljon nopeammin kuin laivoilla.

Lue lisää

Henki auton eletroniikasta, mitäs teet jos yht'äkkiä auton ohjaus vetäseekin satasen vauhdissa vastaantulevien eteen, tai auto lukitsee oikenan puolen pyörät, tai abs ei anna jarruttaa ollenkaan.

Autotellisuduessa ollaan vaan niiiiiin jämähdytty menneisyyteen, edelelen on ne kolme poljinta, ja pyöreä ratti, jossa on VÄLITYSSUHDE ja kaikkea muuta antiikkista, esim auton edessä riittäisi hyvin yksin pyörä, ja ratin tilalla voisi olla ohjaustanko, välityssuhteella 1:1

Menneisyydessä kiinn kirjoitti:

Henki auton eletroniikasta, mitäs teet jos yht'äkkiä auton ohjaus vetäseekin satasen vauhdissa vastaantulevien eteen, tai auto lukitsee oikenan puolen pyörät, tai abs ei anna jarruttaa ollenkaan.

Autotellisuduessa ollaan vaan niiiiiin jämähdytty menneisyyteen, edelelen on ne kolme poljinta, ja pyöreä ratti, jossa on VÄLITYSSUHDE ja kaikkea muuta antiikkista, esim auton edessä riittäisi hyvin yksin pyörä, ja ratin tilalla voisi olla ohjaustanko, välityssuhteella 1:1

Lue lisää

Periaatteessa riippuu niin. Käytännössä nuo vermeet on toteutettu niin että elektroniikan pettämisestä aiheutuva jarrujen tai ohjauksen menettäminen on melkoisen epätodennäköistä. Periaatteessa kyllä mahdollista, ihan niin kuin ohjausakselin katkeaminen tai molempien jarrupiirien nesteiden yht'aikainen katoaminenkin.

Jarrujen tai ohjauksen elektroniikan vikaantuminen on hyvinkin mahdollista, mutta useimmiten itsediagnostiikka toteaa vian ja irtikytkee elektonisen ohjauksen järjestelmistä. Samoin käy jos koko älli menee pimeäksi vaikkapa hapettuneen liittimen vuoksi. Jos taas järjestelmä olisi pelkästään sähköinen, mentäisiin yhden ohjausakselin asentoa kyttäävän anturin vikaantuessa lepikkoon niin että raikaa. Nyt samassa tilanteessa käännellään vain rattia lihasvoimalla ja ajellaan korjaamolle.

Jos tutustut ABS-jarrujen toimintaperiaatteisiin tarkemmin, huomaat, miksi niissäkin miksi vikatilanteessa yhden pyörän jarrujen katoaminen on paljon todennäköisempää kuin lukkiutuminen. Todennäköisintä tosin on, että järjestelmä menee vikatilaan ja jarrut toimivat ilman lukkiutumisenestotoimintoa. Ja hyvä näin, pyöränanturit kun joutuvat toimimaan suhteellisen vaativissa olosuhteissa ja myös hajoavat silloin tällöin.

Pelkkään sähköiseen ohjaukseen siirtymisestä tupsahtaa omaan mieleen äkkiä noin yksi kappale merkittäviä etuja: Se on halvempi rakentaa kuin perinteinen mekaaninen. Toisaalta siitä olisi koko lailla haastavaa saada varsinkin liukkaalla pinnalla hyvin toimiva. Pelkkä huonosti toteutettu sähköinen ohjaustehostin tekee etupyörien pidon arvioinnista paljon hankalampaa kuin mitä se olisi hyvin toteutetulla perinteisellä ohjauksella.

Onhan yhtä etupyörääkin kokeilla, arvaa miksei siitä tullut menestystä:

http://www.youtube.com/watch?v=II1U-85lzkQ

jokumuu. kirjoitti:

Periaatteessa riippuu niin. Käytännössä nuo vermeet on toteutettu niin että elektroniikan pettämisestä aiheutuva jarrujen tai ohjauksen menettäminen on melkoisen epätodennäköistä. Periaatteessa kyllä mahdollista, ihan niin kuin ohjausakselin katkeaminen tai molempien jarrupiirien nesteiden yht'aikainen katoaminenkin.

