Ruotsin kieli on ystävämme

Ruotsin kieli on voimavara niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Oppimalla useita kieliä – jotka ilmentävät kulttuuria ja arvoja ja toimivat yhteisöllisenä muistina – opimme myös ymmärtämään syvällisemmin vierautta ja erilaisuutta. Meistä tulee suvaitsevaisempia. Tieto auttaa ymmärtämään, kun taas tietämättömyys saa usein asennoitumaan kielteisesti vierauteen ja erilaisuuteen.

Pohjoismainen identiteettimme ja yhteenkuuluvuutemme vahvistuvat, kun voimme viestiä englannin lisäksi myös ruotsiksi. Kyse ei silti ole pelkästään kulttuurista ja identiteetistä, vaan ruotsin taidoista on meille suomenkielisille konkreettista hyötyä – vaikkapa Nokian Tanskan-toimistossa tai oikeustieteen opinnoissa Oslossa.

Ruotsin kieli on ystävämme, ei vihollisemme!
22360
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 22

Vanhimmat

Ruotsin kieli olisi ystävämme, jos sitä opiskeltaisiin vapaan valinnan perusteella.

Myös me pakollisen ruotsin vastustajat perustelemme lapsillemme, miksi ruotsia kannattaa juuri hänen opiskella. Itse olen lapselleni kuvannut asiaa näin:

1. helppo ja kaunis kieli, suomenruotsissa paljon suomea
2. omissa juurissa lähes satavarmasti ruotsinkielisiä historian hämärissä
3. maassamme oma suomenruotsalainen kulttuuritraditio, jossa pohjoismaisia, suomalaisia ja itäisiä vaikutteita sekä paljon Suomen historiaa
4. kotimaassa lähellä ruotsinkielisiä teattereita ja tapahtumia sekä rantaruotsalaisia alueita
5. suomenruotsalaisilla on historiallista, kulttuurista, poliittista ja taloudellista vaikutusvaltaa ja siksi on paremmin valveilla Suomessa mikäli pystyy seuraamaan asioita myös ruotsiksi - mutta kieltä tulisi osata tosi hyvin, äidinkielenomaisesti, jotta se avaisi ovia (tähän on mahdoton pyrkiä ilman pitempää oleskelua Ruotsissa)
6. Tukholman ja Pohjoismaiden tarjontaan helpompi sukeltaa yhdistelmällä englanti ruotsi: esim. puhu englantia, kuule ja lue ruotsia
7. Pohjoismainen ilmapiiri hyvinvoiva, keveä ja liberaali, näkyy myös suomenruotsalaisessa kulttuurissa
8. Suomen ruotsinkielinen vähemmistö pitää huolta hyvistä suhteista muihin Pohjoismaihin, on etua ymmärtää tätä toimintaa myös kielen kautta
9. yhteiskunnallisissa asioissa mielenkiintoista seurata ruotsalaisten valintoja, ymmärtää "debattia"
10. Monilla aloilla on tärkeitä kontakteja Ruotsiin - tosin on muitakin tärkeitä kielialuita, mutta Ruotsi on aika varma valinta monella alalla

Nämä ovat hyviä syitä opiskella ruotsia. Mutta nämä eivät riitä syyksi pakollisuudelle. Monelle muulle kielelle saadaan monessa muussa perheessä aivan yhtä vakuuttavat perustelut. Ruotsin vapaaehtoistamiselle on annettavissa erittäin päteviä argumentteja:

1. kieliä koulussa vain yksilön ehdoilla - osalle oppilaista olisi taattava vain yksi vieras kieli (hitaasti kieltä oppivat lapset, ei-kielipanotteiset ja työtavoiltaan vähemmän verbaaliset lapset, …)
2. opiskeltujen kielten on liityttävä oppilaan omaan kulttuuriperintöön (maahanmuuttajalapset, vain toisen vanhemman puolelta kotoperäiset lapset, paljon ulkomailla oleskelevien perheiden lapset, …)
3. tarvitaan mm. saksan-, ranskan- tai venäjänkielisiä suomalaisia - kielet vaativat paljon työtä, ei ole realistista olettaa, että iso osa suomalaisista ehtisi/jaksaisi hankkia sujuvan kolmannen vieraan kielen taidon, vaikka sitä kansallisesti tarvittaisiinkin
4. ei pidä rakentaa illuusiota siitä, että suomalaisuus voisi olla olemassa vain täydennettynä ruotsin kielellä, että suomalaisuus olisi kaksikielisyyttä - suomalaisuus on sekä pohjoismaisuutta, pohjoista ulottuvuutta että eurooppalaisuutta ihan pelkkänä suomenkielisyytenäkin
5. suomen kielen kielen rinnalle tulisi nostaa myös viro ja rakentaa menetettyä historiallista yhteyttä uudestaan
6. osa perheistä haluaa antaa lapsilleen esimerkiksi jonkin saamen kielen taidon – myös poikkeuksellisiin kielivalintoihin tulisi varautua ja kehittää jo nyt toimivaksi nähtyä etäopetusta
7. avain kielitaitoon on arjessa saatava kielikylpy eli englanti, englannin asemaa ei saa huonontaa varsinkaan niiden kohdalla, joille kielet ovat vaikeita, vaan on tarkoituksenmukaista, että he saavat vahvan englannin, jolla opiskellaan ja työskennellään useimmissa maissa
8. minkä tahansa maailmankielen kulttuuriin on helpompi sukeltaa yhdistelmällä englanti tuo vieras kieli
9. ruotsi on helppo kieli, joten sen voi nopeasti omaksua aikuisena – sitä ei ole pakko opiskella jo koulussa
10. suomenruotsalaiset pystyvät ylläpitämään pohjoismaisia suhteita, tätä kielitaitoa riittää

Molempia listoja voi vapaasti jatkaa.

En ole nähnyt ainakaan vielä hyviä perusteluja pakolliselle ruotsille.

Äänestä

Haglundin mielestä ruotsinkieli olisi voimavara ulkomaillakin?!

Olen matkustellut paljon, enkä KOSKAAN ole tarvinut ruotsia. En edes Ruotsissa.

Lisäksi ruotsinkieli alkaa olaa täysin hyödytön taito täällä Suomessakin.

Ruotsinkieli on vihollisemme.

Äänestä
  • Eiköhän vihollinen nro yksi ole järjen käytön vähyys poliittisessa järjestelmässämme ja demokratin halveksiminen erilaisten tekosyiden varjolla (kansa ei ymmärrä, ei osaa valita, ei omaa kokemusta... - ja silti me kelpaamme valitsemaan porukan päättäjiksi!)

    Äänestä

  • aksdjfakshtöäslr kirjoitti:

    Eiköhän vihollinen nro yksi ole järjen käytön vähyys poliittisessa järjestelmässämme ja demokratin halveksiminen erilaisten tekosyiden varjolla (kansa ei ymmärrä, ei osaa valita, ei omaa kokemusta... - ja silti me kelpaamme valitsemaan porukan päättäjiksi!)

    Oppimasta, monia muita ruotsia isompia ja paljon tärkeämpiä kieliä. Että se syö ruotsinkielestä saatavan hyödyn.

    Äänestä

  • kun et muuta osaa. Suomenkielessäsikään ei ole hurraamista. Tyypillinen netti fenno siis.

    Äänestä

  • Argumenttiviskain kirjoitti:

    kun et muuta osaa. Suomenkielessäsikään ei ole hurraamista. Tyypillinen netti fenno siis.

    Älä nyt provosoi, täällä on asiallisia ihmisiä. Kysy äidiltä, miten keskusteluissa käyttäydytään. Kysy erityisesti mitä "argumentointi" tarkoittaa.

