Olisin kysynyt teiltä, jotka ovat joskus palkanneet lapselle kotiin hoitajan, että minkä verran olette maksaneet hoitajalle palkkaa? Oletteko hakeneet kelalta yksityisen hoidon tukea, ja jos, niin minkä verran olette saaneet ja minkä verran on jäänyt itse maksettavaksi?
Kiinnostaisi kuulla myös, minkä verran on jäänyt maksettavaa, mikäli olette toisten perheiden kanssa muodostaneet ns. hoitoringin? Jos näin, niin oletteko olleet eri kodeissa esim. vuoroviikoin, vai aina jonkun hoitolapsen luona vai kuinka homma on toiminut?
Ja kiinnostaa vielä kuulla, mitä kautta olette löytäneet hoitajan tai mitä kautta suosittelisitte hoitajan etsimistä?
Harkitsen itse töihin paluuta (vaikka ei vielä tekisi mieli, mutta olosuhteiden pakosta varmaan mentävä), kun lapsi olisi noin 2v tai hieman alle, ja niin pientä en vielä missään nimessä halua laittaa päiväkotiin. Myös perhepäivähoitajalle vieminen epäilyttää monistakin syistä. Haluaisin, että lapsellani olisi joko oma hoitaja tai sitten maksimissaan kahden muun lapsen kanssa ns. hoitorinki. En nyt vain oikein tiedä mistä lähteä liikkeelle, joten olisi ensin mukava kuulla muiden kokemuksia. Kaikki tiedot ja kokemukset hoitajan palkkaamisesta kotiin kiinnostavat. Kiitos!
Hoitajan palkkaus kotiin?
26
1890
Vastaukset
- kauheaa
hoitaja kotiin on paras vaihtoehto. Missään tapauksessahan lapsellasi ei saa olla kavereita eikä hän saa oppia ryhmässä olemista. Kyllä täytyy ihmetellä noin itsekkäitä vanhempia, sinä et selvästikkään tiedä mikä lapsellesi on parasta. Sitten vielä toinen juttu, lapsesi on vielä niin pieni ettei hän osaa ilmaista millaista hoitoa hän saa kotiin tulevalta hoitajalta. Päiväkodissa on sentään muitakin lapsia ja monta hoitajaa ehkäpä hoito on valvotumpaa. Minä en luottaisi kenellekkään yksityiselle lastani, onhan näitä sairaanhoitaja juttuja ollut.
- nyt jotakin!
Eihän se poissulje kavereita jos ei käy päiväkodissa tai pp.hoitajalla! Alle kolmivuotias ei tarvitse ryhmässä olemisen taitoa, vaan hoivaa! Ota selvää asioista.
Aloittajalle, hoitajan saa kun on valmis maksamaan sitä palkkaakin! Itse olen hoitanut perheessä lapsia ja kotia, siivonnut, leiponut, hoitanut kaupassakäynnit, kerhotukset, pyykit jne. Mukavaa työtä "varaäiteenä". :) - TainaN
siinä vastaus.:) Kiitos huolenpidostasi, meidän lapsella kyllä on "kavereita" eli siis ikätovereitaan kyllä tapaa useamman kerran viikossa. Ei kyllä heistä vielä välitä, kun on vasta pian vuoden ikäinen. Olen itse ollut lähemmäs kymmenessä pk:ssa töissä ja mieluummin otan lapseni vaikka työpaikalle mukaan, kun vien yhteenkään ryhmään. Perhepäivähoitoon voisin viedä, mikäli tuntisin jonkun luotettavan. Koska en tunne, niin mieluiten itse haastattelen ja etsin sopivan hoitajan, jonka kanssa voimme sopia juuri minun lapselleni sopivan hoitotyyliin ja päivärytmin jne. Katson hoitoasiaa sitten uudelleen, kun lapsi alkaa olla yli 3v. Silloin pieni ryhmä voisi olla sopiva. Enkä ole nytkään poissulkenut hoitorinkiä, johon kuuluisi max 3 lasta.
Lisää vastauksia lukisin mielelläni! - yks vaan
TainaN kirjoitti:
siinä vastaus.:) Kiitos huolenpidostasi, meidän lapsella kyllä on "kavereita" eli siis ikätovereitaan kyllä tapaa useamman kerran viikossa. Ei kyllä heistä vielä välitä, kun on vasta pian vuoden ikäinen. Olen itse ollut lähemmäs kymmenessä pk:ssa töissä ja mieluummin otan lapseni vaikka työpaikalle mukaan, kun vien yhteenkään ryhmään. Perhepäivähoitoon voisin viedä, mikäli tuntisin jonkun luotettavan. Koska en tunne, niin mieluiten itse haastattelen ja etsin sopivan hoitajan, jonka kanssa voimme sopia juuri minun lapselleni sopivan hoitotyyliin ja päivärytmin jne. Katson hoitoasiaa sitten uudelleen, kun lapsi alkaa olla yli 3v. Silloin pieni ryhmä voisi olla sopiva. Enkä ole nytkään poissulkenut hoitorinkiä, johon kuuluisi max 3 lasta.
Lisää vastauksia lukisin mielelläni!kyllä ihmetellä " mieluummin otan lapseni vaikka työpaikalle mukaan". Miten ajattelit tehdä samaan aikaan töitä ja huolehtia lapsestasi? Tuo nyt ei ainakaan ole lapsen paras!
Kyllä hoitajan saa palkattua kotiin, jos on valmis siitä maksamaan. Yhteyttä vaan vaikka työkkäriin ja sieltä kysymään näitä palkkausasioita ja oma hakuilmoitus sinne. - 11+9
yks vaan kirjoitti:
kyllä ihmetellä " mieluummin otan lapseni vaikka työpaikalle mukaan". Miten ajattelit tehdä samaan aikaan töitä ja huolehtia lapsestasi? Tuo nyt ei ainakaan ole lapsen paras!
Kyllä hoitajan saa palkattua kotiin, jos on valmis siitä maksamaan. Yhteyttä vaan vaikka työkkäriin ja sieltä kysymään näitä palkkausasioita ja oma hakuilmoitus sinne.lausahdus nyt oli tarkoitettukin kärjistetyksi. En ole oikeasti ottamassa lastani työpaikalla, mutta en myöskään laittamassa päiväkotiin.
Tiedän kyllä, että työkkäriin voi mennä, mutta mieluiten en hae hoitajaa sitä kautta. Kaipaisin nyt omakohtaisia kokemuksia siitä, kuinka lasten hoidattaminen kotona on sujunut. Päätän vasta myöhemmin, minkälaiseen hoitoon päädyn eli oma hoitaja lapselle vai hoitorinki jne. Nyt on vaikea tehdä päätöstä, kun en ole kenenkään kokemuksia kuullut. Niistä voi tulla esille jotain, mitä en ole itse tajunnut miettiä. - äitykkkä
11+9 kirjoitti:
lausahdus nyt oli tarkoitettukin kärjistetyksi. En ole oikeasti ottamassa lastani työpaikalla, mutta en myöskään laittamassa päiväkotiin.
