Lahko on uskovien yhteisö, joka korostaa yksipuolisesti jotakin opin kohtaa. Kaikille lahkoille näyttää olevan tyypillistä luja vakaumus, etteivät ne ole lahkoja (HUOM. LESTADIOLAISET). Ne ovat juuri sen ainoan oikean pelastuksen sanoman tuojia, jota muut uskonnolliset ryhmät edustavat korkeintaan puutteellisesti.
Lahko pyrkii aina korostamaan omaa merkitystään. Usein sen jäsenet uskovat, että lahkolla on ratkaiseva asema mitä tulee ihmiskunnan pelastumiseen. Vaikka lahko on usein perusyhteisön tuomitsema tai halveksima, se rakentaa aina oman gloriansa ja suhtautuu muihin halveksivasti ("me tiedämme totuuden, ja muut ovat typeriä, kun eivät tajua sitä" -mentaliteetti).
Jäseneltä edellytetään tunteenomaista sitoutumista ja yhdenmukaisuutta. Häntä valvotaan ja ohjataan takaisin "oikealle tielle", mikäli hän poikkeaa yhdenmukaisuuden vaatimuksesta. Oman asemansa vanhurskauttamiseksi lahkot joutuvat demonstroimaan, että niiden pyhyys — joka on jäsenten puhtautta — täydellisempää kuin muiden yhteisöjen.
Tämän vuoksi niiden on pakko esittää jäsenilleen suuria vaatimuksia ja mainostaa muille omia suorituksiaan ja aikaansaannoksiaan. Yksilöetiikassa lahkojen jäsenilleen esittämät vaatimukset ilmenevät tavallisesti käsky- ja kieltoluetteloina, joista näyttävät olevat etusijalla jälkimmäiset. Kiellettyjä voivat olla esim. alkoholi, tupakka, uhkapelit, sukupuolielämä, säilykkeet, perunat, suola, sokeri, muu kuin raaka liha, sianliha, sipuli, kananmuna, kaikki liha, lyhyet hihat, kirkkaat solmiot, televisio, kaunokirjallisuus jne. loputtomiin. Pääpiirteittäin yksilöetiikka seuraa uskonnon pyhän kirjan ohjeita, jotka lahko tulkitsee oman järjestelmänsä mukaisesti.
Opit tulkitaan usein fundamentalistisesti. Pyhien kirjoituksien historiallista taustaa ei ymmärretä, vaan niiden katsotaan sopivan sellaisenaan nykyaikaan. Kaikenlainen arvostelu on kiellettyä. Tieteellistä tutkimusta ei käytetä apuna. Lahkot luovat itse omat opinmuotoilunsa, joista ne pitävät tiukasti kiinni.
Historiaan luodaan erityislaatuinen suhde. Historiaa saatetaan pitää ensiksikin detaljivarastona, josta poimitaan sopivia argumentteja omien näkemysten puolustamiseksi. Toiseksi historia voidaan korvata omalla menneisyyden konstruktiolla, jolloin lahkon tausta muodostuu uskomusjärjestelmään sopivaksi (näin esimerkiksi silloin, kun itse Jumala nähdään lahkon tosiasiallisena perustajana). Konstruktioon liittyvät uskonnolliset legendat ja myytit, joihin suhtaudutaan todellisina tapahtumina.
Historia voidaan myös työntää kokonaan syrjään. Esimerkiksi monet kristilliset lahkot katsovat voivansa jatkaa suoraan raamatun pohjalta ikään kuin parituhatvuotinen kirkkohistoria ei merkitsisi mitään. Historia voidaan myös kahlehtia apokalyptisiin visioihin ja tiettynä vuonna tulevaan maailmanloppuun.
Yhteistä melkein kaikille lahkoille on myös, että suurimpana syntinä pidetään apostasiaa eli luopumusta. Se käsitetään loukkaukseksi paitsi yhteisöä myös itse Jumalaa vastaan, ja katkerimmat syytöksensä lahkot kohdistavat omiin luopioihinsa.(Teinonen 1965, 17-19, 25-29, 331-347)
http://www.uskontojenuhrientuki.fi/uskonto.html#kultti
Lahko pyrkii aina korostamaan omaa merkitystään. Usein sen jäsenet uskovat, että lahkolla on ratkaiseva asema mitä tulee ihmiskunnan pelastumiseen. Vaikka lahko on usein perusyhteisön tuomitsema tai halveksima, se rakentaa aina oman gloriansa ja suhtautuu muihin halveksivasti ("me tiedämme totuuden, ja muut ovat typeriä, kun eivät tajua sitä" -mentaliteetti).
