Ollessani pieni poika

errare humanum est.
Kaikki mitä ihminen tekee on vajavaista ja suodattuu hänen rajallisen käsityksensä kautta peilaten aikaa, missä tapahtuu. Tämä selittänee sen oudon ilmiön, että "synti" muuttuu ajan mukana. Luit oikein sitaateissa synti, eli inhimillinen tulkinta tai määrittely siitä. Oikeasti synti tarkoittaa asiaa joka vieroittaa tai erottaa ihmisen Jumalan yhteydestä. Näin ollen ei voi olla yhtä määritelmää synnille, sillä ihmiset ovat yksilöitä.

Jollekin urheilu voi tulla liian tärkeäksi, voitto ja menestys ainoaksi päämääräksi. Jos punnukset ovat balanssissa ei tätä vaaraa ole. Jos sydämemme ei syytä meitä, meillä on uskallus jumalaan. Asiat täytyy tietysti punnita myös Raamatun periaatteiden valossa.

Esim. Kun ennen vanhaan polkkatukka ja meikkaaminen merkitsivät agraarikulttuurissa "huonoa naista" niitä merkkejä pelättiin ja pidettiin synnillisinä. Nykyisin sillä ei ole merkitystä, eli synnin tulkinta oli kontekstisidonnaista eikä varsinaisesti Jumalasta erottavaa. Toinen selittävä tekijä voisi olla pyrkimys olla loukkamatta millään pahennusta herättävällä ulkopuolisia, ettei Kristus tulisi pilkatuksi.

Olen kuullut että jossain verkkatakki oli syntiä. Tai housut, joissa vetoketjun vetonipsu näkyi - oli ollut synnillisen näköinen. Tai otsatukka oli luopumuksen merkki. Olen kuullut että tällä jo lähemmäs satavuotiaalla "tuomarilla" on nykyisin kihara peruukki, koska korkean iän myötä oma körttinuttura tuskin kannattelee pinnejä.

Sari on loistava urheilja ja evankelista, nainen parhaasta päästä. Hänelle siunausta ja viisautta nykyisiin tehtäviin. Urheillaan ja pidetään kehosta huolta, sillä se on Pyhän Hengen temppeli.