Tiedän kyllä, että työkkäriin voi mennä, mutta mieluiten en hae hoitajaa sitä kautta. Kaipaisin nyt omakohtaisia kokemuksia siitä, kuinka lasten hoidattaminen kotona on sujunut. Päätän vasta myöhemmin, minkälaiseen hoitoon päädyn eli oma hoitaja lapselle vai hoitorinki jne. Nyt on vaikea tehdä päätöstä, kun en ole kenenkään kokemuksia kuullut. Niistä voi tulla esille jotain, mitä en ole itse tajunnut miettiä.varmaan ettei kovin monella ole varaa palkata omaa hoitajaa kotiin? Siksi niitä vastauksia kokemuksesata on vaikea kirjoittaakin.
AInakin se on ongelma sitten kun se hoitaja on sairaana, niin teillä on palkanmaksuvelvollisuus, kun olette työnantajana, mutta lapsenne on edellen ilman hoitajaa niinä päivinä kun hoitaja sairastaa. Miten sen olitte ajaelleet järjestää? TainaN kirjoitti:
siinä vastaus.:) Kiitos huolenpidostasi, meidän lapsella kyllä on "kavereita" eli siis ikätovereitaan kyllä tapaa useamman kerran viikossa. Ei kyllä heistä vielä välitä, kun on vasta pian vuoden ikäinen. Olen itse ollut lähemmäs kymmenessä pk:ssa töissä ja mieluummin otan lapseni vaikka työpaikalle mukaan, kun vien yhteenkään ryhmään. Perhepäivähoitoon voisin viedä, mikäli tuntisin jonkun luotettavan. Koska en tunne, niin mieluiten itse haastattelen ja etsin sopivan hoitajan, jonka kanssa voimme sopia juuri minun lapselleni sopivan hoitotyyliin ja päivärytmin jne. Katson hoitoasiaa sitten uudelleen, kun lapsi alkaa olla yli 3v. Silloin pieni ryhmä voisi olla sopiva. Enkä ole nytkään poissulkenut hoitorinkiä, johon kuuluisi max 3 lasta.
Lisää vastauksia lukisin mielelläni!En jaksanut lukea kaikkia vastauksia, joten toivottavasti ei tule toistoa.
Ota ensin yhteyttä kelaan ja kerro, millä paikkakunnalla asut. Siellä ne kertovat sinulle, kuinka paljon saat tarkalleen ottaen yksityisen lastenhoidon tukea. Esimerkiksi Helsingissä kaupunkilisät pyörivät aika hyvin. Me saadaan kahdesta lapsesta 800-900 euroa ensi elokuussa tukea. Sitten loput maksetaan omasta pussista. Emme tiedä vielä, kuinka monta tuntia tarvitsemme hoitajan viikossa eikä täten olla keskusteltu rahastakaan.
Kannattaa olla tarkkana, kenet palkkaat lapsesi hoitajaksi. Me haastattelimme naapurin kanssa, jonka kanssa pidimme hoitorinkiä, useamman hoitajan. Kriteerinä oli yli 20 vuoden ikä ja aiempi lastenhoitokokemus perheessä. Soittelimme hoitajan kahteen entiseen työpaikkaan ja kun saimme molemmista paikoista hyvät suositukset, olimme vakuuttuneita.
Kun palkkaat hoitajan, kannattaa tehdä yksityiskohtainen työsopimus. Eli mitä työtehtäviä hänen kuuluu tehdä lastenhoidon lisäksi. Paha on parin kuukauden päästä alkaa mukisemaan, että miksei se ikinä täytä astianpesukonetta yms. Jotkut kun tuppaavat laskemaan pilkuntarkasti sen, että hehän eivät mitään ekstraa tee. Tuo on minusta hullua, sillä kun itse hoitelin joskus lukioaikoina vieraiden lapsia, minulle oli päivänselvää, että tiskit tehdään, leivänmurut pyyhitään pöydältä ja vähintääkin viedään roskis lähtiessä.
Myös hoitoringin kanssa kannattaa keskustella siitä tarkkaan, että jokainen pitää lasta hoidossa sen verran kuin on sovittu. Jos toinen perhe teettää hoitajalla vaikka hirveästi ylitöitä, niin siinä tulee eteen ongelma, miten ylitunnit korvataan. Jos hoitaja haluaa ottaa ylituntinsa vapaina, siinä on teille miettimistä, mihin lapsenne laitatte sillä välin, kun toinen perhe hyvittää ylitöitä. Hoitaako ko perhe esim. sillä aikaa teidänkin lastanne. Kaikesta kannattaa siis sopia pilkulleen ja kirjata asiat ylös paperille.
Mistähän puskasta tänne taas hyppäsi joku "sosiaalisuuden edistäjä", jonka mielestä 1-vuotias tarvitsee ryhmällisen kavereita. Mulla alkaa oikeasti keittää noi kansan syvät rivit: Mitä isompi hoitoryhmä, sen parempi. Juu, ja Matti Nykänen on Suomen hienoin julkkis, Big Brother paras ohjelma ja Tony Halmeesta seuraava presidentti...- 18+1
äitykkkä kirjoitti:
varmaan ettei kovin monella ole varaa palkata omaa hoitajaa kotiin? Siksi niitä vastauksia kokemuksesata on vaikea kirjoittaakin.
