Kertokaapa minulle tarkemmin, te paremmin historiaa tuntevat, se milloin Suomi on (viimeksi)ollut puolueeton tai aidosti sotilaallisesti liittoutumaton? Onko se ollut sellainen enää talvisodan jälkeen? Jatkosodassa olimme liitossa saksalaisten kanssa ja vuodesta 1948 Neuvostoliiton kanssa. Onko tosi?
Liittoutumaton Suomi?
S.K.
6344
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
samaa perinnettä ja liittoua nyt NATOon?
Eikös Matti Vanhasen pitäisi linjata tällaiset asiat? Vai onko kepuillekin epäselvää, mikä suomen linja on?
Muistaakseni viimeisin linja oli: "NATO:on liittyminen ei nyt ole ajankohtainen, mutta pidämme ovet auki".
Ota nyt selvää ollaanko menossa vai ei....
Wiljami
Se selkeä linja, jos sanotaan, ett Natoon liittyminen ei ole ajankohtaista. Sen ovien aukiolon toistaminen on kyllä turhaa. Nehän ovat ilman muuta auki. Kaikki halukkaathan sinne Natoo otetaan.
Mutta mitä tuohon alkuperäiseen kysymykseen tulee, niin Suomi on ollut lähes tuhatvuotisen historiansa aikana käytännössä aina liittoutunut tai ainakin johonkin päin kallellaan. Niistä sotaliitoista, turvatakuista ja etupiirijaoista on meille seurannut vain sotaa ja kärsimystä.
Nyt meidän on pysyttävä Natosta erossa. Olemme jo antaneet pikkusormemme EU:n sotilaallisiin toimiin.
Matti on Ylihärmässä annetussa linjapuheessaan väläytellyt, että NATO:on liittyminen on varteenotettava vaihtoehto Suomelle. Oiva, eikös Matti puhunutkin asiaa?
Wiljami
Pitäisikö Suomen liittyä ennen vai jälkeen Venäjän Natoon?
Seuratkaa Suomen niemen historiaa keskiajalta lähtien niin huomaatte, että Suomi on aina ollut idän ja lännen intressien välissä.
Milloin Ruotsi, milloin Venäjä, ovat vallanneet Suomen...
Itsenäistymisen jälkeen toisen maailmansodan alla Hitler ja Stalin jakoivat Euroopan.
Suomi jäi tässä jaossa Venäjän etupiiriin.
Kun nyt viimein on saatu aikaiseksi Euroopan Unioni, kansallis valtioiden liitto, niin kyllä EU:n on pystyttävä ottamaan vastuun Euroopan kehityksestä.
Jos EU ei tähän pysty, niin Yhdysvallat ei tee tätä ilmaiseksi.
Ja miksi helvetissä Euroopan tulevaisuudesta pitäisi päättää toisella mantereella ??
NATO on North Atlantic Threaty Organisation,
siis Pohjois Atlantin puolustus organisaatio, joka toimii Atlantin kahden puolen.. nykyään ilman selkeää vihollista tai tehtävää..
Hägglundin esitys NATOn jakamisesta Euroopan ja Yhdysvaltojen kesken on alkua kehitykselle.
Euroopan puolustuksellinen tehtävä pitäisi pitää selkeästi irrallaan Yhdysvaltojen erillissodista NATOn ulkopuolella.
Ja tämä tuskin onnistuu mitenkään muuten kuin että Euroopan sotilasvoimat toimivat selkeästi Euroopan laajuisen johdon alaisuudessa,se voisi olla NATO:n Euroopan organisaatio tai se voisi olla selkeästi NATO:sta erillään oleva EUTO, European Union Threaty Organisation.
Yhdysvalloilla on pakonomainen tarve pitää Euroopan Unionin maiden enemmistön tuki takanaan, sillä Yhdysvaltojen harjoittama politiikka maailmalla ei ole kaikkien hyväksymää, varsinkaan niiden maiden jotka joutuvat Yhdysvaltojen kauppapoliittisten etujen kanssa vastakkain. NATO ei taas ole tarkoitettu kauppapoliittisten etujen puolustamiseen, vaan selkeästi sotilaallista uhkaa vastaan.
YK:n merkitys maailmanrauhan takaajana ja diplomaattisena keskustelufoorumina pitäisi korostua.
Yhdysvallat ei tällä hetkellä halua toimia ihan samalla tasolla muiden maailman valtioiden kanssa. Yhdysvaltojen on kieltämättä vaikea hyväksyä sitä tosiasiaa, että kylmän sodan aikaisen asetelman purkautuminen alkoi siitä, että pääasiassa Yhdysvallat suurella rahalla haastoi Varsovan liiton varustelukisaan.
Yhdysvallat pisti Varsovan liiton maat kyykkyyn.
Yhdysvallat haluaa nyt itselleen palkinnon siitä hyvästä, että kommunistinen itablokki kaatui.
Miksi ?? Eikö julkinen tunnustus siitä ole riittävä?
Aikoinaan Neuvostoliiton hajoaminen ennustettiin väestön syntyvyyden kääntymisellä laskuun.