Jarrujen tai ohjauksen elektroniikan vikaantuminen on hyvinkin mahdollista, mutta useimmiten itsediagnostiikka toteaa vian ja irtikytkee elektonisen ohjauksen järjestelmistä. Samoin käy jos koko älli menee pimeäksi vaikkapa hapettuneen liittimen vuoksi. Jos taas järjestelmä olisi pelkästään sähköinen, mentäisiin yhden ohjausakselin asentoa kyttäävän anturin vikaantuessa lepikkoon niin että raikaa. Nyt samassa tilanteessa käännellään vain rattia lihasvoimalla ja ajellaan korjaamolle.

Jos tutustut ABS-jarrujen toimintaperiaatteisiin tarkemmin, huomaat, miksi niissäkin miksi vikatilanteessa yhden pyörän jarrujen katoaminen on paljon todennäköisempää kuin lukkiutuminen. Todennäköisintä tosin on, että järjestelmä menee vikatilaan ja jarrut toimivat ilman lukkiutumisenestotoimintoa. Ja hyvä näin, pyöränanturit kun joutuvat toimimaan suhteellisen vaativissa olosuhteissa ja myös hajoavat silloin tällöin.

Pelkkään sähköiseen ohjaukseen siirtymisestä tupsahtaa omaan mieleen äkkiä noin yksi kappale merkittäviä etuja: Se on halvempi rakentaa kuin perinteinen mekaaninen. Toisaalta siitä olisi koko lailla haastavaa saada varsinkin liukkaalla pinnalla hyvin toimiva. Pelkkä huonosti toteutettu sähköinen ohjaustehostin tekee etupyörien pidon arvioinnista paljon hankalampaa kuin mitä se olisi hyvin toteutetulla perinteisellä ohjauksella.

Onhan yhtä etupyörääkin kokeilla, arvaa miksei siitä tullut menestystä:

http://www.youtube.com/watch?v=II1U-85lzkQ

Lue lisää

Syy miksi on edelleen mekaaninen ohjaus joka pyörii neljä kierros,ta, ja nestejarrut, on yksinkeraisesti JÄMÄHTÄMINEN MENNEISYYTEEN, ei mikään muu...

Just juu kirjoitti:

Syy miksi on edelleen mekaaninen ohjaus joka pyörii neljä kierros,ta, ja nestejarrut, on yksinkeraisesti JÄMÄHTÄMINEN MENNEISYYTEEN, ei mikään muu...

.

KiKi. kirjoitti:

Painamaan poljinta pohjaan, mutta jos poljinta painaisi vaikkapa 1000 kilon voimalla, niin silloin ei taatustu poljin jaksaisi painautua ylös, ja pyörät olisi lukossa.

Tottakai tuo on suuniltetu niin että ihmisvoimin, et sitä lukkoon tule saamaan

Lue lisää

omiesi luo. Siellä on sinulle sopivaa seuraa. Täällä sinua eikä typeriä kysymyksiäsi ja kommenttejasi tarvita.

Koskakohan... kirjoitti:

Joissa on kokonaan sähköinen ohjaus, jolloin ei tule ratille mitään ikäviä vastevoimia tiestä ollenkaan, eli että ratin takana olisi vain anturi, joka kattoo missää asennossa ratti on.

Ja mitä tuohon hydrauliseen ohjaukseen tulee, niin kyllä sitäkin voi käännellä saamuksissa, on vaan aivan perkeleen jäykkä.

