Joka on ajanut maan konkurssitilaan. Eilen ilmestyneessä ilta-Sanomissa kuusi kansataloustieteen professoria
suomii Vanhasen hallitusta. Tuloerot eivät heidän mukaansa ole kasvaneet millään muulla hallituskaudella,
niin suuriksi kuin nyt ne ovat. Maan velkautumisaste on suurin sodan jälkeen. Äveriäitten verotusta on huojennettu. Työttömät ja nuoret on jätetty oman onnensa nojaan. Nyt ollaan käymässä eläkeläisten kimppuun. Ainoastaan rikkaiden tuet ja tukiaiset on pidetty ennallaan. En tiedä asiaa mistä minun pitäsi kehua hallitusta, jonka päämisnisteri on menossa valtakunnan oikeuteen.
suomii Vanhasen hallitusta. Tuloerot eivät heidän mukaansa ole kasvaneet millään muulla hallituskaudella,
niin suuriksi kuin nyt ne ovat. Maan velkautumisaste on suurin sodan jälkeen. Äveriäitten verotusta on huojennettu. Työttömät ja nuoret on jätetty oman onnensa nojaan. Nyt ollaan käymässä eläkeläisten kimppuun. Ainoastaan rikkaiden tuet ja tukiaiset on pidetty ennallaan. En tiedä asiaa mistä minun pitäsi kehua hallitusta, jonka päämisnisteri on menossa valtakunnan oikeuteen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kyllä nyt on välittömästi otettava lipposen hallituksen konstit ja keinot käyttöön.
Ihan ensimmäiseksi pitää leikata lapsiperheiden vähäisetkin etuudet, seuraavaksi tulee
ottaa tähtäimeen pieneläkeläiset, työttömät ja muut syrjäytyneet.
Kyllä tämä porvarihallitus on todella saamaton, kun ei osaa edes köyhiä kurittaa, kuten
ajatusten Aurajoki toweri PAavO lIpPoNen aikoinaan uljaasti teki.
Lipponen.Lipponen.Lipponen.Lipponen.
SDP.SDP.SDP.
Kokoomus ja Kepu johtaa edelleen maata.
Lipponen on jossain saksalaisessa putkifirmassa töissä.
Ja SDP:kin on oppositiossa...
Oikeudenmukaisuus hukassa
Iiro Viinanen (kokoomus) hätkähdytti syksyllä, kun hän totesi Turun Sanomien ja Väli-Suomen lehtien haastattelussa, että pääomaverotusta olisi kiristettävä ja ylintä marginaaliveroa alennettava.
Outoa puhetta kovan linjan oikeistolaiselta, joka oli itse eriyttämässä palkkatulojen ja pääomatulojen verotusta vuonna 1993 Ahon hallituksen suuressa verouudistuksessa.
Verot nousevat keskusteluun joka syksy, kun lehdet listaavat Suomen kovatuloisimpia. Tavalliset palkansaajat lukevat hiuksia nostattavia tarinoita siitä, miten pienellä veroprosentilla osa suomalaisista porskuttaa.
Pääomaveron korotuksen vastustajat vetoavat siihen, että korkeammilla veroilla yritykset pakenisivat ulkomaille.Viinanen oli itsekin tätä mieltä viisitoista vuotta sitten. Ei ole enää!
”Prosenttiahan on jo nostettu niistä ajoista, se oli silloin 25. Eivät yritykset mihinkään ole lähteneet, ainakaan verosyistä. Olen muuttanut kantaani, koska käytäntö on osoittanut toista kuin alun perin uskottiin.”
”Ja jos katsotaan, ketkä sitä argumenttia käyttävät, heillä on aika suuri oma intressi. En välty ajatukselta, että asennoidutaan kuin firman rahat ja omat rahat olisivat sama asia.”
Viinasen mielestä on moraalitonta, että kunta ei saa senttiäkään veroja pelkkiä pääomatuloja nostavilta. Kaikki käyttävät yhteiskunnan palveluita jossain muodossa; kaikkien olisi osallistuttava niiden rahoitukseen.
Ongelmia aiheuttavat myös pääomaverotuksen ”perimmäisen tarkoituksen kiertäjät”, kuten lääkärit, jotka muuttavat palkkatuloja osingoiksi.
”Ihan samalla tavalla pitäisi duunarin, kirvesmiehen tai muurarin, saada käydä töissä oman yrityksensä nimissä. Kyllä veropohja sillä pelillä nopeasti rapautuu. Ei pääomaverouudistusta tällaista kikkailua varten aikoinaan tehty!”
On mielenkiintoista, että vahvasti vasemmistoväritteisiä termejä, kuten solidaarisuus, kuulee nykyään lähinnä vanhojen kokoomuspoliitikkojen suusta.
Viinanen nostaisi pääomaveroja, eduskunnan puhemies Sauli Niinistö (kok) haluaisi lykätä veronkevennyksiä. 1980-luvun lopun kokoomuslainen pääministeri Harri Holkeri on paasannut jo vuosikausia kehitysyhteistyörahojen nostamisen ja köyhyyden poistamisen puolesta.
”En ole koskaan ollut perusluonteeltani äärioikeistolainen, vaikka sellainen kuva on ehkä välittynyt”, Viinanen protestoi.
Hänen mielestään yritysjohdon palkitseminen on kasvanut viime vuosina mahdottomaksi.
”Ajattelen yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, joku raja pitää olla. Päätösten pitää olla sellaisia, että myös tavallinen palkansaaja voi ne hyväksyä.”
Oikeudenmukaisuudesta, tai pikemminkin sen puutteesta, kiisteltiin myös Viinasen luotsaamaan vakuutusyhtiön Pohjolan ympärillä kymmenen vuotta sitten.
Yhtiö jakoi omistajilleen osinkoja yhteensä 1,2 miljardia markkaa samaan aikaan kun se kävi irtisanomisneuvotteluja yli 200 työntekijän kanssa. Epäoikeudenmukaista jos mikä?
”Kyllä, pitää paikkansa. En olisi koskaan halunnut maksaa miljardiosinkoja, vaan säästänyt pahan päivän varalle ja jakanut paljon vähemmän. Se olisi riittänyt aivan hyvin. Mutta asia päätettiin toisin.”
Yritysten yhteiskuntavastuusta ja moraalista puhutaan nykyään paljon. Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos totesi taannoin, että moraali on vain yksilöiden ominaisuus eikä yrityksellä voi olla muuta vastuuta kuin tuottaa mahdollisimman paljon varallisuutta omistajilleen.
Viinanen on eri mieltä kuin Wahlroos.
”Yritysten pitää kantaa vastuuta työntekijöistä paljon enemmän kun nyt. Eivät potkut voi olla ainoa vaihtoehto. Jos vain hetkeä ennen on vannottu, että työntekijät ovat yrityksen arvokkain pääoma, ja sen jälkeen heille annetaan potkut eli pääoma on varaa heittää pihalle, ei yrityksellä ole häävi tulevaisuus.”