Sama ilmiö on kohdannut Yhdysvaltoja...
Toivon todella syvästi, että näin ei käy.
Mutta entä jos käy ..?
Jatkuvassa "sotavalmiudessa" eläminen kuluttaa kansakuntaa tavalla, joka on pois muusta yhteiskuntakehityksestä.
Pitäisikö Yhdysvaltojen keskittyä myös oman maan sisäisen vakauden kehittämiseen.
Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä on jokatapauksessa kiinteät siteet. Ei ne poistu, vaikka Yhdysvallat ottaa aikalisän ja keskitty nyt hoitamaan keskeneräiset projektinsa kohtuulliseen lopputulokseen. Irakin mieluiten YK:n kanssa..
Euroopan Unionin laajeneminen jatkossa Venäjän suuntaan ei olisi mikään ihme.Onhan Yhdysvalloilla ja Kanadallakin kiinteät suhteet.
Euroopan Unionin laajeneminen Afrikan ja Lähi-Idän suuntaan on sitten sellainen juttu joka armotta herättää kysymyksiä.
Tosin Kiina ja Intia ovat pystyneet selviytymään suuren väestömääränsä kanssa.
Jos Euroopan Unioni laajenee 450 miljoonan kansalaisen yhteisöstä käsittäen Venäjän ja Turkin noin 680 miljoonan yhteisöksi joskus lähivuosikymmenien aikana, niin mitä se tarkoittaa..
Se tarkoittaa sitä, että helvetin suuret markkinat avautuvat...
Se tarkoittaa sitä, että Euroopan Unionin sisäisten kiistojen käsittely kansallisvaltioiden välillä asettaa aivan uusia vaatimuksia.
Saharan pohjoispuolinen Afrikka pystyy paremmin sopeutumaan Euroopan Unioniin tarvittaessa muutenkin vilkkaiden kauppasuhteiden kanssa.
Entä loppu Afrikka, muodostuuko koko afrikasta vaiko pelkästään saharan eteläpuolisesta afrikasta yhteinäinen kauppa-alue. Vai vajoaako Afrikka todella raaka-aineiden tuottajaksi EU:lle ja muille valtioille..
Entäs Lähi-idän islamilaiset öljyvaltiot...
He haluavat pitää yhteyden Eurooppaan, mutta eivät taatusti halua aukaista rajojaan pelätessään kristittyjen kasvavaa maahanmuuttoa.
Esimerkiksi SaudiArabia ei salli kristinuskoisten käännytystyötä, nyt eikä tulevaisuudessa. Ja siihe heillä on täysi oikeus.
Koko maailmaa ei voida yhdistää Euroopan Unioniin vaikka se olisi kuinka viehättävää tahansa.
Euroopan Unionin perimmäinen tarkoitus on taata vapaan kaupan mahdollisuus ja tällä tavalla estää sotien syntyminen.
Olen varma että esimerkiksi Lipposen, Perssonin ja Scröderin kaltaiset tasapäistävää tulonjakoon tähtäävää yhteiskuntaa haluavat johtajat näkevät todella kiimaisia ja märkiä unia Euroopan laajuisen alueen 350, 450 tai jopa 680 miljoonan asukkaan sosialisoimisesta...
Sehän muistuttaisi pakostakin Kiinaa tai Intiaa siinä mielessä.
Vähät varat jaettaisiin kaniinilauman tavoin kasvavan väestön tarpeisiin.
Euroopan Unionin suurimmat haasteet tulevaisuudessa tulevat siinä muodossa, että Euroopan unioni pystyy elättämään vain rajallisen määrän ihmisiä kohtuullisella ja ihmisarvoisella tavalla.
Vapaa kauppa sallii yritteliäisyyden. Sitä kautta motivoituneille yksilöille tarjoutuu mahdollisuus itsensätoteuttamiseen.
Entäs loput ??
Jotta vähemmän motivoituneet eivät hukuttaisi pettymyksiään viinaan, huumeisiin ja levottomuuksien lietsomiseen, heille pitäisi tarjota erilaisia käyttäytymismalleja toteuttaa itseään.
Kouluttaminen, niin pään kuin kädentaitojen osalta on yksi tapa suunnata ihmisten energia hyödyllisesti. Samoin ihmisten pitäminen valmiustilassa kuluttaa suunnattomasti energiaa.
Esimerkiksi luonnonkatastrofien, suuronnettomuuksien, suurpalojen, vapaaehtoisen siviilijärjestyksen pidon osalta (esimerkiksi junaratojen pommitarkastuksia varten) voitaisii luoda järjestelmiä joita käytettäisiin esimerkiksi etsittäessä kadonneita, sammutettaessa suuria paloja, torjuttaessa tulvavahinkoja, öljyonnettomuuksien jälkeisiä rantojen ja eläimien pesua jne.
Kansalaisille pitää tarjota mahdollisuus toteuttaa itseään joutumatta ottamaan taloudellista riskiä.
Ne jotka taas haluavat ottaa taloudellisia riskejä, perustavat liiketoimintaa osaamisensa ympärille.