    :)

    Äänestä

  • Argumenttiviskain kirjoitti:

    kun et muuta osaa. Suomenkielessäsikään ei ole hurraamista. Tyypillinen netti fenno siis.

    Vai että Ralli-Iglishillä? Ei teiltä neroilta ideat lopu. Itse puhut Munsalan murretta Tukholmassa jota jo soutaja esi-isäsi harjoitteli SODAN aikana.

    Äänestä

"Ruotsin kieli on voimavara niin kotimaassa kuin ulkomaillakin."

Mikä ihmen voimavara? Mikä ihmeen portti muihin kieliin= Mikä ihmeen viisatenkivi?

Ihan hulluja tuollaiset mantrat ja selvät valheet!

"Pohjoismainen identiteettimme ja yhteenkuuluvuutemme vahvistuvat"

Eiköhän se Ruotsi hoitele ihan itse sitä "Pohjoismaista identiteettiään" ja me muut pohjoismaat omaamme. Eipä Norjakaan kutsunut Ruotsia 100v juhliinsa... ruotsin kun vaali sen mielestä hiukan liikaa sitä Pohjoismaista yhteenkuuluvuutta reilu 100 vuota sitten :=)

Suomeltahan Ruotsi esti Englannin ja Ranskan avun Talvisodaassa ja Suomi pakotettiin raskaaseen rauhaan. Viipuri ja Sortavala meni juuri Ruotsin kaksinaamaisen pelin takia. Nehän paljasti ryssille Suomen tilanteen ja sen ettei ne päästä apujoukkoja Suomeen!

Ruotsi on Suomen pettänyt jo riittävän monesti, joten se siitä ilamnsuunnasta.

Tietämättömyys on monen hölmöyden perussyy. Sinäkin hokisit tuota mantraasi hivenen hillitymmin kun tietäisit mitä kaikkea Ruotsi on tehnyt Suomelle kulisseissa juuri viime sotien aikana. Ulospäin näytti kuin olisi apua annettu kovinkin höylisti ja runsaasti.

Äänestä

"opimme myös ymmärtämään syvällisemmin vierautta ja erilaisuutta. Meistä tulee suvaitsevaisempia"

Ruotsilla on euroopan maista ehkä kaikkein verisin historia takanaan ja sinä siis puhut täyttä paskaa suvaitsevaisuudesta.

Äänestä
  • Ruotsi tietysti muutti täysin suuntaansa Suomen sodan tappion jälkeen ja Euroopan sotaisimmasta kansasta tuli tosi liberaali kansankoti.

    Suomenruotsalaiset ovat yleensä tosi mukavia ja sanoisin kyllä, että suvaitsevaisiakin - paitsi, että suomenkielisten tarvetta kyseenalaistaa pakkoruotsia he eivät suvaitse. Se koetaan sivistymättömien ja laiskojen metsäugrien terrorina nettipalstoilla.

    Toivon, että vuoropuhelu tässä asiassa voisi palata normaaliksi. On selvää, että pakolliselle kielelle tulee olla aivan poikkeuksellisen hyvät perustelut. Ruotsin pakollisuudelle on löytynyt ainoastaan ykislöllisiä syitä, ei sellaisia, jotka tänä aikana ja tässä maailmassa tekisivät kielestä välttämättömän kaikille.

    Lisäksi suomenruotsalaiset ovat lähes järjestään kaksikielisiä, joten heidän on hyvin vaikea arvioida sitä, minkälainen panostus huonoon ruotsin kielen taitoon tarvitaan suomalaiselta puolelta ja miten äärimmäisen harvoin, jos koskaan, suomalainen pääsee ruotsia käyttämään itselleen merkityksellisessä tilanteessa.

    Kyse ei siis ole kahden tasavahvan kielen rinnakkaiselosta vaan laajan Skandinavian yhden kieliryhmän, suomenruotsalaisten asemasta täysin suomenkielisessä maassa nimeltä Suomi, joka yrittää solmia suhteita Skandinavian lisäksi Eurooppaan.