Ja myöskin täysin sähköistä jarrujäjestelmää kaivataan, jossa on jokaisella jarrulla vain oma moottori, joka liikuttaa jarrupaloja, tällöin ei polkimeen tulisi ikinä mitään värinää tai tärinää tai survomisa

Lue lisää

Chryeler Sebring omistaa tuon täysin sähköisen ohjauksen eli sammuksissa jos pyörittelee rattia niin ei tapahdu mitään ja samoin koskaan ei tule yhtään mitään vastevoimia eli auto kulkee kuin juna aina ja esim renkaan puhekminenkaan ei aiheuta mitään hätää vaikka pitäisi ratista huonosti kiinni

Täysin sähköisiä jarruja tuskin tulee koskaan, meinaan niissä on voimat sitä luokkaa että ei onnistu

Sitä "Nostamista" voi sanoa pumppaamiseksi, tärinäksi, värinäksi, survomiseksi, ihan mitä vaan.

Mutta tottakai sen jälkeen kun poljin on noussut, painat sitä edelleen, joloin se menee uudestaa alas kunnes auto alkaa taas survomaan sitä ylös jne.

Tuskin täällä kukaan on väittänyt, että kun lyöt jarrut pohjaan, että poljin pamahtaa ylös, ja jää siihe...

KiKi. kirjoitti:

Sitä "Nostamista" voi sanoa pumppaamiseksi, tärinäksi, värinäksi, survomiseksi, ihan mitä vaan.

Mutta tottakai sen jälkeen kun poljin on noussut, painat sitä edelleen, joloin se menee uudestaa alas kunnes auto alkaa taas survomaan sitä ylös jne.

Tuskin täällä kukaan on väittänyt, että kun lyöt jarrut pohjaan, että poljin pamahtaa ylös, ja jää siihe...

Lue lisää

No nyt, vihdoinkin, alkaa järki tihkua jo paksun kallosi läpi ja piti sitten ryhtyä noloja väitteitä vesittämään.

Tähän asti olet surutta höpöttänyt siitä, miten ABS vapauttaa lukkiintuneet pyörät nostamalla (väkisin) poljinta ylös. = Olet jo tehnyt pellen itsestäsi, enää on turha venkoilla, että tarkoititkin tärinää.

P.E.L.L.E.

myöhäistä selitellä kirjoitti:

No nyt, vihdoinkin, alkaa järki tihkua jo paksun kallosi läpi ja piti sitten ryhtyä noloja väitteitä vesittämään.

Tähän asti olet surutta höpöttänyt siitä, miten ABS vapauttaa lukkiintuneet pyörät nostamalla (väkisin) poljinta ylös. = Olet jo tehnyt pellen itsestäsi, enää on turha venkoilla, että tarkoititkin tärinää.

P.E.L.L.E.

Lue lisää

Että mille nimellä sitä polkimen nostamista sanoo, toki sitä voi kuvailla myös tärinäksi tai värinäksi, mutta yksinkertaisesti selitettynä abs nostaa jarrupoljinta, estäen tehokkaan jarrutuksen

KiKi. kirjoitti:

Että mille nimellä sitä polkimen nostamista sanoo, toki sitä voi kuvailla myös tärinäksi tai värinäksi, mutta yksinkertaisesti selitettynä abs nostaa jarrupoljinta, estäen tehokkaan jarrutuksen

Lue lisää

abs ei estä tehokasta jarrutusta vaan MAHDOLLISTAA sen, jarruvoima on maksimaalinen mutta ohjattavuus säilyy.

ABS:n toiminta perustuu siihen että pyörä käy lukossa ja abs vapauttaa sen ja se toistuu koko jarrutuksen ajan, mitä liukkaampi pinta sen nopeampi rytmi jne.

Eli kun lyöt jäällä jarrut pohjaan, niin poljin jää "pumppaamaan" johonkin tiettyyn kohtaan, niin meneekö se poljin alemmas, kun auto on kokonaan pysähtynyt? tai jääkö se samalle korkeudelle kuin silloin kun se "pumppaa"

Ja oletuksena on tietenkin se, että jarrua painetaan koko ajan

ei mene. Abs antaa tehdä kässärikäännöksiä, mutta esp ei anna.

Ei sanota, ei. Koska polkimen tärinä ei ole saman asia kuin "polkimen nosto" - ei, vaikka amisviiksi yrittäisi sadannen kerran paikkailla omaa, perseelleen mennyttä tulkintaa tilanteesta.

Koita nyt vaan niellä nolo mokasi ja kasvaa mieheksi.

uudessa paketissa kirjoitti:

Ei sanota, ei. Koska polkimen tärinä ei ole saman asia kuin "polkimen nosto" - ei, vaikka amisviiksi yrittäisi sadannen kerran paikkailla omaa, perseelleen mennyttä tulkintaa tilanteesta.

Koita nyt vaan niellä nolo mokasi ja kasvaa mieheksi.

Lue lisää

"Koska polkimen tärinä ei ole saman asia kuin "polkimen nosto"" täsiseekö se poljin sitten kenties sivuttain, tai pituussunnassa, jos se kerran ei olekaan sama asia kuin polkimen "nostaminen"

Kerros nyt meille kirjoitti:

"Koska polkimen tärinä ei ole saman asia kuin "polkimen nosto"" täsiseekö se poljin sitten kenties sivuttain, tai pituussunnassa, jos se kerran ei olekaan sama asia kuin polkimen "nostaminen"

Lue lisää

Itseasiassa tuli tätä testattuakin silloin, kun oli vielä talviliukkaat.

Se poljin todellakin nytkähtelee ALASPÄIN, kun ABS alkaa toimia. Eli juuri kuten tekniikan perusteella voisi odottaakin; ensin päästetään paineet pois lukkiutuneelta pyörältä, sitten avataan taas yhteys jarrusylinterille -> poljin nytkähtää alas -> pumppu korvaa "hukatun" jarrunesteen ja poljin "potkaisee takaisin".

Mutta onhan ymmärrettävää, ettei turkkulainen neiti Kiki tätä pystynyt havainnoimaan, kun rutinaan pelästyessään toimi kuten neidiltä voi odottaakin eli kädet silmille ja huutoa.

nytkii kirjoitti:

Itseasiassa tuli tätä testattuakin silloin, kun oli vielä talviliukkaat.

Se poljin todellakin nytkähtelee ALASPÄIN, kun ABS alkaa toimia. Eli juuri kuten tekniikan perusteella voisi odottaakin; ensin päästetään paineet pois lukkiutuneelta pyörältä, sitten avataan taas yhteys jarrusylinterille -> poljin nytkähtää alas -> pumppu korvaa "hukatun" jarrunesteen ja poljin "potkaisee takaisin".

Mutta onhan ymmärrettävää, ettei turkkulainen neiti Kiki tätä pystynyt havainnoimaan, kun rutinaan pelästyessään toimi kuten neidiltä voi odottaakin eli kädet silmille ja huutoa.

Lue lisää

tulee ylöspäin voimalla, eikö vain, meinaan jos se tärisisi vain alaspäin, niin sillonihan poljin menisi pikkuhiljaa pohjaan, vai mitä?

joten kyllä se siis survoo ylös estää alas menon ja miten sen nyt sanookaan

tulee ylöspäin kirjoitti:

tulee ylöspäin voimalla, eikö vain, meinaan jos se tärisisi vain alaspäin, niin sillonihan poljin menisi pikkuhiljaa pohjaan, vai mitä?

joten kyllä se siis survoo ylös estää alas menon ja miten sen nyt sanookaan

Lue lisää

Ainoa, mikä tässä tulee ylös on sun mahalaukun sisältö. Kannattaisi jättää väliin, kun olet jo muutenkin näin sekaisin.

> Eli ABS-jarruissahan on sähköinen pumppu joka survoo poljinta ylös, estää menemästä pohjaan, värisyttää/tärisyttää poljinta, säätää jarrupainetta, tai millä nimellä ikinä, mutta anyway, jos käyttää liikaa abs-jarruja näin talvella, niin voiko tuo sähkömoottori mennä hajalle siitä, että se joutuu tekemään liikaa töitä?

Neiti Kiki on nyt jo tehnyt itsestään pellen eikä asia inttämällä siitä muuksi muutu. ABS-järjestelmän venttiilien toiminnasta aiheutuvat paineiskut tuntuvat polkimessa värinänä ja silloin kokemattomat kuskit - kuten Kiki - saattavat hätäpäissään löysätä jarrua, aiheuttaen jarrutusmatkan pitenemisen. Tämä mokasi on jo tullut moneen kertaan selväksi. Nyt tarvittaan vain sinulle vielä tämän talven aikana toinen tilaisuus ajaa alle 15 v. ikäisella autolla, niin pääset itsekin huomaamaan, milten naurettavan mokan ja typerän tulkinnan oman mokasi syistä teit. Kyllä meitä molempia sen jälkeen naurattaa

täältä itkemästä kirjoitti:

> Eli ABS-jarruissahan on sähköinen pumppu joka survoo poljinta ylös, estää menemästä pohjaan, värisyttää/tärisyttää poljinta, säätää jarrupainetta, tai millä nimellä ikinä, mutta anyway, jos käyttää liikaa abs-jarruja näin talvella, niin voiko tuo sähkömoottori mennä hajalle siitä, että se joutuu tekemään liikaa töitä?

Neiti Kiki on nyt jo tehnyt itsestään pellen eikä asia inttämällä siitä muuksi muutu. ABS-järjestelmän venttiilien toiminnasta aiheutuvat paineiskut tuntuvat polkimessa värinänä ja silloin kokemattomat kuskit - kuten Kiki - saattavat hätäpäissään löysätä jarrua, aiheuttaen jarrutusmatkan pitenemisen. Tämä mokasi on jo tullut moneen kertaan selväksi. Nyt tarvittaan vain sinulle vielä tämän talven aikana toinen tilaisuus ajaa alle 15 v. ikäisella autolla, niin pääset itsekin huomaamaan, milten naurettavan mokan ja typerän tulkinnan oman mokasi syistä teit. Kyllä meitä molempia sen jälkeen naurattaa

Lue lisää

Mitä vittua selität kokoajan, se nyt o aivan saatanan sama, kutsuuko sitä paineiskua ylöspäin survomiseksi, alaspäin menon estämiseksi "tuntuvat polkimessa värinänä" tai minä nimenä ikinä.

Ja itse ajelen töissäå todella isoja autoja (kaikki autot 05 tai uudempia) ja kaikissa abs, ja joka ikisessä näissä (poislukien man:in kuorma-auto jossa on täysilmajarrut) niin tapahtuu tuota värinää/tärinä/survomista abs:n toimiessa.

Ja tottakai kun abs alkaa toimimaan, niin painetaan poljinta pohjaan, vaikka auto koittaa estääkin sen, mutta kysymys kuuluikin, että onko siitä HAITTAA jos käyttää liikaa abs järjestelmää?

Mitäs nyt höpiset kirjoitti:

Mitä vittua selität kokoajan, se nyt o aivan saatanan sama, kutsuuko sitä paineiskua ylöspäin survomiseksi, alaspäin menon estämiseksi "tuntuvat polkimessa värinänä" tai minä nimenä ikinä.

Ja itse ajelen töissäå todella isoja autoja (kaikki autot 05 tai uudempia) ja kaikissa abs, ja joka ikisessä näissä (poislukien man:in kuorma-auto jossa on täysilmajarrut) niin tapahtuu tuota värinää/tärinä/survomista abs:n toimiessa.

Ja tottakai kun abs alkaa toimimaan, niin painetaan poljinta pohjaan, vaikka auto koittaa estääkin sen, mutta kysymys kuuluikin, että onko siitä HAITTAA jos käyttää liikaa abs järjestelmää?

Lue lisää

> Mitä vittua selität kokoajan, se nyt o aivan saatanan sama, kutsuuko sitä paineiskua ylöspäin survomiseksi, alaspäin menon estämiseksi "tuntuvat polkimessa värinänä" tai minä nimenä ikinä.

Värinää se on ja sen seurauksena reagoit kuten muutkin akat eli huutoa, kädet silmille .... ja taisipa se polkimen tainen ja voimakas painaminenkin unohtua. Tämän jälkeen sitten voikin hyvällä syyllä itkeä pillittää, kun jarrutusmatkasta tulikin pitkä.