Keisarinna Irene oli kuvainpalvonnalle myötämielinen ja hän syrjäytti kuvainpalvontaa vastustavat henkilöt valtion ja kirkon palveluksesta ja järjesti paavin luvalla kirkolliskokouksen Nikeassa vuonna 787. Kokoukseen osallistui 377 piispaa. Tässä kokouksessa päätettiin pyhittää Jeesuksen ja pyhimysten kuvat ja määrättiin, että kuvia tuli olla, ei ainoastaan kirkoissa ja pyhissä paikoissa, vaan myös kaduilla, seinissä ja yksityiskodeissa. Heidän mukaansa kuvien tarkoituksena oli pitää yllä muistoa Jeesuksesta ja pyhimyksistä ja herättää ihmisissä kaipuu tulla heidän (pyhimysten) kaltaisikseen ja päästä osalliseksi Jeesuksen pelastuksesta. Bysanttilaiset väittivät jopa, että kuvilla oli jumalallista voimaa ja armoa.
Lähde: Vatikaanin salainen arkisto, Archivio segreto Vaticano
Lähde: Vatikaanin salainen arkisto, Archivio segreto Vaticano
Vastaukset 1
Vanhimmat
ovat esillä nyt Pääsiäisen aikoini TV:ssä, kun ikonin tie esittäytyy Isä Arsenin opastuksella.
Eivät ortodoksit pidä kuvaa voiman lähteenä. Se on esikuva, joka hiljentää ja avaa ihmisen todellisena ikonin Kristuksen. Siinä mielessä nuo varhaisemmat kirkolliskokoukset kuuluvat katolisen ja ortodoksisen kirkon syntyvaiheisiin ennen uskonpuhdistusta ja näin ollen melko vähän koskettavat protestattisuutta. Kotona on yksi venäläinen ikoni.