Esimerkiksi armeijoiden jatkuva kouluttamien päätehtävänsä ohella niin ihmisten aikaasaamien kuin luonnonaiheuttamien kriisien hallintaan antaa sotilaallisesti orientoituneille yksilöille sisältöä elämään.
Lisäksi todella suuren onnettomuuden sattuessa ainoastaan armeijoilla on vapaata kalustoa käytettävissä. Esimerkiksi Estonia pelastustoimien yhteydessä olisi pystytty pelastamaan huomattavasti suurempi määrä ihmisiä, mikäli siviili ja sotilaskopterit olisi saatu käyttöön välittömästi suorittamaan pelastustoimia.
Tälläisten varalle on tietysti oltava esimerkiksi
liikkuva lennonjohto onnettomuusalueella sekä tietysti keskitetty onnettomuusjohtokeskus.
Tälläisten luominen vaatii taas myös etukäteisyhteistyötä ja harjoituksia.
Samoin myös suurien maastopalojen tai muiden kohteiden sammuttaminen lentävällä kalustolla, jota voidaan hajasijoittaa EU:n alueella ja tarvittaessa mobisoida esim metsäpalojen taltuttamiseksi on mietinnän arvoinen asia.
Sotilastekniikan kehittäminen huippuunsa useinmiten unohtaa yhden asian, sotilaalliseen käyttöön tarkoitetulla kalustolla täytyy pystyä myös suorittamaan siviilipuolen suojausta ja pelastusta.
Ihmisisten kiinnostus suuntautuu eri lailla, mutta yhteiskunnan kannalta erilaisten kiinnostusten ohjaaminen yhteiskuntaa edistävällä tavalla on vaativa toimenpide.
Se vaatii ihan oikeasti muutakin kuin pelkästään ohjesäännön mukaista toimintaa..
Harvalla poliitikolla on kykyä tehdä tälläisiä tekoja. Poliitikon suurin pelko on menettää julkinen luottamuksensa, katkeruus ja pettymys tuottaa hyvin kaunaisen ihmisen ja loppujen lopuksi kuluttaa kaiken yhteistyökyvyn...
Muita käyttäymismalleja kansalaisille olisi tarjottava parinmuodostuksen osalta sekä tietysti perheen perustamisen osalta. Perheiden toimintakyvyn turvaaminen ennakolta riittävällä kansalaisten perehdyttämisellä vastuuseen, kasvatukseen yms olisi todella tärkeää.
Taloudellinen tuki on usein aivan turhaa rahan hukkaan heittämistä, jos perheellä ei ole riittävää käsitystä perheen toimintamalleista.
Siinä vaiheessa kun yhteiskunta puuttuu tai joutuu puuttumaan perheen elämään, pyritään yleensä ratkaisemaan vaikeita ongelmia, perheen kasvun ja elämän tukeminen siinä vaiheessa on usein myöhäistä ja hyvin tuloksetonta.
Kiinassa yhden lapsen kampanja hoidettiin perheneuvojien kautta.
Euroopassa perheen perustamisen edellytyksenä pitäisi olla jonkuntasoisen perheneuvojien antaman koulutuksen suorittaminen.
Erityisesti pienten lasten perheille vuosittainen yhteiskunnan taholta tapahtuva yhteydenotto ja esimerkiksi nuorimman lapsen kehityksen mukana tapahtuva kurssittaminen olisi hyvä asia.
Monella nuorella perheellä kun ei ole vanhemman sukupolven henkistä kypsyyttä tukena tarvittaessa.
Lapsien tullessa kouluikään vastuu siirtyy enemmän koulutuksen osalta yhteiskunnalla, mutta perheen kokonaisvastuuta se ei saisi vähentää.
Yhteiskunnalle tulee pitkällä aikavälillä halvemmaksi tukea kansalaisten kehitystä etukäteisinformaatiolla, kuin hoitaa ongelmat palokuntatyönä kun liekit roihuavat raunioilla..
Yhteiskunnan tehtävä ei ole elämää kansalaisten puolesta, vaan tarjota mahdollisuus kohtuulliseen elämään, ja tämän tilaisuuden käyttäminen on täysin kansalaisen vastuulla.
Siinä vaiheessa kun yhteiskunta joutuu puuttumaan tekemisiin, niin se tapahtuu lakien pohjalta ja silloin kansalaisen vaikutusmahdollisuudet ovat melko vähäiset jo pelkästään kansalaisen omien ongelmien vuoksi.
Mutta Euroopan Unionin tarkoitus ei ole kehittyä kyykytysyhteiskunnaksi, eikä miksikään sosiaalipumpuliksi. Euroopan Unionin selkein päämäärä on estää Eurooppalaisia kansallisvaltiota nahistelemasta keskenään.
Euroopan Unionin on ensin kypsytettävä ja parannettava sisäistä toimintaansa, ennenkuin aletaan viemään muille valtioille demokraattista elämisen mallia..
Liika yrittäminen kodin ulkopuolella kostautuu usein kotikriiseinä....