Kolmannella tyttärellämme todettiin 3 kk neuvolan lääkärintarkastuksessa karsastusta. Koska se olisi voinut johtua myös iästä, niin lääkäri pyysi udelleen näytille 5 kk ikäisenä. Lapsi katsoi minua kohti, mutta ei minuun, edes rinnalla ollessa. 5 kk:n ikäisenä lääkäri laittoi lähetteen silmäpolille, mihin pääsimme 2 kuukauden kuluttua. Siellä lääkäri ei silmään hyvin nähnyt tietystikään, kun lapsi itki kokoajan. Uusintakäynti samaan paikkaan 3 kk:n kuluttua, eli lapsi oli silloin 10 kk:tta. Tämän 3kk:tta häntä hoidettiin peittohoidolla. Eli terve silmä peitettiin 1-2 tuntia päivässä. Hoito oli yhtä tuskaa. Silmälapussa oleva liima ärsytti ihoa ja muutenkin lappu häiritsi.
Joulukuun lopussa menimme kontrolliin. Siellä "vanha" kokenut lääkäri ei myöskään nähnyt hyvin silmään, mutta kuitenkin sen verran, että pystyi sanomaan ettei oikea silmä ollut normaali. Täsmän käynnin jälkeen alkoi tapahtua. Kahden viikon päästä silmä katsottiin nukutuksessa. Näköhermo paksuuntunut, jotain pigmentaatiota, jotain massaa... ym. Kuitenkin väliaineet kirkkaat, verisuonet normaalit.
Kokenut lääkäri sanoi, ettei pysty nyt yhdistämään mihinkään tätä. Konsultoinut TYKS:in lääkäriä ja olivat sopineet kiireellisestä lähetteestä sinne.
Kahden päivän päästä TYKS:in jonohoitaja soittaa aikaa kahden päivän päähän, mutta sanoo varmistavansa ajankohdan vielä lääkäriltä.
Sama hoitaja soittaa muutaman tunnin kuluttua, että lääkärit ovat sitä mieltä, että ainoa oikea paikka on HYKS. Sinne kiireellinen lähete. Lisäsi vielä, ellei kahden päivän sisällä soittoa ajasta kuulu, niin ota yhteyttä HYKS:iin. Ei kuulunut soittoa, joten soitin sinne. "Ketään lääkäriä ei ole ollut tällä viikolla töissä, joten maanantaina lähete katsotaan."
Soitin maanantai iltapäivällä. Silloin hoitaja vastasi, ettei ylilääkäri ole katsonut lähetettä kiireelliseksi. Aika on varattu ja se on 2 kk:n kuluttua. Lisäksi tutkimusta ei tehdä nukutuksessa. " Meidän lääkärit ovat niin taitavia, että pystyvät kyllä näkemään silmään ilman nukutusta." (Miten pidät 1-vuotiaan silmän paikallaan. Pää pysyy kyllä ja silmä saadaan auki, mutta silmä kuitenkin liikkuu.)
Mietin asiaa paripäivää ja aloin jo haluta tietää, mitä lääkärit epäilevät, kun osa katsoo kiireelliseksi, osa ei. Soitin Tyksiin, mutta lähettänyt läääkäri oli tavattavissa vasta viikon kuluttua (oli lomalla). Soitin viikon kuluttua. Onneksi soitin. Lääkäri aivan ihana ja ystävällinen. Selosti mitä silmässä on nähty ja halutaan tutkia lisää. Hyksin ajankohdan sanoi hänen mielestään menevän liian pitkälle, joten hän haluaa katsoa itse kuitenkin joa aiemmin. Sinne olemme menossa tiistaina.
Lisäksi tytölle on tullut lisäoireina törmäily esineisiin, selittämättömiä kaatumisia, sivuttain kävely, ( Ensiaskeleet tulleet jo 10 kk:n ikäisenä.) Sekä vasemman puolen käden "roikottaminen". Käyttää kyllä jos tarvii, mutta passiivisesti. Soittelin näitä uusia tietoja Tyksiin samalle lääkärille. Hän keskusteli heidän lastenlääkärin kanssa ja tuli siihen tulokseen, että paras käydä nämä oireet näyttämässä paikallisessa keskussairaalassa. Näin tehtiin. Aivan ihana ja ystävällinen naislääkäri kertoi, että epäillään aivopaineen nousua, mutta koska tilanne on hyvä ja ei akuuttia, pääsimme kotiin seuraamaan oireita.
Niitä tässä sitten yritän seurata. Kehoitti herkästi ottamaan yhteyttä ja puhelinsoitolla pääsee lähtemään Tyksiin ja viikonlopun aikana.
Muut lapsemme ovat kohta 5 vuotta ja 3 vuotias, joten välillä tuntuu aika raskaalta.
