”Hallitusohjelmassa luvataan lisätä tuntuvasti vesivoiman käyttöä, mutta se ei onnistu ilman uusia altaita”, . Pudasjärvelle pitäisi rakentaa Kollajan allas.
Nyt energiaa valuu käyttämättömänä hukkaan, kun tulvien aikaan vesi täytyy juoksuttaa tulvaluukkujen kautta koneistojen ohi.
Kemijoki Oy:n mukaan Kemijoella viime vuonna tulvaluukkujen kautta juoksutetulla energialla olisi voitu jauhaa sähköä noin 500 gigawattituntia, jos tulvavesi olisi voitu varastoida altaaseen.
”Iijoella jopa kolmasosa energiasta valuu tulvaluukkujen kautta ohi koneistojen, sillä joen latvavesillä ei ole varastoallasta”.
Kemijoen vesistöalueen kaikkien voimalaitosten teho on yhteensä 938 megawattia. Viime vuonna niillä jauhettiin sähköä yhteensä 3 957 gigawattituntia. Se oli kolmasosa Suomessa tuotetusta vesivoimasta.
Kemijokea pidetäänkin Suomen sähköhuollon selkärankana, sillä se tuottaa myös häiriötilanteissa nopeasti saatavaa säätövoimaa.
"Enemmänkin voitaisiin tuottaa, mutta melkoinen määrä Kemijoen vettä joudutaan laskemaan tulvaluukuista ohi koneistojen", Kemijoki Oy harmittelee.
Vapun tienoilla avataan näyttöpäätteen avulla Rovaniemeltä alavirtaan sijaitsevan Valajaskosken voimalaitoksen tulvaluukut. Kemijoen virtaama on silloin ympäristökeskuksen tulvaennusteen mukaan noin 1 100 kuutiota sekunnissa, kun se on nyt noin 500 kuutiota sekunnissa. Huipputulvassa virtaama voi nousta jopa 4 000 kuutioon sekunnissa.
Ilman tulvaluukkujen avaamista kevättulva kastelisi Rovaniemen keskustan. Myös Valajaskosken alapuolisten voimalaitosten tulvaluukut pitää avata aina merelle saakka, sillä voimaloiden koneistot eivät pysty nielemään kaikkea vesimäärää, vaikka voimaloita on peruskorjattu.
Pohjolan Voima on aloittanut sähköä jauhavan koneiston modernisoinnin Iijoen Kierikin voimalaitoksessa. Parhaimmillaan voimalaitokselta saadaan jopa 40 prosenttia lisätehoa muuttamalla juoksupyörässä olevan potkurin lapakulmarakennetta.
Kaikki Iijoen voimalaitokset peruskorjataan vuoteen 2015 mennessä.
Kemijoella vuonna 1996 aloitettu modernisointiurakka on puolivälissä, sillä neljä pääuoman voimalaitosta on jo saanut uudet koneet. Useimmissa laitoksissa on kolme koneistoa.
Heinäkuussa koneistojen uusimien alkaa Ossauskoskella. Sen jälkeen ovat vuorossa Pirttikoski ja Vanttauskoski.
Urakan valmistuttua Kemijoen voimaloiden teho nousee noin 250 megwattia. Lisäksi Rovaniemeltä ylävirtaan rakennetaan Sierilän uusi voimalaitos, jonka teho on 44 megwattia.
Nyt energiaa valuu käyttämättömänä hukkaan, kun tulvien aikaan vesi täytyy juoksuttaa tulvaluukkujen kautta koneistojen ohi.
Kemijoki Oy:n mukaan Kemijoella viime vuonna tulvaluukkujen kautta juoksutetulla energialla olisi voitu jauhaa sähköä noin 500 gigawattituntia, jos tulvavesi olisi voitu varastoida altaaseen.
”Iijoella jopa kolmasosa energiasta valuu tulvaluukkujen kautta ohi koneistojen, sillä joen latvavesillä ei ole varastoallasta”.
Kemijoen vesistöalueen kaikkien voimalaitosten teho on yhteensä 938 megawattia. Viime vuonna niillä jauhettiin sähköä yhteensä 3 957 gigawattituntia. Se oli kolmasosa Suomessa tuotetusta vesivoimasta.
Kemijokea pidetäänkin Suomen sähköhuollon selkärankana, sillä se tuottaa myös häiriötilanteissa nopeasti saatavaa säätövoimaa.
"Enemmänkin voitaisiin tuottaa, mutta melkoinen määrä Kemijoen vettä joudutaan laskemaan tulvaluukuista ohi koneistojen", Kemijoki Oy harmittelee.
Vapun tienoilla avataan näyttöpäätteen avulla Rovaniemeltä alavirtaan sijaitsevan Valajaskosken voimalaitoksen tulvaluukut. Kemijoen virtaama on silloin ympäristökeskuksen tulvaennusteen mukaan noin 1 100 kuutiota sekunnissa, kun se on nyt noin 500 kuutiota sekunnissa. Huipputulvassa virtaama voi nousta jopa 4 000 kuutioon sekunnissa.
