Tässä havaintokuvaa sotajousien tehosta menneiltä vuosisadoilta.
http://www.youtube.com/watch?v=yTerr5qqKd0&feature=PlayList&p=B8054E6B360390EC&playnext=1&playnext_from=PL&index=5
http://www.youtube.com/watch?v=yTerr5qqKd0&feature=PlayList&p=B8054E6B360390EC&playnext=1&playnext_from=PL&index=5
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kyllähän minäkin nyt heitän vaikka pienen kiven tollasen torson läpi noin lyhyeltä matkalta.
Täytyy muistaa, että todelliset taistetelu etäisyydet on siellä 100 metrin päälle, jolloin nuolen liikeenergia hiipuu.
ei kun onnee yritykselle. Lähetäthä you tubessa pätkän?? Luultavasti ekaan katkokuitu torsoon saisit edel lohkeamaa geelipintaan. Ja eiköhän pitkäjousen pää asiallinen käyttö ollut kaariammunta pitemmille matkoille. Ja siinä vaiheessa kun vihollinen on 100 metrin sisällä, ei ole aikaa ampua kuin yksi tähdätty laukaus, sen jälkeen on parempi vaihtaa asetta tai maisemaa. Eipä tainnut jousimies olla ihan rintaman ekassa rivissä muutenkaan.
jopa panssariin. Jalkaväellä oli kevyt suojaus, joten se oli hyvin altis jousimiehille. Kun ratsuväki siirtyi täyspanssaroitiin,, ammuttiin hevosia, jolloin maahan sortunut ratsumies oli raskaan pansarinsa kanssa avuton. Jalkajousi muuten läpäisi melko paksunkin panssarin.
Kyllä jousilla oli käyttöä, kunnes tuliaseet kehttyivät luotettaviksi ja riittävän kevyiksi 1500-luvun lopulla.
mutta jousimiehen käyttö eturivissä oli älytöntä, vaikka ei se ihmishenki siihen aikaan tärkeä ollutkaan. Kyllä jousta käytettiin etupäässä epäsuorasti. Eri asia onkin sitten linnoitus, pystytään ampumaan "rauhassa" tähdättyjä "laukauksia" ylhäältä päin. Jalkajousi on jo hiukan eri vekotin. Ratsuväkeä otettiin vastaan keihäilla ja muilla vastaavilla "työkaluilla". Niillä sai hevosen pois pelistä tai ratsumiehen alas satulasta, sen jälkeen siirryttiinkin käsityökaluihin. Oikea työkalu oikeaan paikkaan. Ja olihan sen ajan sotilaat ammattimiehiä, joilla oli tarkoitus elää vanhaksi, ainakin 30-40 vuotiaaksi.
Riittää tappamaan esim. suoraan ylösammutulla nuolella, mikä putoaa vapaasti vaikka eäisyyttä olisi 0m. Tätäkin on tutkittu, taistelun saattoi ratkaista se kumpi osapuoli sai ammuttua ensin yhteislaukauksen. 10000 ampujan nuolisade oikeaan aikaan oikeaan paikkaan oli ratkaiseva ja saattoi muuttaa voimasuhteet kerralla. Pitkäjousi myös vauhditti haarniskoista luopumista, ruutiaseet oli sitten viimeinen niitti. Varsijousi oli hieman hitaampi, mutta ei paljoa plus sillä pystyi ampumaan makuulta ja esim. muurin suojasta tarkasti.
Kauko-idässähän käytettiin paljon lyhyillä kippurajousilla aseistettua ratsuväkeä. Nämä rynnäköivät vauhdilla linjojen väliin ampuen lähietäisyydeltä muutaman nuolen, jopa täydestä laukasta, karauttaen sitten karkuun jalkaväeltä. Oli varmasti niin turhauttavaa vastapuolelle, että näilläkin oli syytä olla jotain jalkamiestä nopeampaa...
olivat todellisia taitureita. He olivat paha vastus myös läbnsimaiselle raskaalle ratsuväelle. He tähtäsivtä nimenomaan hevosiin ja saivat näin suurta sekamelskaa aikaan. Monasti he myös "juoksuttivat" panssaroidun ratsuväen henkihieveriin ja tulittivat sitä sitten lähietäisyydeltä. Hevosista törrötti usein montakin nuolta. Ne menivät hurjiksi tuskasta yrittäen paeta sitä ynnä menehtyivät verenvuotoon.