Onpa uskovainen termin keksinyt. Tällaisia ovat mielipidekirjoittajan, Kirkko ja kaupunki 4/2010, mielestä professori Heikki Räisänen ja valtiotiet. tohtori Sari Roman-Lagerspetz. Heidän aatteelliset juuret ovat kirjoittajan mielestä ankkuroituneet rationalismiin, matarialismiin ja ateismiin. Mitä hyvää on irrationaalisuudessa?
Miksi tätä uskovaa niin harmittaa. Siksi, että Räisänen ja Roman-Lagerspetz sanovat, että ajankohtaisessa parisuhdelakikeskustelussa tehty ero kristinuskon "muuttumattoman uskon" ja "muuttuvan etiikan" välillä on harhaanjohtava., koska sekä oppi ettäetiikka ovat olleet jatkuvan muutoksen, kiistojen, valtataistelujen ja kompromissien kohteena.
R-L:n mukaan näkemykset siitä mikä kristtinuskossa on muuttumatonta ja tämän perusteella ikuisesti normatiivista ovat olleet jatkuvassa muutoksessa. Suuri syy "muuttumattoman uskon" muutoksille on ollutse, etä opillisilla kysymyksillä on aina ollut perustavia eettisiä- esim. ihmisoikeuksia ja oikeudenmukaisuutta koskevia - ulottuvuuksia. Muutumatonta uskoa koskevat tulkinnat ovat olleet tärkeitä ja jatkuvia kiistojen kohteita pitkälti juuri niiden poliittisten ja eettisten ulottuvuuksien takia. Niiden kautta on aina perusteltu ja oikeutettu erilaisia vallankäytön ja kontrollin muotoja sekä sitä, miten yhteisö on järjestänyt jäsentensä keskinäiset suhteet.
Yritykset siirtää homoseksuaalisuus pois eettisen pohdinnan alueelta ovat huolestuttavia. Homoseksuaalit ovat nimittäin ensisijaisesti eläviä ihmisiä, lähimmäisiä, eivät oppeja, mielipiteitä tai käsitteitä. Ihmisiä ja heidän kohtelua koskevat kysymykset ovat eettisiä kysymyksiä.
Suurimmat eettiset ongelmat liittyvät yhteisöissä juuri niihin kysymyksiin, jotka on siirretty muuttumattomuuden ja koskemattomuuden alueelle, kriittisen eettisen keskustelun ulkopuolelle.
En osais paremmin sanoa.
Miksi tätä uskovaa niin harmittaa. Siksi, että Räisänen ja Roman-Lagerspetz sanovat, että ajankohtaisessa parisuhdelakikeskustelussa tehty ero kristinuskon "muuttumattoman uskon" ja "muuttuvan etiikan" välillä on harhaanjohtava., koska sekä oppi ettäetiikka ovat olleet jatkuvan muutoksen, kiistojen, valtataistelujen ja kompromissien kohteena.
R-L:n mukaan näkemykset siitä mikä kristtinuskossa on muuttumatonta ja tämän perusteella ikuisesti normatiivista ovat olleet jatkuvassa muutoksessa. Suuri syy "muuttumattoman uskon" muutoksille on ollutse, etä opillisilla kysymyksillä on aina ollut perustavia eettisiä- esim. ihmisoikeuksia ja oikeudenmukaisuutta koskevia - ulottuvuuksia. Muutumatonta uskoa koskevat tulkinnat ovat olleet tärkeitä ja jatkuvia kiistojen kohteita pitkälti juuri niiden poliittisten ja eettisten ulottuvuuksien takia. Niiden kautta on aina perusteltu ja oikeutettu erilaisia vallankäytön ja kontrollin muotoja sekä sitä, miten yhteisö on järjestänyt jäsentensä keskinäiset suhteet.
Yritykset siirtää homoseksuaalisuus pois eettisen pohdinnan alueelta ovat huolestuttavia. Homoseksuaalit ovat nimittäin ensisijaisesti eläviä ihmisiä, lähimmäisiä, eivät oppeja, mielipiteitä tai käsitteitä. Ihmisiä ja heidän kohtelua koskevat kysymykset ovat eettisiä kysymyksiä.
Suurimmat eettiset ongelmat liittyvät yhteisöissä juuri niihin kysymyksiin, jotka on siirretty muuttumattomuuden ja koskemattomuuden alueelle, kriittisen eettisen keskustelun ulkopuolelle.
En osais paremmin sanoa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kun uskovaisella on mielipiteitä, joita on vaikea puolustella, hän luulee vapautuvansa vastuusta sijoittamalla mielipiteensä "muuttumattoman uskon" mappiin.
Sitten marmatetaan, että tämä ateististen "kulttuurikristittyjen" ryhmä ei tyydy toimimaan yhdessä muiden kristittyjen kanssa vaan pyrkii päinvastoin pakottamaan toisin uskovat oman oppinsa kannalle. (Ihan niin kuin fundamentalistiuskovat toimivat yhdessä naispappien kanssa?) Kulttuurikristityt ovat varsin kärkkäitä turvautumaan maallisen esivallan apuun kurittaessaan uskonveljiään, kun kyseessä on vaikkapa erimielisyys kristillisen avioliiton luonteesta tai muusta perhe-elämään liittyvästä. (No voi, voi kun ihan maallinen esivaltakin sortaa fundamentalistiuskovia. Maallisen esivallan tarjoamat erioikeudet kyllä kelpaavat. Miten se olikaan sen maalisen esivallan kunnioittamisen kanssa. Jostain syystä se ei kuulukaaan näköjään "muuttumattoman uskon" piiriin.)
Heikki Räisäsestä löysin artikkelin samasta lehdestä.
http://www.kirkkojakaupunki.fi/uutiset-ja-ilmiot/kristityn-vapaudesta/?searchterm=heikki räisänen
Lehdet 3/2010 ja 4/2010. Mielipidesivu on aina lehden viimeinen sivu eli takasivu. Siellä on muutakin mielenkiintoista. Mm. Johanna Korhosesta, "Nuori aikuinen ei löydä kirkosta mitään", "Kirkko rahastaa rippikoululaisia", "Lapset unohdettiin kerhotyön muutoksissa".
Kaikenlaista mielipidettä maailmaan mahtuukin.
sen takia koska ei älyä katsella kirkon ilmoitustaululle, ja jos sieltä ei hänelle mikään muu kelpaa, niin monessa kirkossa on tarjota pullakahvit! (Ne pyhäkoulut on yleensä jokaikisessä kirkossa). Siis kummia väitteitä hänellä oli.
Sanoi miespuolinen Hämeen-Anttila , Kirkko ja kaupungin jutun otsikon mukaan. Se oli 3/2010 tai 4/2010 numeron vikalla aukeamalla. Ei jaksa tarkistaa. (Huvittava pariskunta nuo H-A:t.)
Eihän jumala ole missään. Harhakuva jumalasta sen sijaan on olemassa, ei tosin kaikkialla. Ainoastaa uskovien korvien välissä.