AInakin se on ongelma sitten kun se hoitaja on sairaana, niin teillä on palkanmaksuvelvollisuus, kun olette työnantajana, mutta lapsenne on edellen ilman hoitajaa niinä päivinä kun hoitaja sairastaa. Miten sen olitte ajaelleet järjestää?negatiiviset vastaukset johtuvat, että ihmiset ajattelevat meidän olevan jotain ökyrikkaita ja ovat kateellisia?:)
Siinä tapauksessa selvennetään vähän. Työ, johon olen ajatellut meneväni, on terveydenhoitajan päivätyötä eli ei todellakaan mitään suuripalkkaista. Mies on töissä ihan tavallisessa työpaikassa, jossa hänellä on vain hieman suurempi palkka kuin minulla. En ole menossa rahan takia työhön, koska olemme tottuneet pärjäämään vähällä. Yhdellä palkalla saamme juuri ja juuri talon velkaa maksettua ja muut kulut hoidettua. Olen vain vastavalmistunut, joten en kerta kaikkiaan uskalla olla vuosikaupalla kotona tekemättä yhtään oman alan työtä. Ei siis sinänsä haittaa, vaikka lähes koko palkkani menisikin lapsen hoidon järjestämiseen. Kyseessä olisi ehkä noin puolen vuoden tai maksimissaan vuoden järjestely. 18+1 kirjoitti:
negatiiviset vastaukset johtuvat, että ihmiset ajattelevat meidän olevan jotain ökyrikkaita ja ovat kateellisia?:)
Siinä tapauksessa selvennetään vähän. Työ, johon olen ajatellut meneväni, on terveydenhoitajan päivätyötä eli ei todellakaan mitään suuripalkkaista. Mies on töissä ihan tavallisessa työpaikassa, jossa hänellä on vain hieman suurempi palkka kuin minulla. En ole menossa rahan takia työhön, koska olemme tottuneet pärjäämään vähällä. Yhdellä palkalla saamme juuri ja juuri talon velkaa maksettua ja muut kulut hoidettua. Olen vain vastavalmistunut, joten en kerta kaikkiaan uskalla olla vuosikaupalla kotona tekemättä yhtään oman alan työtä. Ei siis sinänsä haittaa, vaikka lähes koko palkkani menisikin lapsen hoidon järjestämiseen. Kyseessä olisi ehkä noin puolen vuoden tai maksimissaan vuoden järjestely.Ei mekään rikkaita olla eikä oltu varsinkaan silloin, kun minä opiskelin ja mies kävi työssä. Silti palkkasimme tuolloin kotihoitajan. Minäkin halusin ilman muuta hoitaa kouluhommat loppuun ja ensi syksynäkin haluan ehdottomasti töihin. Lisää lapsia kun on toiveissa, niin en uskalla olla hankkimatta työkokemusta tässä välillä. Rahaa palaa, mutta semmoista se elämä on. Jotkut sijoittavat lastenhoitoon ja jotkut johonkin muuhun.
- joku vaan
18+1 kirjoitti:
negatiiviset vastaukset johtuvat, että ihmiset ajattelevat meidän olevan jotain ökyrikkaita ja ovat kateellisia?:)
Siinä tapauksessa selvennetään vähän. Työ, johon olen ajatellut meneväni, on terveydenhoitajan päivätyötä eli ei todellakaan mitään suuripalkkaista. Mies on töissä ihan tavallisessa työpaikassa, jossa hänellä on vain hieman suurempi palkka kuin minulla. En ole menossa rahan takia työhön, koska olemme tottuneet pärjäämään vähällä. Yhdellä palkalla saamme juuri ja juuri talon velkaa maksettua ja muut kulut hoidettua. Olen vain vastavalmistunut, joten en kerta kaikkiaan uskalla olla vuosikaupalla kotona tekemättä yhtään oman alan työtä. Ei siis sinänsä haittaa, vaikka lähes koko palkkani menisikin lapsen hoidon järjestämiseen. Kyseessä olisi ehkä noin puolen vuoden tai maksimissaan vuoden järjestely.kyse kateellisuudesta vaan siitä, että se on kallisa ratkaisu, johon ei todellakaan monella ole varaa ja siksi se on harvinaista. Ja koska se on harvinaista, niin vastauksiakaan ei ole omista kokemuksista kovin monella kerottavaksi. Teidän pitää myös ratakasita noi hoitajan sairasupäivät jotenkin.
- kauheaa
nyt jotakin! kirjoitti:
Eihän se poissulje kavereita jos ei käy päiväkodissa tai pp.hoitajalla! Alle kolmivuotias ei tarvitse ryhmässä olemisen taitoa, vaan hoivaa! Ota selvää asioista.
Aloittajalle, hoitajan saa kun on valmis maksamaan sitä palkkaakin! Itse olen hoitanut perheessä lapsia ja kotia, siivonnut, leiponut, hoitanut kaupassakäynnit, kerhotukset, pyykit jne. Mukavaa työtä "varaäiteenä". :)ensin lapsi että tietäisit mitä 3 vuotias tarvitsee. Kumma kun tuollaiset asiasta mitään tietävät kommentoivat täällä ja luulevat olevansa asiatuntijoita.
- kauheaa
TainaN kirjoitti:
siinä vastaus.:) Kiitos huolenpidostasi, meidän lapsella kyllä on "kavereita" eli siis ikätovereitaan kyllä tapaa useamman kerran viikossa. Ei kyllä heistä vielä välitä, kun on vasta pian vuoden ikäinen. Olen itse ollut lähemmäs kymmenessä pk:ssa töissä ja mieluummin otan lapseni vaikka työpaikalle mukaan, kun vien yhteenkään ryhmään. Perhepäivähoitoon voisin viedä, mikäli tuntisin jonkun luotettavan. Koska en tunne, niin mieluiten itse haastattelen ja etsin sopivan hoitajan, jonka kanssa voimme sopia juuri minun lapselleni sopivan hoitotyyliin ja päivärytmin jne. Katson hoitoasiaa sitten uudelleen, kun lapsi alkaa olla yli 3v. Silloin pieni ryhmä voisi olla sopiva. Enkä ole nytkään poissulkenut hoitorinkiä, johon kuuluisi max 3 lasta.
Lisää vastauksia lukisin mielelläni!siinä vastaus. :) "Olen itse ollut lähemmäs kymmenessä pk:ssa töissä ja mieluummin otan lapseni vaikka työpaikalle mukaan, kun vien yhteenkään ryhmään." ???????????????????????????
- TainaN
joku vaan kirjoitti:
kyse kateellisuudesta vaan siitä, että se on kallisa ratkaisu, johon ei todellakaan monella ole varaa ja siksi se on harvinaista. Ja koska se on harvinaista, niin vastauksiakaan ei ole omista kokemuksista kovin monella kerottavaksi. Teidän pitää myös ratakasita noi hoitajan sairasupäivät jotenkin.
emme kyllä mieheni kanssa tienaa yhtään enenpää kuin keskivertopariskunta. Minä olen miniäitiypäivärahalla, koska opiskelin odotusaikana. Kuten sanoin, tuskin minulle palkkaa kovinkaan paljoa käteen jää.
- joku vaan
TainaN kirjoitti:
emme kyllä mieheni kanssa tienaa yhtään enenpää kuin keskivertopariskunta. Minä olen miniäitiypäivärahalla, koska opiskelin odotusaikana. Kuten sanoin, tuskin minulle palkkaa kovinkaan paljoa käteen jää.
ehkä kysyä annette28:lta, että miten he hoitivat hoitajan sairastumiset tai hoitajan jonkin pakollisen menon aiheuttamat ongelmat. Niihin ainakin pitää olla varautunut jollakin tapaa.
