Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa tapettiin jatkosodan aikana yli 1000 neuvostovankia.
Kaikista jatkosodan aikana kuolleista neuvostosotavangeista ammuttiin yli viisi prosenttia, sanoo dosentti Antti Kujala sanomalehti Keskisuomalaisessa. Kujala arvioi, että lisäksi 200 vankia ehdittiin ampua ennen heidän rekisteröimistään.
Kujalan mukaan luku on kansainvälisesti varsin korkea. Hänen mukaansa syinä sotavankisurmiin olivat muun muassa huono muonatilanne, leirien löyhä kuri, venäläisviha sekä vartijoiden psyykkiset ongelmat.
Uusi tutkimustieto ei Kujalan mielestä kuitenkaan muuta kuvaa suomalaissotilaista, sillä surmia teki vain pieni vähemmistö.
- Useissa tapauksissa vartijoiden joukossa oli mielenterveydeltään järkkyneitä, alkoholisteja tai morfinistejä, jotka olivat haavoittuneet.
Kujalan pian julkaistava kirja on osa Kansallisarkiston vuonna 2004 aloittamaa laajempaa Suomen sotavankeja ja ihmisluovutuksia käsittelevää tutkimusta.
Kaikista jatkosodan aikana kuolleista neuvostosotavangeista ammuttiin yli viisi prosenttia, sanoo dosentti Antti Kujala sanomalehti Keskisuomalaisessa. Kujala arvioi, että lisäksi 200 vankia ehdittiin ampua ennen heidän rekisteröimistään.
Kujalan mukaan luku on kansainvälisesti varsin korkea. Hänen mukaansa syinä sotavankisurmiin olivat muun muassa huono muonatilanne, leirien löyhä kuri, venäläisviha sekä vartijoiden psyykkiset ongelmat.
Uusi tutkimustieto ei Kujalan mielestä kuitenkaan muuta kuvaa suomalaissotilaista, sillä surmia teki vain pieni vähemmistö.
- Useissa tapauksissa vartijoiden joukossa oli mielenterveydeltään järkkyneitä, alkoholisteja tai morfinistejä, jotka olivat haavoittuneet.
Kujalan pian julkaistava kirja on osa Kansallisarkiston vuonna 2004 aloittamaa laajempaa Suomen sotavankeja ja ihmisluovutuksia käsittelevää tutkimusta.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Sitä järkkyy mielenterveys svekkomaanien 1918 sorron aikana ja venäläisten 1939 hyökkäyksen takia.
ehditty enempää...
Kohtelivat kuitenkin venäläisiä sotavankeja paremmin kuin Lennart Oesch ja hänen vävynsä Eero Nero.
selviytyivät liittyivät SuoLii:n ja aloittivat nettispämmailun vanhojen harrastustensa ohessa?
"- Useissa tapauksissa vartijoiden joukossa oli mielenterveydeltään järkkyneitä, alkoholisteja tai morfinistejä, jotka olivat haavoittuneet."
Tämä selittää aika pitkälle palstalla olevia vihakirjoituksia sekä ne lukuisat tekstit jotka tuntuvat aivovammaisten töherryksiltä.
Jo on svekolla kyllä pokkaa. Holokausti on tuore todistus siitä mihin te germaanit pystytte kun oikein innostutte arjalaispaskastanne.
Haavoittuneita ammuttiin puolin ja toisin. Suomalaiset ampui Talvisodassa venäläisiä haavoittuneita, koska nämä olivat fanaattisia loppuun saakka ja yrittivät räjäyttää kaiken ympäriltään jos se suinkin oli mahdollista. Venäläiset oli peloteltu suomalaisten hirmuisella julmuudella, eli kaikki antautuneet kidutettaisiin kuoliaiksi mitä hurjimmilla tavoin. Venäläiset ampui 1944 Vuosalmella kaikki liikuntakyvyttömät suomalaiset haavoittuneet. Samaa tehtiin mm. Viipurissa ja käytäntö oli luultavasti sama joka rintamalla. Näistä on kirjoissa useita kuvauksia.