Jäseneltä edellytetään tunteenomaista sitoutumista ja yhdenmukaisuutta. Häntä valvotaan ja ohjataan takaisin "oikealle tielle", mikäli hän poikkeaa yhdenmukaisuuden vaatimuksesta. Oman asemansa vanhurskauttamiseksi lahkot joutuvat demonstroimaan, että niiden pyhyys — joka on jäsenten puhtautta — täydellisempää kuin muiden yhteisöjen.
Tämän vuoksi niiden on pakko esittää jäsenilleen suuria vaatimuksia ja mainostaa muille omia suorituksiaan ja aikaansaannoksiaan. Yksilöetiikassa lahkojen jäsenilleen esittämät vaatimukset ilmenevät tavallisesti käsky- ja kieltoluetteloina, joista näyttävät olevat etusijalla jälkimmäiset. Kiellettyjä voivat olla esim. alkoholi, tupakka, uhkapelit, sukupuolielämä, säilykkeet, perunat, suola, sokeri, muu kuin raaka liha, sianliha, sipuli, kananmuna, kaikki liha, lyhyet hihat, kirkkaat solmiot, televisio, kaunokirjallisuus jne. loputtomiin. Pääpiirteittäin yksilöetiikka seuraa uskonnon pyhän kirjan ohjeita, jotka lahko tulkitsee oman järjestelmänsä mukaisesti.
Opit tulkitaan usein fundamentalistisesti. Pyhien kirjoituksien historiallista taustaa ei ymmärretä, vaan niiden katsotaan sopivan sellaisenaan nykyaikaan. Kaikenlainen arvostelu on kiellettyä. Tieteellistä tutkimusta ei käytetä apuna. Lahkot luovat itse omat opinmuotoilunsa, joista ne pitävät tiukasti kiinni.
Historiaan luodaan erityislaatuinen suhde. Historiaa saatetaan pitää ensiksikin detaljivarastona, josta poimitaan sopivia argumentteja omien näkemysten puolustamiseksi. Toiseksi historia voidaan korvata omalla menneisyyden konstruktiolla, jolloin lahkon tausta muodostuu uskomusjärjestelmään sopivaksi (näin esimerkiksi silloin, kun itse Jumala nähdään lahkon tosiasiallisena perustajana). Konstruktioon liittyvät uskonnolliset legendat ja myytit, joihin suhtaudutaan todellisina tapahtumina.
Historia voidaan myös työntää kokonaan syrjään. Esimerkiksi monet kristilliset lahkot katsovat voivansa jatkaa suoraan raamatun pohjalta ikään kuin parituhatvuotinen kirkkohistoria ei merkitsisi mitään. Historia voidaan myös kahlehtia apokalyptisiin visioihin ja tiettynä vuonna tulevaan maailmanloppuun.
Yhteistä melkein kaikille lahkoille on myös, että suurimpana syntinä pidetään apostasiaa eli luopumusta. Se käsitetään loukkaukseksi paitsi yhteisöä myös itse Jumalaa vastaan, ja katkerimmat syytöksensä lahkot kohdistavat omiin luopioihinsa.(Teinonen 1965, 17-19, 25-29, 331-347)
http://www.uskontojenuhrientuki.fi/uskonto.html#kultti
Vastaukset 7
Vanhimmat
Lestadiolaisuus on konservatiivinen kristillinen suuntaus, jonka seuraajia löytyy pääasiassa Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Pohjois-Amerikasta. Heidän uskontonsa ohjekirja on Raamattu. Martin Lutherin ja Lars Levi Laestadiuksen (1800-1861) opetuksia pidetään suuressa arvossa. Laestadius aloitti suuntauksen ollessaan pastorina Ruotsin kirkossa 1840-luvulla. Lestadiolaiset ovat suurimpien lahkojen joukossa Suomen ja Ruotsin kirkoissa. Lukuisien erimielisyyksien takia lahko on jakautunut useisiin eri ryhmiin.
Lestadiolaiset korostavat synkkää elämäntapaa. Arvokas perinne tapaamisissa on syntien anteeksiantamuksen kuuluttaminen "Jeesuksen nimeen ja vereen".
Lestadiolaisten perhekoko on usein suurempi kuin keskimäärin.
Yhteismäärä eri lestadiolaisryhmissä kaikissa maissa on muutamia satoja tuhansia.
Edelläoleva on lainattu osoitteesta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lestadiolaisuus
Lahkoksi kutsutaan kirkkoihin kuulumattomia epäraamatullisia ryhmittymiä, EI lestadiolaisia, paitsi, että ne, jotka eivät kestä Jumalan sanaa viljeleviä ja sen mukaan uskonsa ja elämänsä rakentavia meikäläisiä, HAUKKUVAT meitä lahkoiksi.
Nimeäpä jokin lahko?
tunnettu ja yleisesti hyväksytty. Lahkoa ei määritellä suoraan kirkon ulkopuolella olevaksi liikkeeksi, vaan nimenomaan ennenmainitulla tavalla. VL:t ja muut voivat todellakin miettiä, kuinka paljon omassa yhteisössä on lahkoksi määriteltyjä piirteitä. Asia erikseen on "Vaaralliset lahkot", joihin liittyy usein esim. joukkoitsemurhia.
Mutta mitä enemmän noita piirteitä yhteisöstä löytyy, sitä enemmän yhteisössä on tarkistamisen varaa. Ko. piirteitä löytyy USEISTA suomalaisista (sisäänpäinlämpiävistä) liikkeistä. Jännää on, että jokainen liike elää omasta varmuudestaan, VAIN ME olemme ainoita oikeita;)
>1. Liike/lahko eristäytyy (joko
>maantieteellisesti tai sosiaalisesti) muusta
>yhteiskunnasta.
En koe eristyneeni sen kummemin maantieteellisesti kuin sosiaalisestikaan. Kun mietin, kenen kanssa olen esimerkiksi kyläillyt viime aikoina, niin olen sekä itse käynyt että minulla on viimeksi käynyt ei-vl. (Jos ei lasketa kodeissa pidettävää vl-pyhäkoulua kyläilyksi). Perjantaina söin lounasta vanhan ei-vl-opiskelutoverini kanssa.
>2. Käännynnäinen (jäsen) tulee yhä
>riippuvammaksi liikkeen todellisuuskäsityksestä.
Millainen on vl-kristillisyyden todellisuuskäsite? Uskomme, että kuoleman jälkeen tapahtuu jako Kristuksen oikealle ja vasemmalle puolelle. Se, kummalle puolelle joutuu, riippuu elävästä uskosta. Elän tavallisen suomalaisen elämää, jossa toivoakseni edes hieman näkyvät elävän uskon hedelmät, joita me v-lestadiolaiset koemme olevan muidenkin hyvien asioiden kuin ehkäisemättömyyden, vaikka tältä palstalta voisi joskus muuta päätellä.
>3. Liike/lahko tekee jyrkän eron "meihin"
>ja "niihin muihin", "jumalalliseen"
>ja "saatanalliseen", "hyvään" ja "pahaan" ja
>niin edespäin.
Melperin mielestä kyllä. Meidän muiden mielestä ei. Korostamme olevamme armahdettuja syntisiä. Voimakas vastakkainasettelu lienee muutamien Pohjois-Pohjanmaan kuntien oma ongelma, tokkopa sielläkään kovin vahvana enää nykyään, siellä vaikuttavat vuosikymmenten epäluulot ja 70-luvun taisteluiden jälkeensä jättämät, vähitellen hiipuvat käsitykset.
>4. Muut tekevät käännynnäisen puolesta tärkeitä
>hänen omaa elämäänsä koskevia päätöksiä.
Tulisipa jostakin käännynnäinen, niin voisin alkaa tehdä tärkeitä hänen elämäänsä koskevia päätöksiä;-).
>5. Johtajat perustelevat tekojaan ja
>vaatimuksiaan jumalallisella auktoriteetilla.
Tekojaan? Vaatimuksiaan?
>6. Johtajat tai liikkeet pyrkivät
>yksisilmäisesti yhteen ainoaan päämäärään.
Johtajat? Päämäärään? Päämääränä on kunnian taivas kun maallinen elämä päättyy. Jos tähän päämäärään pyrkiminen "yksisilmäisesti" on väärin, niin kai sinä Kaisla sitten osaat kertoa, mikä on oikein?
Kaisla - uteliaisuuttani kysyn: mitä muita liikkeitä tarkoitit tuolla kommentillasi, kun puhut USEISTA?
Kun luetellaan erilaisia edellytyksiä sille, että lahkoa voidaan kutsua lahkoksi, niin sehän ei tarkoita että yhdestäkään lahkosta kautta aikain olisi välttämättä löytynyt jokainen listattu asia.
Eihän lahkon määritelmät ole mitään lakipykäliä jotka ehdottomasti on täytyttävä, jotta lahko olisi lahko. Jokainen ei-vl pitää lestadiolaisuutta ev.lut. kirkon lahkona. Ja yksi lahkon määritelmiä oli, että lahkolaiset itse pitävät loukkauksena lahkonsa nimittämistä lahkoksi. Todistelunne siitä, ettette muka olisi lahko, vain vahvistavat teidän kuuluvan lahkoon.
puuro oli puuroa ja keitto soppaa, sanottiin näin kun kirjoitin. Eli lahkoja olivat Jehovan todistajat, Vapaa kirkko jne. Nyt kun toteutuu se, että entisestä kieeletystä asiasta tehdään sallittu tekemällä siitä laki, ollaan tiellä, josta on raamatussa ennustettu: He kääntävät lainkin palvelemaan heidän omia tarkoituksiaan.