Monet varmastikin ottavat kunnallisen päivähoitopaikan tarhasta tai perhepäiväjoitajalta juurikin tuon takia, ettei tarvitse murehtia yllä olevia tilanteita. joku vaan kirjoitti:
ehkä kysyä annette28:lta, että miten he hoitivat hoitajan sairastumiset tai hoitajan jonkin pakollisen menon aiheuttamat ongelmat. Niihin ainakin pitää olla varautunut jollakin tapaa.
Monet varmastikin ottavat kunnallisen päivähoitopaikan tarhasta tai perhepäiväjoitajalta juurikin tuon takia, ettei tarvitse murehtia yllä olevia tilanteita.Sitten vanhemmat jakoivat hoitovastuun puoliksi. Kyllä ne työnantajat ainakin meidän tapauksessamme puhetta ymmärsivät, kun kerroimme, että kotihoitaja on sairastunut.
- 6+14
kauheaa kirjoitti:
siinä vastaus. :) "Olen itse ollut lähemmäs kymmenessä pk:ssa töissä ja mieluummin otan lapseni vaikka työpaikalle mukaan, kun vien yhteenkään ryhmään." ???????????????????????????
enää ole päiväkodissa töissä, olen OLLUT.
- TainaN
annette28 kirjoitti:
En jaksanut lukea kaikkia vastauksia, joten toivottavasti ei tule toistoa.
Ota ensin yhteyttä kelaan ja kerro, millä paikkakunnalla asut. Siellä ne kertovat sinulle, kuinka paljon saat tarkalleen ottaen yksityisen lastenhoidon tukea. Esimerkiksi Helsingissä kaupunkilisät pyörivät aika hyvin. Me saadaan kahdesta lapsesta 800-900 euroa ensi elokuussa tukea. Sitten loput maksetaan omasta pussista. Emme tiedä vielä, kuinka monta tuntia tarvitsemme hoitajan viikossa eikä täten olla keskusteltu rahastakaan.
Kannattaa olla tarkkana, kenet palkkaat lapsesi hoitajaksi. Me haastattelimme naapurin kanssa, jonka kanssa pidimme hoitorinkiä, useamman hoitajan. Kriteerinä oli yli 20 vuoden ikä ja aiempi lastenhoitokokemus perheessä. Soittelimme hoitajan kahteen entiseen työpaikkaan ja kun saimme molemmista paikoista hyvät suositukset, olimme vakuuttuneita.
Kun palkkaat hoitajan, kannattaa tehdä yksityiskohtainen työsopimus. Eli mitä työtehtäviä hänen kuuluu tehdä lastenhoidon lisäksi. Paha on parin kuukauden päästä alkaa mukisemaan, että miksei se ikinä täytä astianpesukonetta yms. Jotkut kun tuppaavat laskemaan pilkuntarkasti sen, että hehän eivät mitään ekstraa tee. Tuo on minusta hullua, sillä kun itse hoitelin joskus lukioaikoina vieraiden lapsia, minulle oli päivänselvää, että tiskit tehdään, leivänmurut pyyhitään pöydältä ja vähintääkin viedään roskis lähtiessä.
Myös hoitoringin kanssa kannattaa keskustella siitä tarkkaan, että jokainen pitää lasta hoidossa sen verran kuin on sovittu. Jos toinen perhe teettää hoitajalla vaikka hirveästi ylitöitä, niin siinä tulee eteen ongelma, miten ylitunnit korvataan. Jos hoitaja haluaa ottaa ylituntinsa vapaina, siinä on teille miettimistä, mihin lapsenne laitatte sillä välin, kun toinen perhe hyvittää ylitöitä. Hoitaako ko perhe esim. sillä aikaa teidänkin lastanne. Kaikesta kannattaa siis sopia pilkulleen ja kirjata asiat ylös paperille.
Mistähän puskasta tänne taas hyppäsi joku "sosiaalisuuden edistäjä", jonka mielestä 1-vuotias tarvitsee ryhmällisen kavereita. Mulla alkaa oikeasti keittää noi kansan syvät rivit: Mitä isompi hoitoryhmä, sen parempi. Juu, ja Matti Nykänen on Suomen hienoin julkkis, Big Brother paras ohjelma ja Tony Halmeesta seuraava presidentti...asiallisesta vastauksesta. Saako kysyä, minkä verran sitten hoitajalle maksoitte yhteensä sen toisen perheen kanssa? Entä mitä kautta etsitte hoitajan ja oliko hakijoiden taso hyvä? Menivätkö lapset vuoroviikoin toisen kotiin, vai miten olitte asian järjestäneet? Entä ruoka-asiat? Hommasitteko itse ruoka-aineet, joista hoitaja laittoi ruoan, vai teittekö itse valmiiksi? Tämäkin mietityttää omalla kohdallani, koska haluan, että lapsi saa kotona tehtyä ruokaa, eikä mitään eineksiä. Jos toisella perheellä olisi asiasta erilainen näkemys, niin se olisi harmi.
Kauheasti kysymyksiä, kiitos jos jaksat vastailla.:) TainaN kirjoitti:
asiallisesta vastauksesta. Saako kysyä, minkä verran sitten hoitajalle maksoitte yhteensä sen toisen perheen kanssa? Entä mitä kautta etsitte hoitajan ja oliko hakijoiden taso hyvä? Menivätkö lapset vuoroviikoin toisen kotiin, vai miten olitte asian järjestäneet? Entä ruoka-asiat? Hommasitteko itse ruoka-aineet, joista hoitaja laittoi ruoan, vai teittekö itse valmiiksi? Tämäkin mietityttää omalla kohdallani, koska haluan, että lapsi saa kotona tehtyä ruokaa, eikä mitään eineksiä. Jos toisella perheellä olisi asiasta erilainen näkemys, niin se olisi harmi.
Kauheasti kysymyksiä, kiitos jos jaksat vastailla.:)Voi että, kun en muista enää noista raha-asioista. Olisikohan ollut 1500 euroa kuukaudessa? En kyllä muista lainkaan, mitä jäi maksettavaksi omasta pussista silloisen yksityisen tuen aikaan.
Etsimme hoitajaa www.hoitopaikka.net - sivuston kautta, mutta sitten sattui kohdalle tämä eräs tutuntuttu. Hakijoita oli, mutta rankkasimme pois kovalla kädellä esim. alle 20-vuotiaat, lastenhoitokokemusta vailla olevat, vieraskieliset ym. Teimme vielä semmoisen jutun, että otimme lapset mukaan haastattelutilanteeseen. Eivät lapset olleet siinä tietenkään koko aikaa, mutta kävivätpä pyörähtämässä sen verran, että näimme, miten hoitaja otti kontaktia lapsiin. Jos olisi katsellut vain ihmeissään eikä olisi jutellut mitään ym. niin ei olisi tarvinnut tulla meille töihin. :) Juuri eräs äitituttu kertoi haastatelleensa 16 hakijaa, joista moni oli lastenhoitajia, jotka eivät jostakin syystä halunneet työskennellä päiväkodissa.
Meillä lapset olivat vuoroviikoin meillä ja naapurissa. Se, kenen luona oli hoito, teki ruuat mahdollisimman valmiiksi. Riisiä ja perunoita en keittänyt, mutta ruoka oli muuten täysin valmista ja astiatkin olin ottanut valmiiksi. Minäkin olen tarkka tuosta asiasta, ettei eineksiä syötetä, joten onneksi sattui samanhenkinen naapuri. Hoitaja ei tietenkään maksanut ruuasta, vaan ruokaetu sisältyi palkkaan. Kannattaa myös sopia siitä tarkkaan, ostetaanko luomua vai millaista ruokaa. Siitä tulee helposti napinaa, jos toinen venyttää penniä ruuan valmistuksessa ja toinen laittaa ateriat viimeisen päälle.
Kannattaa tehdä tosiaan tarkka sopimus siitä, että mitä hoitajan työtehtäviin kuuluu. Lisäksi kannattaa painottaa sitä, että työaika käytetään lasten ehdoilla olemiseen eikä esim. siten, että hoitaja laittaa lapset kaksostenrattaisiin ja lähtee päiväksi Ikeaan tai kavereilleen. Me ei myöskään hyväksytty sitä, että hoitaja tuo meille omia kavereitansa työaikana. Lasten elämää on asukaspuistoissa, perhekerhoissa ja vastaavissa paikoissa. Painotimme myös, että me halutaan, että lasten kanssa yksinkertaisesti OLLAAN. Sen takia emme vaatineet kotitöitä lastenhoidon lisäksi.
Kuulin juuri tuolla ulkona, että kunta tulee vastaan varahoidon järjestämisessä ainakin joissakin paikoissa, jos kotihoitaja sairastuu. Kun ilmoitatte päivähoitojärjestelystä Kelalle ja päivähoidon aluejohtaja käy tsekkaamassa kotinne, että se soveltuu lasten päivähoitopaikaksi, kannattaa mainita asiasta samalla hänelle. Kelasta saatte myös tiedot, miten maksatte hoitajanne eläkemaksut, vakuutukset ja mitä lie siihen kuuluukaan. Ei ne mitään vaikeita juttuja ole, mutta lapseni hoidossaolosta on jo pari vuotta enkä enää muista noin yksityiskohtaisia asioita ulkoa. Ai niin ja noista ylitöistä sanoisin vielä sen verran kokemuksen syvällä rintaäänellä, että suosittelisin sopimaan asiat siten, ettei hoitajalla teetetä ylitöitä ainakaan kovin paljon. Tai jos joku niitä teettää, niin ylitunnit korvataan rahalla. Tuo ylituntien takaisin maksaminen vapaatunteina on kaikkien kannalta tosi ongelmallista.
Keskeistä on siis mahdollisimman yksityiskohtaiset sopimukset
- palkasta (sis. juoksevat kulut)
- hoitoajasta (mahdolliset ylityöt ja niiden korvaaminen)
- hoitajan työtehtävistä
ja sopimusten kirjaaminen paperille.
Tsemppiä ja iloa!- itse hoidan.
kauheaa kirjoitti:
ensin lapsi että tietäisit mitä 3 vuotias tarvitsee. Kumma kun tuollaiset asiasta mitään tietävät kommentoivat täällä ja luulevat olevansa asiatuntijoita.
Turun Sanomat 22.2.2009 kirjoituksesta pätkiä
TAIMET TIUKOILLA TARHASSA
Suomen päivähoitojärjestelmä syntyi yhteiskunnan murroksessa, jossa maaltamuutto oli voimakasta ja äidit lähtivät palkkatyöhön. Järjestelmä luotiin lapsen pelastamiseksi jäämästä heitteille.
Professori ihmettelee, miksi järjestelmä on sittemmin saanut sellaista hehkua, että moni luulee päivähoidon olevan lapselle jopa paras ratkaisu.
Nykyään käytössä on uutta tietoa lapsen aivojen kehityksestä. Jos se saisi sanella, sellainen käsite kuin alle kolmivuotiaan subjektiivinen oikeus päivähoitoon romutettaisiin.
- Alle kolmivuotiailla tulisi olla subjektiivinen oikeus kasvaa kotona. Älyllinen rehellisyys edellyttää sen toteamista, että lapsi ei tätä oikeutta tarvitse, mutta yhteiskunta ja työelämä tarvitsevat, sanoo Keltikangas-Järvinen.
Hänen mukaansa normaali pikkulapsi ei tarvitse kehittyäkseen päivähoitoa. Tarpeellista tai jopa välttämätöntä päivähoito on vain ongelmaperheiden lapsille, joille hoitopaikka tarjoaa esimerkiksi lämpimän aterian ja jopa suojan vanhempien aggressiivisuudelta.
Professoria häiritsee se, että päivähoitoa puolustellaan asioilla, jotka eivät oikeasti ole sidoksissa päivähoitoon: esimerkiksi kavereilla, pihalla leikkimisellä ja ongelmaperheiden auttamisella.
Hoitoon vasta yli 1,5-vuotiaana
Mitä siis pitäisi tehdä äidin, jonka vanhempainvapaa on päättymässä?
Kehityspsykologiaan erikoistunut professori vastaa, että pahin mahdollinen aika erota äidistä on vierastamisikä eli 9-10 kuukautta. Se järkyttää perusturvallisuutta. Tasan yksi vuotta on parempi, mutta se ei vielä mahdollista siirtymistä suoraan ryhmään.
Lapsen olisi hyvä saada olla vanhempiensa hoidossa noin puolitoistavuotiaaksi. Tässä iässä saavutetaan tietty kiintymyssuhteen vaihe, jolle jatkokehitys rakentuu.
Keltikangas-Järvisen mukaan jokainen kuukausi, jonka ihan pienen lapsen kotona oloa voi venyttää, on lapselle hyväksi, ja jokainen tunti, jonka isomman lapsen hoitopäivästä saa pois, on lapsen etu.
Vuoden, puolentoista ja kolmen vuoden etapit ovat kuin luonnonlakeja. Lapsi käy läpi tietyn psyykkisen kehityksen ja kykenee eri vaiheissa oppimaan eri asioita. Se, mitä hän oppii, ei ole niinkään yhteydessä ympäristön virikkeisiin eikä hoitajien koulutukseen, vaan lapsen aivoihin.
Keltikangas-Järvisen mukaan tämä maturaation käsite tuntuu osalta ammattilaisiakin olevan hukassa.
Suuri ryhmä haittaa älyllistä kehitystä
Noin puolitoistavuotias voi olla erossa ensimmäisestä kiintymyssuhteestaan joitakin tunteja. Äiti voi aloittaa työn, mutta aluksi esimerkiksi kuusi tuntia riittäisi.
Puolitoistavuotias ei ole kypsä ryhmään, vaikka Suomessa pidetäänkin selviönä sitä, että päivähoito tapahtuu ryhmässä ja kodin ulkopuolella. Ryhmä voi olla riskitekijä.
Isoon ryhmään tuikatun puolitoistavuotiaan tuntemuksia on mahdoton saada selville, mutta Keltikangas-Järvisen mukaan samalta saattaisi tuntua länsimaalaisesta kiinalaisella torilla: ihmisiä on valtavasti, et ymmärrä puhetta, yrität löytää tuttuja, ahdistaa.
- Siirtyminen liian aikaisin suureen ryhmään haittaa lapsen älyllistä ja kielellistä kehitystä. Tästä on selvä tutkimusnäyttö.
- Toinen asia on melu. Alle kolmivuotiaan lapsen aivot kehittyvät voimakkaasti. On osoitettu, että jatkuva melu haittaa niiden kehitystä.
Perhepäivähoito tai hoitajan saaminen kotiin olisi siis puolitoistavuotiaalle paras malli.
- Tämänikäinen ei aivojensa kehitysvaiheen takia kykene solmimaan kiintymyssuhdetta kuin 3-4 ihmiseen. Vanhempien lisäksi tähän ei mahdu kuin yksi hoitaja.
Hoitopäivän tulisi olla lyhyt, ympäristön tuttu, hoitajan pysyvä ja hoitolapsia vain 3-4, jotta sosiaalisten tapahtumien määrä on lapsen hallittavissa. Kehityspsykologia siis huutaa: lisää perhepäivähoitoa!
Liian iso ryhmä lietsoo aggressiota
Keltikangas-Järvisen mukaan kolmivuotiaallekin koti on paras hoitopaikka. Kolme vuotta on kotihoidon tuen yläraja, minkä jälkeen lapsi moni lapsi siirtyy päivähoitoon. Raja on kehityspsykologian perusteella oikeassa kohdassa. 3-4-vuotias oppii päiväkodissa jo esimerkiksi paljon puhuttuja sosiaalisia taitoja.
- Varhaiskasvatuksesta voi puhua vasta yli kolmivuotiaiden kohdalla. Sitä nuoremmilla kyse on hoivasta.
Todellisuutta ovat yli kymmenen lapsen alle 3-vuotiaiden ryhmät ja paikoin lähes 30 lapsen isojen ryhmät. Keltikangas-Järvisen mukaan tutkimuksissa havaitut ihannekoot ovat ihan eri maailmasta: alle kolmivuotiaiden ryhmässä se olisi 6-8 lasta, kun yli 12 muodostaa jo riskin.
- Kun sosiaalinen kenttä ei ole hallittavissa, lapsi ei voi oppia sosiaalisia taitoja, vaan turvautuu aggressioon. - Asiaa!
itse hoidan. kirjoitti:
Turun Sanomat 22.2.2009 kirjoituksesta pätkiä
TAIMET TIUKOILLA TARHASSA
Suomen päivähoitojärjestelmä syntyi yhteiskunnan murroksessa, jossa maaltamuutto oli voimakasta ja äidit lähtivät palkkatyöhön. Järjestelmä luotiin lapsen pelastamiseksi jäämästä heitteille.
Professori ihmettelee, miksi järjestelmä on sittemmin saanut sellaista hehkua, että moni luulee päivähoidon olevan lapselle jopa paras ratkaisu.
Nykyään käytössä on uutta tietoa lapsen aivojen kehityksestä. Jos se saisi sanella, sellainen käsite kuin alle kolmivuotiaan subjektiivinen oikeus päivähoitoon romutettaisiin.
- Alle kolmivuotiailla tulisi olla subjektiivinen oikeus kasvaa kotona. Älyllinen rehellisyys edellyttää sen toteamista, että lapsi ei tätä oikeutta tarvitse, mutta yhteiskunta ja työelämä tarvitsevat, sanoo Keltikangas-Järvinen.
Hänen mukaansa normaali pikkulapsi ei tarvitse kehittyäkseen päivähoitoa. Tarpeellista tai jopa välttämätöntä päivähoito on vain ongelmaperheiden lapsille, joille hoitopaikka tarjoaa esimerkiksi lämpimän aterian ja jopa suojan vanhempien aggressiivisuudelta.
Professoria häiritsee se, että päivähoitoa puolustellaan asioilla, jotka eivät oikeasti ole sidoksissa päivähoitoon: esimerkiksi kavereilla, pihalla leikkimisellä ja ongelmaperheiden auttamisella.
Hoitoon vasta yli 1,5-vuotiaana
Mitä siis pitäisi tehdä äidin, jonka vanhempainvapaa on päättymässä?
Kehityspsykologiaan erikoistunut professori vastaa, että pahin mahdollinen aika erota äidistä on vierastamisikä eli 9-10 kuukautta. Se järkyttää perusturvallisuutta. Tasan yksi vuotta on parempi, mutta se ei vielä mahdollista siirtymistä suoraan ryhmään.
Lapsen olisi hyvä saada olla vanhempiensa hoidossa noin puolitoistavuotiaaksi. Tässä iässä saavutetaan tietty kiintymyssuhteen vaihe, jolle jatkokehitys rakentuu.
Keltikangas-Järvisen mukaan jokainen kuukausi, jonka ihan pienen lapsen kotona oloa voi venyttää, on lapselle hyväksi, ja jokainen tunti, jonka isomman lapsen hoitopäivästä saa pois, on lapsen etu.
Vuoden, puolentoista ja kolmen vuoden etapit ovat kuin luonnonlakeja. Lapsi käy läpi tietyn psyykkisen kehityksen ja kykenee eri vaiheissa oppimaan eri asioita. Se, mitä hän oppii, ei ole niinkään yhteydessä ympäristön virikkeisiin eikä hoitajien koulutukseen, vaan lapsen aivoihin.
Keltikangas-Järvisen mukaan tämä maturaation käsite tuntuu osalta ammattilaisiakin olevan hukassa.
Suuri ryhmä haittaa älyllistä kehitystä
Noin puolitoistavuotias voi olla erossa ensimmäisestä kiintymyssuhteestaan joitakin tunteja. Äiti voi aloittaa työn, mutta aluksi esimerkiksi kuusi tuntia riittäisi.
Puolitoistavuotias ei ole kypsä ryhmään, vaikka Suomessa pidetäänkin selviönä sitä, että päivähoito tapahtuu ryhmässä ja kodin ulkopuolella. Ryhmä voi olla riskitekijä.