Talvisodan Taipaleessa ammuttiin haavoittuneita. Taipaleenjoki -kirjassa on kuvaus, jossa edettiin taisteluhautaa pitkin, joka oli täynnä vihollisen kaatuneita ja haavoittuneita. Kaikki haavoittuneet ammuttiin kaiken varalta...
Jukka L. Mäkelä: Taipaleenjoki
WSOY 1971
Yrjö Jylhän komppanian taistelut.
Kähösen kirjassa kerrotaan Taipaleen taisteluista ja saattaapa siitäkin löytyä jotain.
Kähönen Urho Voittamattomat pataljoonat. Taipaleen talvisota
Kustannuspiste Oy, 1982, 210 kuvaliite
Eversti Ari Rautala: "Sotiemme taistelupaikoilla", Gummerus 2004, kerrotaan sivulla 124 Äyräpään kirkonmäen tapahtumista heinäkuun 7. iltapäivänä mm. näin:
"Iltapäivällä oli kirkonmäellä enää hajanaista vastarintaa, joka päättyi siellä olevien noin 30 puolustajan antautumiseen. Kaikkiaan venäläiset saivat vajaat sata vankia. Vangit ryöstettiin, haavoittuneita ammuttiin hengiltä tai alastomia suomalaisia ajettiin Vuokseen, jonne heidät ammuttiin."
Luutnantti Aukion kertomaa Äyräpäästä 1944
http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/Kertomukset/sotilas/sotilas/jatkosota/sotavanki.htm
Vangiksi
"Tulitus taukosi, Kädet nousivat antautumisen merkiksi. Puna-armeijan yliluutnantti veti Aukion katsomaan, kuinka paljon venäläissotilaita oli kuollut. Mies oli vihainen. Lähellä ollut kirgiisi ampui erään suomalaisen haavoittuneen sotilaan. Todettiin myöhemmin, että se ei ollut ainoa tapaus."
Pentti Syrjän sotavangeista kertova kirja, Raskas jotos, WSOY 1987, kertoo myöskin tämän tapauksen suomalaisten vankien silmin nähtynä ja koettuna.
Vilho Parkkonen kertoo vangiksi joutumisensa vaiheita:
Sivu 119: "Aivoissa pyöri vain yksi ajatus:ylös, ylös! Parkkonen tiesi, miten käy niiden, jotka jäävät maahan makaamaan. Hän oli nimittäin vangiksi joutumisen yhteydessä nähnyt, miten venäläiset menettelivät puhdistaessaan valtaamiaan suomalaisten asemia. He kiskaisivat jokaisen maassa makaavan pystyyn ja jos joku ei kestänyt seisaallaan, niin kohta ilmestyi sininen reikä otsaan. Sääntönä näytti olevan, että haavoittuneita ei ruveta hoivaamaan."
"Silloin nousin pystyyn mutta tilaisuuteni pelastautua oli myöhäistä. Minua kohti sojotti kolme neljäkymmentä aseen piippua. Vangitsijoilla oli kiusaus apua minut kuten kävi haavoittuneelle toverilleni hetken kuluttua. Häntä ammutttiin kylmästi päähän."
Kirjoittaja on Paavo Lehtola - teoksesta Leijonalipun komppania.
Ehkä ei olisi kannattanut hyökätä vuonna 1939.
suurin osa sotieme vankileirien vartijoista koostui suomen ruotsalaisesta kielivähemmistöstämme, samoin kuin yleensä päällystö.
Vuoden 1918 murhatöihin syyllistyneillä hurreilla oli jo kokemusta siitä kuinka ollaan rohkeita, kun aseettomia ammutaan.
Mihin lähteeseen tuo tieto perustuu?
Olisikko siihen, että esimerkiksi Lennart Oesch sai tuomion sodan jälkeen sotavankien huonosta kohtelusta.
Lennart Oeschin isä oli Sveitsistä Suomeen muuttanut meijeristi, joka perusti Tohmajärvelle juustolan.
Lennart Oeschillä oli muuten kaksoiskansalaisuus, Suomen ja Sveitsin kansalaisuudet.
Se nyt ainakin Oeschin suomenruotsalaisuudesta.
Oli sillä myös suomalainen vaimo jonka kanssa se sai lapsia.
Airo, Mannerheim ja Oesch olivat sellaisia miehiä joita svekko uivelot kuten Siilasvuo ja Heinrichs ei koskaan voi olla.
Mannerheimin esi-isä oli Saksasta joten samalla perusteella on siis sinun mukaasi Mannerheim nähtävä saksalaisena eikä "suomenruotsalaisena".
Mannerheimin suku asui usean sukupolven aikana ja käytti äidinkielenään ruotsia. Ero Oeschin perheeseen on siten selkeä. Mannerheim nyt vaan oli suomenruotsalainen. En itsekään pidä itseäni puolalaisena, vaikka esi-isäni tulikin Suomeen sieltä 1700-luvulla.
Esi-isäsi siis niitä puolanjuutalaisia? Olisi vaan pysynyt Puolassa. Oletko kenties sukua Ben Zyskowiczille tai Ruben Stillerille?
sillä antautuneita ja antautuvia ammuttiin myös. Tuttu opettaja kertoi 1960-luvulla, miten hänen komppaniansa huollon mies oli jäänyt puna-armeijan sotilaiden väijytykseen. Mies oli sidottu puuhun, riisuttu alastomaksi ja pistimillä pikku hiljaa tapettu sekä lopuksi leikattu sukuelimet irti ja tungettu suuhun. Tämän jälkeen suomalaiskomppanialla konepistoolit olivat kaksi viikkoa "niittotulella" kuten opettaja asian ilmaisi ja kaikki antautuvat ja antautuneet puna-armeijalaiset ammuttiin. Sota on julmaa ja ratsuväki raakaa.
Afganistanissa paikallisilla on edelleen tapana nylkeä elävältä vangeiksi saamansa viholliset. Sodista ei millään ilveellä saada "humaaneja".
Kerrankin asiallinen kirjoitus Heikki Talalta!
numerossa 6 sivulla 281 kirjoitetaan: "Suomen armeijan on laskettu saaneen jatkosodan aikana noin 64.000 neuvostoliittolaista sotavankia, joista suomalaisilla sotavankileireillä kuoli yli 18.000 ja jatkuu "Tilastoluvut ovat pakostakin todellisia vankimääriä pienempiä. Taisteluoloissa tilanteet vaihtuvat nopeasti, osa vangeista karkaa heti ja osa saa eri syistä surmansa jo rintamalinjoilla."
Lähes 30 % kuolleisuus johtui pääasiassa ruoan puutteesta - nuoret miehet kuolivat siis nälkään. Miksi heitä ei ruokittu kunnolla? Suuri osa omasta väestöstä kärsi ruoan puutteesta ja muutamat jopa kuolivat nälkään. Tuskin mikään maa tuollaisessa tilanteessa huolehtii ensimmäisenä vangeiksi antautuneista/saaduista vihollisista.
Talvi- ja jatkosodan aikana Neuvostoliitto toi Suomen rintamalle pitkästi yli miljoona sotilasta, joten siihen suhteutettuna kuolleet sotavangit ovat rikka rokassa. Oma lukunsa ovat tietenkin suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa.
Ja miten tämä kaikki liittyy Ruotsalaiseen kansapuolueeseen? Mitä ihmettä Suomessa tekee "Ruotsalainen" kansanpuolue? No, se ajaa emämaansa kieltä pakolla suomalaisille lapsille ja nuorille.
"Oma lukunsa ovat tietenkin suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa."
NL pääsi Suomeakin korkeampaan kuolleisuuteen sotavankien suhteen. Jopa kesällä 1944 vangiksi jääneitä kuoli nälkään marraskuuhun 1944 mentäessä, jolloin enin osa suomalaisista sotavangeista vapautettiin...
Ei ollut montaa 1941 vangiksi jäänyttä suomalaista hengissä niiden palautettujen joukossa.