Noin 13 000 vuotta sitten lämpötila alkoi nopeasti nousta. Jäätikkö ei kuitenkaan kutistunut yhtäjaksoisesti, vaan nykäyksittäin, ja jään reuna jäi välillä vuosikymmeniksi paikalleen. Yksi pysähdys tapahtui noin 11 000 – 10 000 vuotta sitten, kun ilmasto muuttui kylmemmäksi, ja jäätikön peräytyminen keskeytyi useiksi sadoiksi vuosiksi. Tuo vaihe jätti Suomen maaperään pysyvän muiston: pysähtyneen jäänreunan edustalle kasautui Fennoskandiaa lähes yhtenäisesti kiertävä reunamuodostumien ketju, johon Salpausselät kuuluvat.
Odotettavissa lämpenevää
Salpausselkävaiheen päätyttyä jää alkoi sulaa kiihtyvään tahtiin. Viimeksi Suomessa jään alta paljastui Kolari 9 000 vuotta sitten. Silloin täällä oli suunnilleen yhtä lämmintä kuin nyt, mutta vielä lämpimämpää oli tulossa: 6 000 – 5 000 vuotta sitten Suomessa oli niin lämmintä, että Keski-Suomessa asti kasvoi yleisesti jaloja lehtipuita ja Lapissa metsänraja oli nykyistä pohjoisempana.
Lämpötilat ovat viimeisen jäätiköitymisen jälkeisellä ajalla heilahdelleet ylös ja alas, mutta vaihtelut ovat olleet jääkauteen verrattuna pieniä. Uudella ajalla Euroopassa oli pikku jääkauden nimellä tunnettu kolea ajanjakso, joka usein rajataan vuosiin 1550 –1850. Kuluva vuosisata taas on ollut verrattain lämmin.
...ja vedestä nousi maa
Jään painon väistyttyä maankuoren päältä, sen alta ei paljastunutkaan heti maa. Maankamara oli vajonnut, ja sulamisvedet täyttivät näin syntyneen altaan.
Vähitellen maa alkoi kuitenkin kohota. Aluksi nopeasti, mutta vähitellen yhä hitaammin. Maan kohotessa merta pilkuttaneet saaret alkoivat kasvaa yhteen suuriksi maa-alueiksi, ja Itämeri alkoi asettua sijoilleen. Mutta vielä tänäänkin rantaviiva etsii lopullista paikkaansa, kun maa kohoaa sen pohjoisilla rannoilla. Suomen rannikolla kohoaminen on suurimmillaan Raahen tienoilla, noin 9 mm vuodessa.
Odotettavissa lämpenevää
Salpausselkävaiheen päätyttyä jää alkoi sulaa kiihtyvään tahtiin. Viimeksi Suomessa jään alta paljastui Kolari 9 000 vuotta sitten. Silloin täällä oli suunnilleen yhtä lämmintä kuin nyt, mutta vielä lämpimämpää oli tulossa: 6 000 – 5 000 vuotta sitten Suomessa oli niin lämmintä, että Keski-Suomessa asti kasvoi yleisesti jaloja lehtipuita ja Lapissa metsänraja oli nykyistä pohjoisempana.
Lämpötilat ovat viimeisen jäätiköitymisen jälkeisellä ajalla heilahdelleet ylös ja alas, mutta vaihtelut ovat olleet jääkauteen verrattuna pieniä. Uudella ajalla Euroopassa oli pikku jääkauden nimellä tunnettu kolea ajanjakso, joka usein rajataan vuosiin 1550 –1850. Kuluva vuosisata taas on ollut verrattain lämmin.
...ja vedestä nousi maa
Jään painon väistyttyä maankuoren päältä, sen alta ei paljastunutkaan heti maa. Maankamara oli vajonnut, ja sulamisvedet täyttivät näin syntyneen altaan.
Vähitellen maa alkoi kuitenkin kohota. Aluksi nopeasti, mutta vähitellen yhä hitaammin. Maan kohotessa merta pilkuttaneet saaret alkoivat kasvaa yhteen suuriksi maa-alueiksi, ja Itämeri alkoi asettua sijoilleen. Mutta vielä tänäänkin rantaviiva etsii lopullista paikkaansa, kun maa kohoaa sen pohjoisilla rannoilla. Suomen rannikolla kohoaminen on suurimmillaan Raahen tienoilla, noin 9 mm vuodessa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.