Isoon ryhmään tuikatun puolitoistavuotiaan tuntemuksia on mahdoton saada selville, mutta Keltikangas-Järvisen mukaan samalta saattaisi tuntua länsimaalaisesta kiinalaisella torilla: ihmisiä on valtavasti, et ymmärrä puhetta, yrität löytää tuttuja, ahdistaa.
- Siirtyminen liian aikaisin suureen ryhmään haittaa lapsen älyllistä ja kielellistä kehitystä. Tästä on selvä tutkimusnäyttö.
- Toinen asia on melu. Alle kolmivuotiaan lapsen aivot kehittyvät voimakkaasti. On osoitettu, että jatkuva melu haittaa niiden kehitystä.
Perhepäivähoito tai hoitajan saaminen kotiin olisi siis puolitoistavuotiaalle paras malli.
- Tämänikäinen ei aivojensa kehitysvaiheen takia kykene solmimaan kiintymyssuhdetta kuin 3-4 ihmiseen. Vanhempien lisäksi tähän ei mahdu kuin yksi hoitaja.
Hoitopäivän tulisi olla lyhyt, ympäristön tuttu, hoitajan pysyvä ja hoitolapsia vain 3-4, jotta sosiaalisten tapahtumien määrä on lapsen hallittavissa. Kehityspsykologia siis huutaa: lisää perhepäivähoitoa!
Liian iso ryhmä lietsoo aggressiota
Keltikangas-Järvisen mukaan kolmivuotiaallekin koti on paras hoitopaikka. Kolme vuotta on kotihoidon tuen yläraja, minkä jälkeen lapsi moni lapsi siirtyy päivähoitoon. Raja on kehityspsykologian perusteella oikeassa kohdassa. 3-4-vuotias oppii päiväkodissa jo esimerkiksi paljon puhuttuja sosiaalisia taitoja.
- Varhaiskasvatuksesta voi puhua vasta yli kolmivuotiaiden kohdalla. Sitä nuoremmilla kyse on hoivasta.
Todellisuutta ovat yli kymmenen lapsen alle 3-vuotiaiden ryhmät ja paikoin lähes 30 lapsen isojen ryhmät. Keltikangas-Järvisen mukaan tutkimuksissa havaitut ihannekoot ovat ihan eri maailmasta: alle kolmivuotiaiden ryhmässä se olisi 6-8 lasta, kun yli 12 muodostaa jo riskin.
- Kun sosiaalinen kenttä ei ole hallittavissa, lapsi ei voi oppia sosiaalisia taitoja, vaan turvautuu aggressioon.Jes. Kiitos!
- kauheaa
itse hoidan. kirjoitti:
Turun Sanomat 22.2.2009 kirjoituksesta pätkiä
TAIMET TIUKOILLA TARHASSA
Suomen päivähoitojärjestelmä syntyi yhteiskunnan murroksessa, jossa maaltamuutto oli voimakasta ja äidit lähtivät palkkatyöhön. Järjestelmä luotiin lapsen pelastamiseksi jäämästä heitteille.
Professori ihmettelee, miksi järjestelmä on sittemmin saanut sellaista hehkua, että moni luulee päivähoidon olevan lapselle jopa paras ratkaisu.
Nykyään käytössä on uutta tietoa lapsen aivojen kehityksestä. Jos se saisi sanella, sellainen käsite kuin alle kolmivuotiaan subjektiivinen oikeus päivähoitoon romutettaisiin.
- Alle kolmivuotiailla tulisi olla subjektiivinen oikeus kasvaa kotona. Älyllinen rehellisyys edellyttää sen toteamista, että lapsi ei tätä oikeutta tarvitse, mutta yhteiskunta ja työelämä tarvitsevat, sanoo Keltikangas-Järvinen.
Hänen mukaansa normaali pikkulapsi ei tarvitse kehittyäkseen päivähoitoa. Tarpeellista tai jopa välttämätöntä päivähoito on vain ongelmaperheiden lapsille, joille hoitopaikka tarjoaa esimerkiksi lämpimän aterian ja jopa suojan vanhempien aggressiivisuudelta.
Professoria häiritsee se, että päivähoitoa puolustellaan asioilla, jotka eivät oikeasti ole sidoksissa päivähoitoon: esimerkiksi kavereilla, pihalla leikkimisellä ja ongelmaperheiden auttamisella.
Hoitoon vasta yli 1,5-vuotiaana
Mitä siis pitäisi tehdä äidin, jonka vanhempainvapaa on päättymässä?
Kehityspsykologiaan erikoistunut professori vastaa, että pahin mahdollinen aika erota äidistä on vierastamisikä eli 9-10 kuukautta. Se järkyttää perusturvallisuutta. Tasan yksi vuotta on parempi, mutta se ei vielä mahdollista siirtymistä suoraan ryhmään.
Lapsen olisi hyvä saada olla vanhempiensa hoidossa noin puolitoistavuotiaaksi. Tässä iässä saavutetaan tietty kiintymyssuhteen vaihe, jolle jatkokehitys rakentuu.
Keltikangas-Järvisen mukaan jokainen kuukausi, jonka ihan pienen lapsen kotona oloa voi venyttää, on lapselle hyväksi, ja jokainen tunti, jonka isomman lapsen hoitopäivästä saa pois, on lapsen etu.
Vuoden, puolentoista ja kolmen vuoden etapit ovat kuin luonnonlakeja. Lapsi käy läpi tietyn psyykkisen kehityksen ja kykenee eri vaiheissa oppimaan eri asioita. Se, mitä hän oppii, ei ole niinkään yhteydessä ympäristön virikkeisiin eikä hoitajien koulutukseen, vaan lapsen aivoihin.
Keltikangas-Järvisen mukaan tämä maturaation käsite tuntuu osalta ammattilaisiakin olevan hukassa.
Suuri ryhmä haittaa älyllistä kehitystä
Noin puolitoistavuotias voi olla erossa ensimmäisestä kiintymyssuhteestaan joitakin tunteja. Äiti voi aloittaa työn, mutta aluksi esimerkiksi kuusi tuntia riittäisi.
Puolitoistavuotias ei ole kypsä ryhmään, vaikka Suomessa pidetäänkin selviönä sitä, että päivähoito tapahtuu ryhmässä ja kodin ulkopuolella. Ryhmä voi olla riskitekijä.
Isoon ryhmään tuikatun puolitoistavuotiaan tuntemuksia on mahdoton saada selville, mutta Keltikangas-Järvisen mukaan samalta saattaisi tuntua länsimaalaisesta kiinalaisella torilla: ihmisiä on valtavasti, et ymmärrä puhetta, yrität löytää tuttuja, ahdistaa.
- Siirtyminen liian aikaisin suureen ryhmään haittaa lapsen älyllistä ja kielellistä kehitystä. Tästä on selvä tutkimusnäyttö.
- Toinen asia on melu. Alle kolmivuotiaan lapsen aivot kehittyvät voimakkaasti. On osoitettu, että jatkuva melu haittaa niiden kehitystä.
Perhepäivähoito tai hoitajan saaminen kotiin olisi siis puolitoistavuotiaalle paras malli.
- Tämänikäinen ei aivojensa kehitysvaiheen takia kykene solmimaan kiintymyssuhdetta kuin 3-4 ihmiseen. Vanhempien lisäksi tähän ei mahdu kuin yksi hoitaja.
Hoitopäivän tulisi olla lyhyt, ympäristön tuttu, hoitajan pysyvä ja hoitolapsia vain 3-4, jotta sosiaalisten tapahtumien määrä on lapsen hallittavissa. Kehityspsykologia siis huutaa: lisää perhepäivähoitoa!
Liian iso ryhmä lietsoo aggressiota
Keltikangas-Järvisen mukaan kolmivuotiaallekin koti on paras hoitopaikka. Kolme vuotta on kotihoidon tuen yläraja, minkä jälkeen lapsi moni lapsi siirtyy päivähoitoon. Raja on kehityspsykologian perusteella oikeassa kohdassa. 3-4-vuotias oppii päiväkodissa jo esimerkiksi paljon puhuttuja sosiaalisia taitoja.
- Varhaiskasvatuksesta voi puhua vasta yli kolmivuotiaiden kohdalla. Sitä nuoremmilla kyse on hoivasta.
Todellisuutta ovat yli kymmenen lapsen alle 3-vuotiaiden ryhmät ja paikoin lähes 30 lapsen isojen ryhmät. Keltikangas-Järvisen mukaan tutkimuksissa havaitut ihannekoot ovat ihan eri maailmasta: alle kolmivuotiaiden ryhmässä se olisi 6-8 lasta, kun yli 12 muodostaa jo riskin.
- Kun sosiaalinen kenttä ei ole hallittavissa, lapsi ei voi oppia sosiaalisia taitoja, vaan turvautuu aggressioon.taas yksi rva Mikkonen :o
- näköjään
kauheaa kirjoitti:
taas yksi rva Mikkonen :o
taas yksi idiootti :o
Antaisit lapsesi adoptioon, senkin huono äiti.
- Lasteni äiti
saanut vastauksia. Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että hoitaja kotiin olisi lapselle paras vaihtoehto. Valitettavasti se vain on niin kallis vaihtoehto, että ei yleensä ole mahdollinen. Hoitaja kun tekee kokopäivätyötä (ja usein vielä normaalia pidempää päivää), hänen tulee saada siitä myös kokopäivätyön palkka. Eli sellainen, jolla hän elää. Vaikka hoitajien palkkataso ei hyvä olekaan, niin harvalla muullakaan on. Toisin sanoen kun omasta palkastasi vähennetään verot ja nettotuloista maksat hoitajan palkan (brutto) ja työnantajakulut, niin saat olla varsin hyväpalkkainen, jos siitä vielä rahaa yli jää. Tai jos edes riittää. Yksityisenhoidon tuki ei kovinkaan paljoa asiaa auta.
Lisäksi hoitajan kotiin saamisessa on riskinsä. Tosin niin on aina, kun lapsensa uskoo vieraalle, vaikka päiväkotiin. Hoitorinki voisi taloudellisesti olla jo mahdollinen ja siitä voisi selvitä huomattavasti halvemmin kustannuksin, jos lapsia on vain yksi. Jos hoitajan bruttotulot on vaikka 1800 euroa ja se jaettuna kolmelle (jos on kolme lasta), jää maksettavaa 600 euroa perhettä kohti. Siihen saa yksityisen hoidon tuen. Mutta lisäksi tulee vielä työnantajakulut. Voisi laskea, että maksettavaa tulisi tuo noin 600 euroa lasta kohti, vaikka tämä on tietysti vain teoreettinen laskelma. Eikä ehkä hoitorinkiin ole helposti löytymässä muita lapsia.
Onnea etsintään.- TainaN
sinullekin vastauksesta. Tottahan tuo on, että hoitajan palkkaaminen kokopäiväisesti vain yhdelle lapselle on tosi kallista. Varmaan täytyy miettiä sitä hoitorinkiasiaa, jossa toisaalta on sitten taas paljon muuta mietittävää, kun päätöksiä ei voikaan tehdä yksin. Ja ylipäätään pitäisi löytyä muita lapsia siihen rinkiin.
TainaN kirjoitti:
sinullekin vastauksesta. Tottahan tuo on, että hoitajan palkkaaminen kokopäiväisesti vain yhdelle lapselle on tosi kallista. Varmaan täytyy miettiä sitä hoitorinkiasiaa, jossa toisaalta on sitten taas paljon muuta mietittävää, kun päätöksiä ei voikaan tehdä yksin. Ja ylipäätään pitäisi löytyä muita lapsia siihen rinkiin.
Laita ilmoitus paikallisen neuvolan seinälle! Itse ilmoittelimme myös asukaspuistossa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tänään pyörit ajatuksissa enemmän, kun erehdyin lukemaan palstaa
En saisi, silti toivon että sinä vielä palaat ja otetaan oikeasti selvää, hioituuko särmät ja sulaudummeko yhteen. Vuod202313Nainen, sellaista tässä ajattelin
Minulla on olo, että täällä on edelleen joku, jolla on jotain käsiteltävää. Hän ei ole päässyt lähtemään vielä vaan jost2361739Seiska: Anne Kukkohovi myy pikkuhousujaan ja antaa penisarvioita
Melko hupaisaa: https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ex-huippumalli-anne-kukkohovin-amerikan-valloitus-vastatuulessa-myy3071267- 65959
Kulujen jako parisuhteessa
Hei, miten teillä jaetaan kulut parisuhteessa? Työttömyyttä ja opiskelua tulee omalla kohdalla jatkumaan vielä jonkin ai53925- 39834
Missä olit kun tajusit, että teistä tulee joskus pari?
Kuvaile sitä paikkaa, hetkeä ja tilannetta.53825J miehelle viesti menneisyydestä
On jo useampi vuosi, kun ollaan oltu näköyhteydessä. Jäi tyhjä olo, koska rakastin. En tietenkään sitä kertonut. Mutta e35747Valitse, kenen kanssa seurustelet
Seura turmelee, ja huono seura turmelee täysin. Vähän niin kuin valta turmelee, ja absoluuttinen valta turmelee kokonaan273683Paikat tapeltu
Ei mennyt ihan persujen toiveiden mukaan Ei kait nyt 20 ääntä ja arpajais voitolla voi olla Ähtärin kaupungin puheenjoh34666