    Suomalaisuutta on monenlaista. On väärin ajatella, että voi olla olemassa vain kaksikielistä suomalaisuutta - tai ettei se olisi oikeaa suomalaisuutta. Monikulttuurisuus tulee sellaisella hurinalla, että meillä pitäisi olla rohkeutta ja rehellisyyttä katsoa tilannetta avoimin silmin.

    Äänestä

  • inte hyvsad svenska kirjoitti:

    Ruotsi tietysti muutti täysin suuntaansa Suomen sodan tappion jälkeen ja Euroopan sotaisimmasta kansasta tuli tosi liberaali kansankoti.

    Suomenruotsalaiset ovat yleensä tosi mukavia ja sanoisin kyllä, että suvaitsevaisiakin - paitsi, että suomenkielisten tarvetta kyseenalaistaa pakkoruotsia he eivät suvaitse. Se koetaan sivistymättömien ja laiskojen metsäugrien terrorina nettipalstoilla.

    Toivon, että vuoropuhelu tässä asiassa voisi palata normaaliksi. On selvää, että pakolliselle kielelle tulee olla aivan poikkeuksellisen hyvät perustelut. Ruotsin pakollisuudelle on löytynyt ainoastaan ykislöllisiä syitä, ei sellaisia, jotka tänä aikana ja tässä maailmassa tekisivät kielestä välttämättömän kaikille.

    Lisäksi suomenruotsalaiset ovat lähes järjestään kaksikielisiä, joten heidän on hyvin vaikea arvioida sitä, minkälainen panostus huonoon ruotsin kielen taitoon tarvitaan suomalaiselta puolelta ja miten äärimmäisen harvoin, jos koskaan, suomalainen pääsee ruotsia käyttämään itselleen merkityksellisessä tilanteessa.

    Kyse ei siis ole kahden tasavahvan kielen rinnakkaiselosta vaan laajan Skandinavian yhden kieliryhmän, suomenruotsalaisten asemasta täysin suomenkielisessä maassa nimeltä Suomi, joka yrittää solmia suhteita Skandinavian lisäksi Eurooppaan.

    Suomalaisuutta on monenlaista. On väärin ajatella, että voi olla olemassa vain kaksikielistä suomalaisuutta - tai ettei se olisi oikeaa suomalaisuutta. Monikulttuurisuus tulee sellaisella hurinalla, että meillä pitäisi olla rohkeutta ja rehellisyyttä katsoa tilannetta avoimin silmin.

    Mitä muuta ruotsalaiset ovat tehneet kun haukkuneet suomalaisia ja saksalaisia sekä yrittäneet luoda vihaa entisten aseveljien välille?

    Ai niin svekko nuoli Amerikan persettä kylmän sodan aikana.

    Äänestä

  • inte hyvsad svenska kirjoitti:

    Ruotsi tietysti muutti täysin suuntaansa Suomen sodan tappion jälkeen ja Euroopan sotaisimmasta kansasta tuli tosi liberaali kansankoti.

    Suomenruotsalaiset ovat yleensä tosi mukavia ja sanoisin kyllä, että suvaitsevaisiakin - paitsi, että suomenkielisten tarvetta kyseenalaistaa pakkoruotsia he eivät suvaitse. Se koetaan sivistymättömien ja laiskojen metsäugrien terrorina nettipalstoilla.

    Toivon, että vuoropuhelu tässä asiassa voisi palata normaaliksi. On selvää, että pakolliselle kielelle tulee olla aivan poikkeuksellisen hyvät perustelut. Ruotsin pakollisuudelle on löytynyt ainoastaan ykislöllisiä syitä, ei sellaisia, jotka tänä aikana ja tässä maailmassa tekisivät kielestä välttämättömän kaikille.