Ilman tulvaluukkujen avaamista kevättulva kastelisi Rovaniemen keskustan. Myös Valajaskosken alapuolisten voimalaitosten tulvaluukut pitää avata aina merelle saakka, sillä voimaloiden koneistot eivät pysty nielemään kaikkea vesimäärää, vaikka voimaloita on peruskorjattu.
Pohjolan Voima on aloittanut sähköä jauhavan koneiston modernisoinnin Iijoen Kierikin voimalaitoksessa. Parhaimmillaan voimalaitokselta saadaan jopa 40 prosenttia lisätehoa muuttamalla juoksupyörässä olevan potkurin lapakulmarakennetta.
Kaikki Iijoen voimalaitokset peruskorjataan vuoteen 2015 mennessä.
Kemijoella vuonna 1996 aloitettu modernisointiurakka on puolivälissä, sillä neljä pääuoman voimalaitosta on jo saanut uudet koneet. Useimmissa laitoksissa on kolme koneistoa.
Heinäkuussa koneistojen uusimien alkaa Ossauskoskella. Sen jälkeen ovat vuorossa Pirttikoski ja Vanttauskoski.
Urakan valmistuttua Kemijoen voimaloiden teho nousee noin 250 megwattia. Lisäksi Rovaniemeltä ylävirtaan rakennetaan Sierilän uusi voimalaitos, jonka teho on 44 megwattia.
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Lisäksi Rovaniemeltä ylävirtaan rakennetaan Sierilän uusi voimalaitos, jonka teho on 44 megwattia."
Mihinkäs tietoon tämä perustuu?
Tottakai kaikki saasteeton energia talteen niin Sierilä kuin Ounasjoki ja Vuotos. Saadaan tulvat kuriin, rannat kaunistuu, virkistys ja matkailu käyttö lisääntyy. Oikein hoidettuna eurot ja työtä Lappiin. Hyödyt moninkertaiset haittohin nähden. Emme elä Päre- ja Kivikautta. Sivujokien varsilla voi käydä sääskiä tappamassa ja pusikoissa tarpomassa.
Jos mennään ajassa taakse, silloin oli pärevalo, sen aikansa palamassa iltaisin. Avoimet uunit antoi valoa.
Sitten tuli öljylamput.
Nestekasuvalokin oli, kaasulamput (Tilley)
Sähköt alkoi levitä kokomaahan sotien jälkeen. Tuli vesivoimaloita alkuun, joilla tehtiin kaikki sähkö.
Pärjäisimmekö ilman sähköä. Ihan muutamat vain tulee toimeen.
> Tottakai kaikki saasteeton energia talteen niin Sierilä kuin Ounasjoki ja Vuotos. Saadaan tulvat kuriin,
> rannat kaunistuu, virkistys ja matkailu käyttö lisääntyy. Oikein hoidettuna eurot ja työtä Lappiin.
> Hyödyt moninkertaiset haittohin nähden. Emme elä Päre- ja Kivikautta. Sivujokien varsilla voi käydä
> sääskiä tappamassa ja pusikoissa tarpomassa.
Esimerkiksi Sodankylän kunta on malliesimerkki vesivoimarakentamisen "työllistävistä" ja matkailua "lisäävistä" vaikutuksista. Sodankylässähän sijaitsee EU:n suurin tekoallas eli Lokan tekoallas ja puolisenkymmentä PVO:n ja Kemijoki Oy:n isohkoa vesivoimalaa joista uusin on 2000-luvulla valmistunut Kelukoski.
Miten paljon se vesivoimarakentaminen työllistää tänäkin päivänä Sodankylässä? Miten paljon se ympäristön raiskaaminen on tuonyt matkailijoita Sodankylään? Miten "hyvässä" tilassa Sodankylän kunnan talous on kun se on saanut "nauttia" tuollaisesta massiivisesta vesivoimarakentamisen "ihanuudesta"? Toinen hyvä esimerkki samanlaisesta vesivoimarakentamisesta on Kemijärven kaupunki. Eikö sekin ole sellainen konkurssikypsä kaatopaikka vailla mitään tulevaisuutta?
Jos Sodankylän ja Kemijärven valitsemaa polkua vertaa vaikka Kittilän tai Kuusamon kunnan valitsemaan tiehen jossa joet ja kosket säilytetään tiukasti koskemattomina ja satsataan ympäristörikollisuuden sijaan matkailuun, niin miltä vertailu näyttää? Miten monta sataa tai tuhatta matkailu työllistää välillisesti tai suoraan Kittilässä tai Kuusamossa tänäkin päivbänä? Miten monta ihmistä vesivoimalat ja altaat työllistävät Sodankylässä ja Kemijärvellä?
Uunolle voisin antaa sen verran vinkkiä ettei Vuotos olisi ollut yhteiskunnallaisesti kannattava hanke kun hankkeen hyödyt ja haitat arvioidaan asianmukaisesti. Laskelmiin voi tutustua vaikka tuolla VATT:n raportissa:
http://www.vatt.fi/julkaisut/uusimmatJulkaisut/julkaisu/Publication_6093_id/387
Kivikaudesta ja päreistä höpöttävän Uunon kannattaisi vähän katsella myös nykyvuosisatojen tekniikkaa. Vesivoima ei ole enää ainoa tapa tuottaa sähköä kuten se oli vielä 1800-luvulla vaan nykyään sähköstä tuotetaan Suomessakin 86 prosenttia ihan muulla kuin vesivoimalla. Eli Uunon ei tarvi menettää yöuniaan sillä, että Vuotoksen hautajaisten jälkeen hänen pitäisi palata maakuopassaan päreiden käyttöön vaan kyllä sitä sähköä voidaan tuottaa lukemattomilla muillakin tavoin eikä Uunon tarvi palata kaasu- tai pärevaloon.
> ”Iijoella jopa kolmasosa energiasta valuu tulvaluukkujen kautta ohi koneistojen, sillä joen
> latvavesillä ei ole varastoallasta”.
Iijoella joen alajuoksusta on tuhottu 60 kilometriä viidellä PVO:n vesivoimalalla. Iijoen pääuoman pituus on kuitenkin yli 300 kilometriä ja sivu-uomia on yli 500 kilometriä vapaana.
Iijoen viisi vesivoimalaa tuottavat noin 850 GWh vuodessa sähköä eli vajaan prosentin Suomen sähköstä.
Kaatunut ja lopullisesti kuopattu Kollajan tekoallas olisi ollut säänöstelytilavuudeltaan noin 170 miljoonaa kuutiometriä ja sijainnut noin sata metriä meren pinnan yläpuolella. Peruskoulun fysiikalla tuosta voidaan laskea, että tekoaltaaseen olisi mahtunut vain sen verran vettä, että lisäenergiaa siitä olisi saatu noin 40 GWh vuodessa.
Jos Iijoen voimaloiden vuosituotto on 850 GWh vuodessa ja "jopa kolmannes" vesistä saatetaan joutua ohijuoksuttamaan vuodessa, niin ohijuoksutusten määrä on siis noin 400 GWh vuodessa.
Kun lukuja 40 GWh ja 400 GWh verrataan keskenään, niin huomataan että tulvavesistä vain reilu kymmenesosa olisi mahtunut tekoaltaaseen. Iijoen voimaloiden keskiteho on nyt noin 97 megawattia ja maksimiteho reilu 200 megawattia, niin huomataan että tekoaltaasta riippumatta voimalat käyvä puolella teholla. Tuo kolmenneskin lienee laskettu voimayhtiön tollojen papareissa sen mukaan, että 1900-luvulla kerran oli sellainen tulva ja laskelmat sitten tehdään sen mukaan.
Kyseiset asiat selviävät jos vaivautuu lukemaan hankkeen epäonnistuneen YVA-tutkimuksen ja siitä jätetyt asiantuntijalausunnot.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=277975
Eli tuo voimayhtiön väite siitä, että Iijoella joudutaan kolmannes ohijuoksuttamaan ja Kollajan tekoallas olisi ollut jonkinlainen ratkaisu tähän on silkkaa roskaa jolle nauravat Pudasjärvellä vareksetkin. Voimayhtiön höpinät tulvavesistä ja niiden hyödyntämisestä olivat silkkaa mainospaskaa, jolla hanketta yritettiin epätoivoisesti kaupustella poliitikoille ja kansalaisille - äärettömän surkealla menestyksellä tosin.
Voimayhtiöt saisivat halutessaan hyödynnettyä ne tulvavedet voimaloissaan ilman tekoaltaitakin kunhan rakentaisivat vain voimaloihin tulvakoneistot. Näin ei kuitenkaan tehdä, koska viikon tarvetta varten vuodessa ei kannata mitään tulvakoneistoja alkaa asentelemaan.
Nuo Uunon mainitsemat voimaloiden tehot ovat hetkellisiä maksimitehoja eli esimerkiksi tuo Uunon mainitsema 938 megawattia Kemijoen vesistön teholle on maksimiteho, joka on saatavilla vain viikon kaksi vuodessa. Keskimääräinen teho jää alle puoleen tuosta ja sen voi laskea tuosta vuosituotosta eli 3.957 gigawattitunnista. Vuotoksen haudattuun tekoaltaaseen olisi mahtunut niin vähän tulvavettä, että sekään tuskin olisi reilua sataa gigawattituntia enempää Kemijoen voimaloiden tuottoa lisännyt. Voihan sen tietenkin laskeakkin kun tietää että Vuotoksen tekoaltaan säännöstelytilavuus olisi ollut noin 800 miljoonaa kuutiota ja korkeus merenpinnasta noin 150 metriä.