Näin otsikoi Ylen Lapinradio näyttävästi keskiviikon asiaohjelmaansa. Lapinradio on ollut kovanluokan kommunistien ja viherhörhöjen suojatyöpaikka. Mutta nyt nekin joutuvat toteamaan että tekoallas pelasti kuolevan Lapin kylän.
Tästä on hyvä jatkaa. Kauan tuota asiaa on noille jästipäille saanut jauhaa. Viimein ne ymmärsivät sen. Mutta vasta pakon kautta, kun kyläläiset asian toteavat.
Tästä on hyvä jatkaa. Kauan tuota asiaa on noille jästipäille saanut jauhaa. Viimein ne ymmärsivät sen. Mutta vasta pakon kautta, kun kyläläiset asian toteavat.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tässä vähän tietoa ettei totuus unohtuisi:
Lokan kylässä on nykyään noin sata asukasta. Aikana ennen Lokan tekoallasta (tai pitäisikö sanoa Lokan loka-allasta?) kylässä oli useita satoja asukkaita. Lokan kylän ikärakenne on myös pahasti vinoutunut ja kylän asukkaat koostuvat pääasiassa vanhuksista. Viimeisin konkreettinen merkki kylän kuolemisesta on Lokan kyläkoulun lakkautus vuonna 2010.
Lokan tekoaltaan rakennustyöt tehtiin aikoinaan mistään mitään välittämättä. Fortumin omistama Kemijoki Oy ei vaivautunut edes kaatamaan alle jäävää metsää vaan vedestä törröttäneet kuolleet puut tarjosivatkin kammottavan näyn.
Jälkikäteen puista katkaistiin latvat, mutta puiden kannoista lähti vuosikausia niin paljon lahoamisaineita aiemmin puhtaaseen veteen, että kuolleita kaloja kulkeutui kasoittain alas Kemijokea. Sen jälkeen kun rakennus- ja raivaustyöt olivat Lokan alueella päättyneet, kohosi työttömyys alueella taas jyrkästi eikä Lokan padolla ei ole enää tarvittu kuin yksi osa-aikainen siivooja.
Lokan ja Porttipahdan tekoaltaisiin istutettiin vuodesta 1972 alkaen Peled-siikaa, joka ei kuulu Suomen luontoon. Vuosina 1992 ja 1993 peled-siiasta saatiinkin 150 tonnin vuosisaaliita. Tuolloin peled-siikaa markkinoitiin nimellä polarmuikku. Luontaisen lisääntymisen päätyttyä saalismäärä on romahtanut. Esimerkiksi vuonna 1999 vuosisaalis jäi ainoastaan neljään tonniin. Peled-siika on aiheuttanutkin lähinnä vain ongelmia Lokassa ja Porttipahdassa, koska sen lisääntymistä ei ole voitu kontrolloida, kalat kääpiöityivät ja niitä markkinoitiin harhaanjohtavasti supermuikkuina. Kalastajien tulot vähenivät johtaen konkursseihin ja velkasaneerauksiin. Lokan altaan rannalle valtion rahoilla synnytetyistä matkailuyrityksistä pari on päätynyt konkurssiin.
Viimeisin käänne Lokan tekoaltaan surullisessa tarinassa on se, että alueen kalat ovat nykyään täynnä matoja eivätkä ne kelpaa enää edes kissanruuaksi.
http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2008/10/725225
Uuno voisikin hieman perustella sitä millä tavalla hänen mielestään Lokan loka-allas on pelastunut kyseisen kylän? Tarkoittaako Uuno kenties sitä, että tekoallas antoi kylälle ja sen ihmisille armoniskun ja päästi ne päiviltä vai mitä se Uuno horinoillaan tarkoittaa?
Voisiko Uuno verrata esimerkiksi Lokan ja Levin kylien kehitystä viime vuosikymmeninä ja osoittaa sen avulla, että Lokan tekoallas on pelastanut Lapin kylän ja Levin tekoaltaan rakentamatta jättäminen Ounasjokeen on tuhonnut Levin kylän?
Voisiko Uuno kertoa myös siitä oikeudellisesta prosessista, miten EU:n Natura 2000-luonnonsuojelualueista voisi edes teoriassa leipoa Kemihaarassa tekoaltaan pohjan paulalehtomäen ja muiden kepulitollojen toimesta? Uskookos se huru-Uuno oikeasti siihen, että Suomi eroaisi sen mahdollistamiseksi EU:sta ja liittyisi sen jälkeen esimerkiksi kuolleista herätettävään Neuvostoliittoon ja Urho Kekkonenkin kaivettaisiin haudasta ja laitettaisiin postuumisti johtamaan neuvosto-Suomea?
mielellämme näkemyksesi Lokan kylän elämästä, mikäli allasta ei olisi koskaan rakennettu. Montako savua kylässä olisi enemmän ja kuinka paljon koululaisia melskaisi kyläkoulun pihalla välitunnilla. Entäpä elinkeinoelämä ?
" nyt kuulisimme15.2.2010 11:06
mielellämme näkemyksesi Lokan kylän elämästä, mikäli allasta ei olisi koskaan rakennettu. Montako savua kylässä olisi enemmän ja kuinka paljon koululaisia melskaisi kyläkoulun pihalla välitunnilla."
Oishan siellä Luiron ja Sompionkin alueella nykyään satoja työpaikkojakin enemmän mikäli Lokan tekojärveä ei olisi rakennettu ja Kemijokea valjastettu kun joki olisi edelleen EU:n paras lohijoki. Määrä voisi olla samaa luokkaa matkailun parissa kuin Kittilässä ja Levillä nykyään on.
Kuitenkin Kemijoen rakentaminen on ollut tärkiää koska se on tuonut rakennusaikana työtä alueen isäntien traktoreille ja arvokasta koskivoimaa ja säätävoimaa ja mahdollistanut hyvät rahat muun muasa Kemijoki yhtiön työntekijöile ja johtajille ja omistajille. Tärkeintä säätövoiman ohella on se että koskivoiman hyödyntäminen tuo työllisyystöitä lyhyeksi aikaa runsaasti alueelle ja jatkossa omistajille ilman työtä hyvinvointia. Esim. Kemijoen lohen hyödyntäminen olisi tuonut kyllä enemmän rahaa ja työtä alueelle pidemmällä aikavälillä mutta se olisi vaatinut jatkuvaa työtä alueen laiskoilta ihmisiltä kun eivät ne etelän turistit rahaa jätä ilman palveluita ja hyysäämistä. Rahat olisivat päätyneet myös vääriin taskuihin kun ne olisivat jääneet paikallisille Saamelaisille ja muille piipertäjille jotka eivät ymmärrä koskivoiman säätövoiman päälle.
Koskivoimassa pilvet vie vedet ylämäkeen. Vesi laskee alamäkeen kun maan veto voima vie alas turbiinien kautta koskivoimaa. Vesivoima saa alkunsa kun auringon lämpö muuttaa maapallon pinnalla olevaa vettä kaasuksi ja kuljettaa sitä tuulivoimala. Se vesi ei siihen kulu ja koskivoimalan omistaja saa hyvinvointi vaikka syljeskelisi vain kattoon.
Nyt kapasiteetiä vedestä tehdä sähköä rapeat 3000 MW jos olisi altaita =vesivarasto saataisiin teko tasaiseksi. Vain voimaloita isoihin jokiin altaitten lisäksi esim. ounasjoki, torniojoki, ja tenojoki. Mahdollisuus lisätä yli 6000 MW helposti vesisähköä.