Saako nykyinen Venäjä kiittää olemassaolostaan USA:ta? Mikä olisi ollut Nliiton kohtalo ilman jenkkien Lend-Lease apua? Saksan hyökkäys olisi pysähtynyt kuitenkin vuonna -41, mutta mikä olisi ollut lienee tulos vuonna 42 ja 43 kun lend lease apu alkoi oikeasti purra? Suuren lentokonemäärän lisäksi Usa toimitti NL:lle yksistään vuonna 43 yli 400 000 kuorma-autoa. Määrä on sen verrran merkittävä että NL:n huolto nojasi pitkälti Jenkkien kalustoon. Myös rautatietarvikkeita, vetureja ja vaunuja toimitettiin käsittämättömät määrät. Mahtoiko Jenkkejä kaduttaa sodan jälkeen kun pelastamalla NL:n saivat siitä verivihollisen puoleksi vuosisadaksi, eikä tuo vihollisuus ole vieläkään poistunut.
Lend Lease
propelli
14222
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Operaatio Bagration olisi ollut mahdoton toteuttaa ilman jenkkien kuorma-autoja.
operaatio olisi ollut mahdoton ilman USAn apua.. neukkujen huolto pelasi käytännössä usan kalustolla.ilman sitä ei olisi saatu asemiin montaakaan tykkiä.sakut olisi jyrännyt alikehittyneen ryssän viimeistään 42. muutamat sturmovikit ei olisi sitä pelastanut kun huolto ei olisi toiminut,
Millä neukkulan tykit vedettiin asemiin Karjalan Kannaksella?
Eikös neukkulalla ollut omaa telakuljetuskalustoa vaikka kuinka paljon?
siellä asemassa tekee jos niille ei saada ammuksia ja miehistölle sapuskaa. Usan apu muodosti ison osan Neukkujen huollosta, ja jos ei huolto pelaa niin kauaa ei armeija sätki vaika olisi kuinka hienoja telaketjutraktoreita ja tankkeja etulinjassa. Seuraavassa hieman esmerkkiä avun laajuudesta:
Säilykkeet 80%
uudet veturit 92%
Kuorma-autot 74%
Radiot 88%
Auton renkaista 74%
"- Vuonna 1963 turvallisuuspalvelu nauhoitti esim. seuraavia marsalkka G. K. Zhukovin lausuntoja: "Nyt sanotaan, etteivät liittoutuneet koskaan auttaneet meitä ... Kuitenkaan ei voida kieltää, etteivätkö amerikkalaiset antaneet meille niin paljon materiaalia, jota ilman emme olisi voineet muodostaa reservejämme ja jatkaa sotaa ... Jouduimme sotaan Saksaan verrattuna teollisesti takapajuisena maana ... Ilman amerikkalaisia 'Studebekkereita' emme olisi saaneet tykistöämme mihinkään ... kyllä, ne tarjosivat meille rintamakuljetukset suuressa määrin. "
Lisää tuolta http://www.prokarelia.net/fi/?article_id=1190&author=10&x=artikkeli
suurte määrät tarkatoeita ( Stalinets ym) ja kuorma-autoja, mutyta ne olivat laadullisesti heikkoja.Moottorit, akut, sähkölaitteet, renkaat, oikein mikään ei kestänyt. Niitä saatiin suuret määrät ehjinä mm. Porlammin motista 1941, mutta käyttöön otettiin hyvin vähän.
Suomikin sai Amerikan avusta "osansa"
UNBREAKABLE BASE - liittoutuneiden sotaromua Ilomantsissa
http://www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/base.htm#muuta
Tekstissä sanotaan että venäläisten 1944 kesän aseistuksesta ja materiaalista Suomea vastaan oli 70% Amerikkalaista alkuperää.
"Amerikanavun merkityksestä Stalinin johtamille sotatoimille esiintyy monenlaisia arvioita, varsinkin kun kylmän sodan aikana Neuvostoliitto pyrki unohtamaan koko asian. Leningradin sotilaspiirin sotamateriaalista on esimerkiksi kesän 1944 suurhyökkäyksessä väitetty jopa 70-prosenttia olleen Lend-Lease-tavaraa."
Airacobria ja Boston pommareita lenteli pilvin pimein maamme ilmatilassa vuonna 44. Niitä myös ammuttiin runsaasti alas. Jo 1942 alkaen karjalan taivaalla alkoi näkyä Hurricaneja ja P-40:siä, sotasaaliina saatiin amerikkalaisia säilykkeitä ja muuta tavaraa. Moni veteraani tuomasi jo tuolloin että "kyllä sitä nyt ehkä yhtä suurvaltaa vastaan, mutta kun kahta..." Ei tietysti voinut Usa määritellä ketä vastaan tuota apua käytetään, vai halusikokaan sitten, ja englantihan oli sodassa suomen kanssa.
"Mahtoiko Jenkkejä kaduttaa sodan jälkeen"
Viimeistään Korean sodan aikaan sinisilmäisimpiäkin.
Stalingradin jälkeenhän venäläiset saivat moneen kertaan Saksan itärintamaan isoja aukkoja. Näistä repeämisitä he syöttivät juuri jenkeiltä saaduilla kuorma-autoilla kokonaisia armeijakuntia syvälle saksalaisten selustaan. Hevoskyydeillä ja marssien näitä operaatioita ei olisi pystytty tekemään.
Jospa Saksa ja Neuvostoliitto olisivatkin solmineet erillisrauhan ja sotatoimet olisivat loppuneet maiden välillä.
Saksa olisi saanut lisäjoukkoja Länsi-Eurooppaan ja hallinnut tilannetta ja mahdollisesti pystynyt miehittämään Britannian. Se olisi ollut Euroopan tuho. Erillisrauha olisi ollut hyvä ratkaisu myös Saksan kannalta, olisihan Neuvostoliiton kukistamista voinut jatkaa muutaman vuoden kuluttua.
Tosiasiassa USA:n apu Neuvostoliitolle oli koko Euroopan etujen mukaista. Muuten eläisimme varmaan natsikomennossa. Se on tietenkin vähän ristiriitaista meidän suomalaisten kannalta.
Hallituksen päiväuni olisi tiettävästi ollut 1. maailmansodan toisinto, jossa Saksa olisi lyönyt Neuvostoliiton ja länsiliittoutuneet tämän jälkeen Saksan.
Hitler olisi saanut aikaan erillisrauhan Stalinin kanssa? Ei sitten millään. Paljon todennäköisemmin sen rauhan tai aselevon olisi saanut aikaan lännessä. Länsivaltojen ei olisi pitänyt antaa Stalinille apua. Olisivatpa nämä saaneet teurastaa toisiaan pari vuotta, niin sen jälkeen olisi voinut olla helppoa kukistaa sekä Saksa että NL.
Saksalla ja Neuvostoliitolla oli hyökkäämättömyyssopimus ennen II maailmansodan alkua. Eihän tuo kovin suuri ihme olisi, jos sopimusta ei olisikaan rikottu niin aikaisessa vaiheessa, vaan Saksa olisi sotinut yksin Länsi-Euroopassa ja valloittanut Britannian kaikessa rauhassa.
mutta kun se rikottiin niin rauhantoiveet oli mennyttä. Saksa tiesi että sillä ei olisi muuta mahdollisuutta kuin murskata NL, ja Stalin taas tiesi että mitä pidempään kestetään sitä enemmän aika käy saksalaisia vastaan. Saksalla ei ollut varaa alkaa mihinkään välirauhaan ja antaa NL varustautua kaikessa rauhassa.
Jos taas Saksa ei olisi hyökännyt 22.6.1941 niin Stalin olisi tehnyt sen kuukauden päästä. Tälle kannalle alkaa taipumaan yhä useampi tutkijakin. Ja mikä se herkullisempaa Stalinin kannalta olisi ollutkaan kun Saksa yrittää lyödä Brittejä, niin vyöryä eurooppaan saksan selustasta ja levitää kommunistinen ilosanoma koko eurooppaan.