Tämä oli vain pieni purkaminen. Kiva jos joku jaksoi lukea. Ja vielä parempi jos joku saa lohtua, samantapaisessa tilanteessa.
Hyvää kevättä kaikille!
Joulukuun lopussa menimme kontrolliin. Siellä "vanha" kokenut lääkäri ei myöskään nähnyt hyvin silmään, mutta kuitenkin sen verran, että pystyi sanomaan ettei oikea silmä ollut normaali. Täsmän käynnin jälkeen alkoi tapahtua. Kahden viikon päästä silmä katsottiin nukutuksessa. Näköhermo paksuuntunut, jotain pigmentaatiota, jotain massaa... ym. Kuitenkin väliaineet kirkkaat, verisuonet normaalit.
Kokenut lääkäri sanoi, ettei pysty nyt yhdistämään mihinkään tätä. Konsultoinut TYKS:in lääkäriä ja olivat sopineet kiireellisestä lähetteestä sinne.
Kahden päivän päästä TYKS:in jonohoitaja soittaa aikaa kahden päivän päähän, mutta sanoo varmistavansa ajankohdan vielä lääkäriltä.
Sama hoitaja soittaa muutaman tunnin kuluttua, että lääkärit ovat sitä mieltä, että ainoa oikea paikka on HYKS. Sinne kiireellinen lähete. Lisäsi vielä, ellei kahden päivän sisällä soittoa ajasta kuulu, niin ota yhteyttä HYKS:iin. Ei kuulunut soittoa, joten soitin sinne. "Ketään lääkäriä ei ole ollut tällä viikolla töissä, joten maanantaina lähete katsotaan."
Soitin maanantai iltapäivällä. Silloin hoitaja vastasi, ettei ylilääkäri ole katsonut lähetettä kiireelliseksi. Aika on varattu ja se on 2 kk:n kuluttua. Lisäksi tutkimusta ei tehdä nukutuksessa. " Meidän lääkärit ovat niin taitavia, että pystyvät kyllä näkemään silmään ilman nukutusta." (Miten pidät 1-vuotiaan silmän paikallaan. Pää pysyy kyllä ja silmä saadaan auki, mutta silmä kuitenkin liikkuu.)
Mietin asiaa paripäivää ja aloin jo haluta tietää, mitä lääkärit epäilevät, kun osa katsoo kiireelliseksi, osa ei. Soitin Tyksiin, mutta lähettänyt läääkäri oli tavattavissa vasta viikon kuluttua (oli lomalla). Soitin viikon kuluttua. Onneksi soitin. Lääkäri aivan ihana ja ystävällinen. Selosti mitä silmässä on nähty ja halutaan tutkia lisää. Hyksin ajankohdan sanoi hänen mielestään menevän liian pitkälle, joten hän haluaa katsoa itse kuitenkin joa aiemmin. Sinne olemme menossa tiistaina.
Lisäksi tytölle on tullut lisäoireina törmäily esineisiin, selittämättömiä kaatumisia, sivuttain kävely, ( Ensiaskeleet tulleet jo 10 kk:n ikäisenä.) Sekä vasemman puolen käden "roikottaminen". Käyttää kyllä jos tarvii, mutta passiivisesti. Soittelin näitä uusia tietoja Tyksiin samalle lääkärille. Hän keskusteli heidän lastenlääkärin kanssa ja tuli siihen tulokseen, että paras käydä nämä oireet näyttämässä paikallisessa keskussairaalassa. Näin tehtiin. Aivan ihana ja ystävällinen naislääkäri kertoi, että epäillään aivopaineen nousua, mutta koska tilanne on hyvä ja ei akuuttia, pääsimme kotiin seuraamaan oireita.
Niitä tässä sitten yritän seurata. Kehoitti herkästi ottamaan yhteyttä ja puhelinsoitolla pääsee lähtemään Tyksiin ja viikonlopun aikana.
Muut lapsemme ovat kohta 5 vuotta ja 3 vuotias, joten välillä tuntuu aika raskaalta.
Tämä oli vain pieni purkaminen. Kiva jos joku jaksoi lukea. Ja vielä parempi jos joku saa lohtua, samantapaisessa tilanteessa.
Hyvää kevättä kaikille!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Epätietoisuus on kamalinta:( Meillä pojalla oli aivokalvontulehdus ja hieman epäselvää, miten tulee toipumaan kaikesta. Toivottavasti teidänkin tilanne jo selkenisi. Tytölle ei siis ilmeisesti ole tehty koskaan pään magneettikuvaa? Ajattelisi sen nyt olevan jo ihan aiheellinen tutkimus teillekin, kun meidän pojalle se tehtiin tulehduksen sairastamisen yhteydessä. Jaksamisia!