    Lisäksi suomenruotsalaiset ovat lähes järjestään kaksikielisiä, joten heidän on hyvin vaikea arvioida sitä, minkälainen panostus huonoon ruotsin kielen taitoon tarvitaan suomalaiselta puolelta ja miten äärimmäisen harvoin, jos koskaan, suomalainen pääsee ruotsia käyttämään itselleen merkityksellisessä tilanteessa.

    Kyse ei siis ole kahden tasavahvan kielen rinnakkaiselosta vaan laajan Skandinavian yhden kieliryhmän, suomenruotsalaisten asemasta täysin suomenkielisessä maassa nimeltä Suomi, joka yrittää solmia suhteita Skandinavian lisäksi Eurooppaan.

    Suomalaisuutta on monenlaista. On väärin ajatella, että voi olla olemassa vain kaksikielistä suomalaisuutta - tai ettei se olisi oikeaa suomalaisuutta. Monikulttuurisuus tulee sellaisella hurinalla, että meillä pitäisi olla rohkeutta ja rehellisyyttä katsoa tilannetta avoimin silmin.

    Suomalaisia on ne joiden esi-isät taistelivat ja kuolivat rintamalla. Munsalan soutaja ja närpiöläinen ei ole suomalainen vaan maanpetturi.

    Äänestä

Kuinka moni suomenkielisestä kodista lähtenyt nuori päätyy opiskelemaan lakia Osloon tai Tukholmaan?

Kuinka moni voisi päätyä Keski-Euroopan yliopistoihin tai ammattikorkeisiin, mikäli vapaat kielivalinnat sallittaisiin?

Äänestä

"vaikkapa Nokian Tanskan-toimistossa tai oikeustieteen opinnoissa Oslossa."

Entäpä jos haluaa asioida Applen Euroopan pääkonttorissa Pariisissa? Onko silloinkin ruotsinkieli niin ratkaisevassa ystävän asemassa?

Äänestä
  • heheheh

    Etkö tiedä jopa japanilaiset ja kiinalaiset puhuvat ruotsia svekkomaanikon mielestä.

    Äänestä

kielten osaaminen on rikkaus ei rasite.

Vaan mitäpä on hyötyä kielestä jota ei puhuta alueella vaan toisena kielenä kuulee muuta kieltä?
Mitä hyötyä on osata ruotsia silloin?


Ymmärrän täysin että rutosin kieli on osassa Suomea tärkeä kieli ranikolla lähinnä, mutta meillä suomalaisilla on yli 1000km yhteistä rajaa Venäjän kanssa ja kanssakäyminen näinollen tapahtuu näillä alueilla englanniksi ja venäjäksi. Tällöin ruotisn kielelle ei ole yksinkertaisesti käyttöä.
Ruotsinkielen opetteleminen on voimavarojen tuhlausta näillä alueilla missä tarvitaan venäjänkielentaitoa!.

Järkevintä olisi antaa mahdollisuus opiskella ruotsia tai venäjää, ei pelkkää ruotsia, se on nykyaikaa.

Äänestä
  • Oliko se rikkaus myös niille suomalaisille sotaveteraaneille jotka kaatuivat Puna-Armeijan luodista suojellessaan Ruotsia stalinismilta?

    Oliko se rikkaus

    Ei saatana. Jopa Klaus Härö teki elokuvan siitä miten suomalaisia sotalapsia syrjittiin Ruotsissa ja sinä haluat väittää, että kaksikielisyys on rikkaus?

    Äänestä

  • Kyllä kielten opiskelu on rikkaus, jos se perustuu vapaehtoisuuteen.

    Kansantalouden kannalta olisi järkevää, että osattaisiin paremmin venäjänkieltä. Eikä Saksakaan mikään pieni kauppakumppani ole. Ruotsissa taasen enemmistö osaa Englantia. Eli kyllä resursseja tuhlataan.
    Jos asuu Suomessa eikä osaa Suomea niin silloin voisi muuttaa muualle. Maahanmuuttajakin oppii suomenkielen parissa vuodessa, miten muka ikänsä täällä asunut suomenruotsalainen tarvitsisi erikoispalveluita????????????

    Ich bin......

    Äänestä

  • Eiköhän se ole suomalaiset yhtiöt ja valtio jotka ne tuet maksaa. Jos et tiennyt niin valtio on osakkaana monissa yhtiössä.

    Äänestä

Pakko on voimavara niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Pakottamalla useita kieliä – jotka ilmentävät kulttuuria ja arvoja ja toimivat yhteisöllisenä muistina – opimme halveksimaan vierautta ja erilaisuutta. Meistä tulee suvaitsemattomampia. Pakko auttaa tyhmäksi ja pakko saa usein asennoitumaan kielteisesti vierauteen ja erilaisuuteen.

Surujen pohjoismainen identiteettikriisi ja huono itsetunto vahvistuvat, kun viestimme englannin lisäksi myös ruotsiksi. Kyse ei silti ole pelkästään kulttuurista ja identiteetistä, vaan ruotsin taidoista on suomenkielisille konkreettista hyötyä – vaikkapa käymällä huorissa Närpiössä.

Äänestä
  • Onko siellä Närpiössä mieshuoriakin? Pitäisi suomenkielisten naistenkin päästä käyttämään tätä pakkoruotsia jossain...

    Äänestä

"Ruotsin kieli on voimavara niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Oppimalla useita kieliä – jotka ilmentävät kulttuuria ja arvoja ja toimivat yhteisöllisenä muistina – opimme myös ymmärtämään syvällisemmin vierautta ja erilaisuutta. Meistä tulee suvaitsevaisempia. Tieto auttaa ymmärtämään, kun taas tietämättömyys saa usein asennoitumaan kielteisesti vierauteen ja erilaisuuteen.

Pohjoismainen identiteettimme ja yhteenkuuluvuutemme vahvistuvat, kun voimme viestiä englannin lisäksi myös ruotsiksi. Kyse ei silti ole pelkästään kulttuurista ja identiteetistä, vaan ruotsin taidoista on meille suomenkielisille konkreettista hyötyä – vaikkapa Nokian Tanskan-toimistossa tai oikeustieteen opinnoissa Oslossa."

Ei edellä mainittuihin asioihin tarvita missään vaiheessa ruotsia, asiat voi oppia ja ymmärtää vallan hyvin ilman pakkoruotsiakin, paljon hyödyllisimpien vieraidenkielien kautta, olipahan kauniita korusanoja joilla ei ole mitään tekemistä ruotsinkielen tai 'pohjoismaisen yhteistyön kanssa, koska jo useita vuosia kokouksissa on pääsääntöisesti käytetty englantia.

Muistuttaisin vielä, että ruotsinkieli on ikävä muisto Ruotsin valloitus ajasta,
valloittajan kieli, joka ei kuulu suomalaiseen kulttuuriin.!

Pakkoruotsi pois kouluista ja virastoista, ruotsinkieli on vieraskieli Suomessa,
jäämme menneisyydestä.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Carl Hegglund kirjoitti:

Ruotsin kieli on voimavara niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Oppimalla useita kieliä – jotka ilmentävät kulttuuria ja arvoja ja toimivat yhteisöllisenä muistina – opimme myös ymmärtämään syvällisemmin vierautta ja erilaisuutta. Meistä tulee suvaitsevaisempia. Tieto auttaa ymmärtämään, kun taas tietämättömyys saa usein asennoitumaan kielteisesti vierauteen ja erilaisuuteen.

Pohjoismainen identiteettimme ja yhteenkuuluvuutemme vahvistuvat, kun voimme viestiä englannin lisäksi myös ruotsiksi. Kyse ei silti ole pelkästään kulttuurista ja identiteetistä, vaan ruotsin taidoista on meille suomenkielisille konkreettista hyötyä – vaikkapa Nokian Tanskan-toimistossa tai oikeustieteen opinnoissa Oslossa.

Ruotsin kieli on ystävämme, ei vihollisemme!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu